Taideyliopiston jatkuvan oppimisen toimenpideohjelma
Tällä sivulla esitellään Taideyliopiston jatkuvan oppimisen toimenpideohjelma. Toimenpideohjelma toimii strategisena suunnitelmana, jonka pohjalta jatkuvan oppimisen tarjontaa ja palveluita jatkossa kehitetään. Jatkossa ohjelmaa päivitetään ja kehitetään eteenpäin ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti.
Toimenpideohjelman ylläpidosta, ajantasaisuudesta ja jatkuvasta kehittämisestä vastaa Avoimen kampuksen johtaja yhdessä akatemioiden opetuksen varadekaanien kanssa. Toimenpideohjelman vahvistaa opetuksen vararehtori.
Toimenpideohjelma on laadittu Avoimen kampuksen ja akatemioiden yhteistyönä. Ohjelmaa on käsitelty ja sen versiot on hyväksytty opetuksen varadekaanien kokouksissa 21.9., 27.10. ja 23.11.2023. Perustutkintokoulutuksen johtoryhmä hyväksyi ohjelman 7.12.2023 kokouksessaan. Toimenpideohjelmaa päivitetään avoimen kampuksen ja akatemioiden toimintasuunnittelun yhteydessä vuosittain tai erikseen sovittavassa aikataulussa.
Jatkuvan oppimisen toimenpideohjelman tarve
Yliopistolain mukaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Yliopistolaki, 2018/1367). Jatkuvan oppimisen merkitys taidealan sisäisen resilienssin ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen vahvistajana on tunnistettu myös Taideyliopiston sisällä, samoin kuin tarve jatkuvan oppimisen roolin ja vaikuttavuuden strategiseen kehittämiseen.
Jatkuvan oppimisen toimenpideohjelma on Taideyliopistolle strategisesti merkittävä. Se kirkastaa ja tekee näkyväksi Taideyliopiston strategiaa jatkuvan oppimisen kontekstissa. Ohjelma toteuttaa osaltaan Taideyliopiston yhteiskunnallisen vaikuttavuuden strategiaa, vahvistaa yliopiston kansainvälisyyttä, tukee TKI-tiekartan toimeenpanoa ja vastaa yhteiskunnallisten ja globaalien murrosten aiheuttamiin osaamistarpeisiin.
Jatkuvan oppimisen toimenpideohjelma mahdollistaa koulutuksen strategisen, aktiivisen ja ennakoivan kehittämisen, jonka turvin voidaan toteuttaa pitkäjänteisesti vaikuttavampia ja vetovoimaisempia jatkuvan oppimisen koulutuksia ja palveluita. Ohjelman avulla pystytään entistä paremmin kehittämään taidealan työelämän tarpeisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin vastaavaa koulutusta. Ohjelma myös tukee Taideyliopiston pääsyä kansainvälisille koulutusmarkkinoille ja vahvistaa yliopiston kykyä tarjota oikeanlaista koulutusta ja ohjauspalvelua maahan muuttaneiden ja vieraskielisten taidealan ammattilaisten integroitumisen ja työllistymisen tueksi.
Kansallisessa korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiassa todetaan, että korkeakoulujen täydennyskoulutuksen tarjonta ja osallistujamäärät ovat verrattain pieniä suhteessa työelämässä tunnistettuihin ja ennakoituihin osaamistarpeisiin. Räätälöityjen täydennyskoulutusten tai tutkintoon johtavien tilauskoulutusten mahdollisuuksia on hyödynnetty vain vähän. Jatkuvan oppimisen tarjonnan kokonaisuus näyttäytyy vaikeasti hahmottuvana, koulutustuotteiltaan heikosti tunnettuna ja vetovoimaltaan heikolta. Strategiassa on kuitenkin tunnistettu korkeakoulujen yhteinen tahto uudistua ja uudistaa yhteiskuntaa jatkuvan oppimisen keinoin. Korkeakouluilla on erinomaiset edellytykset kehittää jatkuvan oppimisen ratkaisuja kansallisiin ja globaaleihin tarpeisiin laadukkaaseen tutkimukseen ja TKI-osaamiseen tukeutuen. (Valtioneuvosto, 2022).
Näihin jatkuvan oppimisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin tulee tarttua myös Taideyliopistossa. Jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisen tulee tapahtua tiiviissä vuorovaikutuksessa tutkimuksen ja TKI-toiminnan kanssa. Taideperustaiseen tutkimukseen ja TKI-osaamiseen perustuva jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittäminen voi entisestään vahvistaa Taideyliopiston ainutlaatuista ja yhteiskunnallisesti merkittävää asemaa koulutusmarkkinoilla.
Toimenpideohjelma tukee jatkuvan oppimisen kokonaisuuden kehittämistä niin yliopiston sisällä yhdessä akatemioiden ja muiden yksiköiden kanssa kuin myös yhteistyössä taidealojen työelämän kanssa. Ohjelma kytkeytyy Taidealan tulevaisuusohjelmaan (ent. Jälleenrakennusohjelma) ja rakentuu tiiviissä vuorovaikutuksessa sen eri osa-alueiden kanssa. Ohjelma jatkaa taidekasvatuksen ja – koulutuksen kansallisten visioiden aloittamaa työtä ja jalostaa niissä esitellyt oppimisen toimenpide-ehdotukset konkreettiseksi tiekartaksi.
Jatkuvan oppimisen määritelmä
Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan koko elämänkaaren jatkuvaa osaamisen kehittymistä ja kehittämistä. Tällä viitataan muuhun kuin siihen koulutukseen, johon opiskelijat on valittu tutkintoa suorittamaan opiskelijavalinnalla.
Korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaan sisältyvät täydennyskoulutuksena, avoimena korkeakouluopetuksena ja muutoin erillisinä opintoina järjestettävä, tutkintojen osia sisältävä koulutus; erikoistumiskoulutus ja muu täydennyskoulutus. Laajuudeltaan merkittävin korkeakoulujen jatkuvan oppimisen muoto on avoin korkeakouluopetus. Jatkuvan oppimisen kokonaisuuteen luetaan kuuluviksi myös erilaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut (esim. jatkuvaa oppimista tukevat digitaaliset palvelut) sekä maahanmuuttajille tarkoitettu valmentava koulutus.
Jatkuvan oppimisen nykytila Taideyliopistossa
Toiminnan osa-alueet
Taideyliopistossa jatkuvan oppimisen tarjontaan kuuluvat seuraavat osa-alueet:
- Avoin yliopisto: Avoin yliopisto tarjoaa laajaa, monialaista ja työelämälähtöistä opetustarjontaa valtakunnallisesti. Avoin yliopisto toimii kiinteässä yhteistyössä vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston kanssa. Vuonna 2022 Avoimessa yliopistossa oli 2059 opiskelijaa, jotka suorittivat yhteensä 8006 opintopistettä. Tulevina vuosina Avoimessa yliopistossa keskitytään ennen kaikkea työelämälähtöisen, erityisesti freelancereiden tarpeisiin keskittyvän opetustarjonnan kehittämiseen. Taideyliopisto tarjoaa myös väyläopintoja, eli avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja, joiden perusteella voi hakea koulutusohjelmaan erillisessä hakuryhmässä. Avoimen väylän kautta voi hakea vanhan musiikin tutkintokoulutukseen sekä taidejohtamisen ja yrittäjyyden maisteriohjelmaan.
- Erikoistumiskoulutukset: Erikoistumiskoulutukset (erko) ovat uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalla. Taideyliopisto pilotoinut kahta erikoistumiskoulutusta: Osallistavan ja soveltavan taiteen erko (40 op) ja Julkisen taiteen erko (40 op). Vuoden 2021 koulutukset on saatettu päätökseen ja arvioitu. Keväällä 2022 alkoi uusi Julkisen taiteen erikoistumisohjelma. Vuonna 2022 Taideyliopiston erikoistumiskoulutuksissa suoritettiin 364 opintopistettä (Vipunen, 2023).
- Erillisinä opintoina suoritettavat opintokokonaisuudet: Erillisinä opintoina Taideyliopistossa voi suorittaa erilliset opettajan pedagogiset opinnot (60 op), jotka ovat tutkinnon jälkeistä koulutusta taidepedagogiikan alalla. Opinnot ovat kaikille taidealoille yhteiset. Vuonna 2022 Taideyliopistossa suoritettiin erillisten opinto-oikeuksien opettajankoulutuksen opintopisteitä 249 (Vipunen, 2023). Muiden kuin opettajankoulutuksen erillisten opinto-oikeuksien opintopisteitä suoritettiin samana vuonna 784 (Vipunen, 2023).
- Maksulliset tutkintojen osat/moduulit: mm. tasosuoritus A SibAssa. Erillisinä opintoina voi suorittaa esimerkiksi Sibelius-Akatemian A- tasosuorituksen. Tasosuorituksen voivat suorittaa Sibelius-Akatemiasta valmistuneet maisterit tai suomalaisessa sotilassoittokunnassa muusikkona työskentelevä henkilö, jolla on työkokemusta musiikkialan tehtävistä ja joka esittää hakemuksessaan, miten suoritus liittyy hänen ammatilliseen kehittymiseensä, tai etenemiseensä musiikkialan tehtävissä. Erillisinä opintoina suoritettava A-tasosuoritus on opiskelijan itse maksamaa koulutusta.
- Täydennyskoulutus: Taideyliopistossa toteutetaan täydennyskoulutusta myös hankerahoituksella. Koulutuksia järjestetään muutamia vuodessa. Sibelius Summer Academy -kesäkursseja lukuun ottamatta liiketoiminnaksi luokiteltavaa toimintaa ei tällä hetkellä ole ollenkaan. Vuonna 2022 Taideyliopiston täydennyskoulutukseen osallistui 175 henkilöä (Vipunen, 2023).
- Jatkuvan oppijan opinto-oikeus: Jatkuvan oppijan opinto-oikeus antaa Taideyliopiston alumneille mahdollisuuden täydentää opintojaan maksutta avoimessa yliopistossa, yhteisissä opinnoissa tai oman akatemian opintojaksoilla, joihin haetaan erillisellä hakulomakkeella. Opinto-oikeus koskee Taideyliopistossa perus- tai jatkotutkinnon 1.8.2020 jälkeen suorittaneita. Jatkuvan oppijan opinto-oikeus on erillinen opinto-oikeus. Se ei oikeuta tutkinnon suorittamiseen, vaan mahdollistaa yksittäisten opintojaksojen suorittamisen.
- Muut: Taideyliopiston Avoin yliopisto ja musiikkikasvatuksen aineryhmä käynnistivät lukuvuonna 2020–2021 kurssiyhteistyön Sibelius-lukion ja Helsingin kaupungin kanssa. Kurssilla lukiolaiset pääsivät tutustumaan yliopisto-opiskeluun osana lukio-opintojaan. Lukioyhteistyötä on sen jälkeen laajennettu, ja nykyisin lukiolaisille ja muille toisen asteen opiskelijoille on tarjolla useita kursseja musiikin alalta, kieliopintoja sekä luovan osaamisen sanoittamiseen ja tekijänoikeuksiin liittyviä kursseja.
Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan suunnitteluprosessi
Taideyliopiston jatkuvan oppimisen tarjontaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä taidekentän toimijoiden kanssa. Kysyntälähtöisyys on avoimen korkeakoulutarjonnan perusta, mutta sen lisäksi pyritään tunnistettujen tulevaisuuden suuntien ja tarpeiden perusteella luomaan uutta tarjontaa, joka voi myös houkutella uusia opiskelijoita. Tärkeänä foorumina koulutustarjonnan kehittämistyössä toimii vuoden 2022 lopulla käynnistynyt järjestöyhteistyö Taideyliopiston ja taidealan järjestöjen välillä. Yhteistyön puitteissa järjestetään yhteisiä, ajankohtaisiin teemoihin liittyviä tapaamisia vuosittain keväällä ja syksyllä, ja niiden välillä voidaan käydä keskustelua pienempien ryhmien tai yksittäisten toimijoiden kanssa. Järjestöyhteistyö mahdollistaa taidealan ammattilaisten ja organisaatioiden tarpeiden ja toiveiden tehokkaamman tunnistamisen, tiiviimmän ja poikkialaisen koulutus- ja kehittämisyhteistyön, synergioiden tunnistamisen sekä tehokkaamman viestinnän taiteen vapaan kentän ammattilaisten suuntaan.
Jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämisessä huomioidaan oppijoiden moninaiset tarpeet ja tavoitteet. Osa opetukseen osallistujista tulee täydentämään omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan, osa tavoittelee pääsyä tutkinto-opintoihin, osa pyrkii kehittämään itseään tai oppimaan uutta. Nämä erilaisuudet otetaan tarjonnassa huomioon. Erityisesti pyritään vastaamaan taiteen ja kulttuurin vapaan kentän ammattilaisten jatkuvan oppimisen tarpeisiin ja edistämään heidän mahdollisuuksiaan päästä joustavasti ja saavutettavasti heidän tarpeitaan vastaavan tarjonnan pariin. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on parantaa kokonaisvaltaista opiskelijakokemusta ja löytää keinoja opiskelijoiden tukemiseen opiskelun ja oppimisen eri vaiheissa.
Tarjonnan suunnittelu eri toiminnan osa-alueilla:
- Avoin yliopisto: Avoimen yliopiston opetustarjonta suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä akatemioiden ja koulutusohjelmien kanssa. Avoimen yliopiston kautta tarjottavien opintojaksojen ja -kokonaisuuksien osalta avoimen yliopiston ja koulutusohjelmien tapaamiset muodostavat keskeisen säännöllisen foorumin jatkuvan oppimisen koulutusten kehittämisen suunnittelulle. Seuraavan lukuvuoden suunnittelu käynnistyy syksyisin koulutusohjelmajohtajien ja vastuusuunnittelijoiden tapaamisella, jossa ideoidaan avoimen yliopiston seuraavan lukuvuoden opetustarjontaa. On tärkeää, että koulutusohjelmien opetussuunnittelutyössä tunnistetaan jatkuvasti potentiaalisia jatkuvan oppimisen koulutuksia, joista yhteisessä tapaamisessa voidaan keskustella ja ohjata niitä jatkuvan oppimisen /avoimen yliopiston tarjontaan. Keskusteluissa reflektoidaan myös mennyttä lukuvuotta. Tapaamisten pohjalta kootaan akatemiakohtainen esitys akatemioiden opetusvaradekaaneille, minkä jälkeen opetussuunnitelma sovitetaan avoimen yliopiston koulutusbudjettiin ja varsinainen koulutussuunnittelu käynnistyy.
- Erikoistumiskoulutukset: Erikoistumiskoulutukset suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä kulloisenkin koulutuksen keskeisten sidosryhmien sekä muiden yliopistojen kanssa. OKM säätelee koulutusten valmistelua mm. edellyttämällä korkeakoulujen välistä sopimista tarjottavista erikoistumiskoulutuksista. Erikoistumiskoulutuksien valmistelua ohjaa OKM:n rahoitushakujen aikataulut, ohjeet ja vaatimukset. Määriteltävä vielä, miten akatemiat osallistuvat valmisteluun.
- Erillisinä opintoina suoritettavat opintokokonaisuudet: Taidealan erillisten opettajan pedagogiset opinnot (60 op)
- Maksulliset tutkintojen osat/moduulit: Erillisinä opintoina suoritettavan A- tasosuorituksen järjestämisestä vastaa Avoin kampus, joka perii suorittajalta maksut, jotka kattavat tasokokeesta ja tasosuorituksesta aiheutuvat kulut. Hakija osallistuu tasokokeeseen, joka järjestetään instrumentista riippuen joko paikan päällä tai videotallenteen avulla. Tasosuorituksen suoritusoikeuden myöntää Sibelius-Akatemian ainejohtaja tasokoelautakunnan antaman lausunnon perusteella. Suoritusoikeus myönnetään vuodeksi. Kun harjoiteltu ohjelmisto on hyväksytty, opiskelija voi ilmoittautua tasosuoritukseen sähköisellä lomakkeella. Tasosuorituksen arvioi ainejohtajan määräämä lautakunta, joka antaa opiskelijalle suullisen palautteen. Opiskelija saa suorituksestaan Avoimen kampuksen antaman todistuksen.
- Täydennyskoulutus: Täydennyskoulutushankkeet suunnitellaan tyypillisesti konsortioissa, joihin kuuluu muita korkeakouluja ja työelämän edustajia (mm. taidealan järjestöjä tai muita toimijoita). Valmistelua ohjaa täydentävän rahoituksen rahoittajan aikataulut, ohjeet ja vaatimukset. Määriteltävä vielä, miten akatemiat osallistuvat valmisteluun.
- Jatkuvan oppijan opinto-oikeus: Opinto-oikeus antaa yliopistomme alumneille mahdollisuuden täydentää opintojaan maksutta avoimessa yliopistossa, yhteisissä opinnoissa tai oman akatemian opintojaksoilla. Opintojakso ovat avoimen yliopiston ja tutkinto-opetuksen olemassa olevaa opetustarjontaa. Tällä kohderyhmälle ei suunnitella erikseen opetusta.
Toiminnan resurssit ja merkitys yliopiston rahoitukselle
Jatkuvan oppimisen eri toiminnoilla on erilainen rahoituspohja. Toimintaa rahoitetaan sekä yliopiston perusrahoituksella, osallistumismaksuilla että täydentävällä hankerahoituksella.
- Avoin yliopisto: toimintaa rahoitetaan pääosin yliopiston perusrahoituksella, sekä osallistumismaksuilla. Tämän lisäksi avointa yliopistotoimintaa voidaan rahoittaa myös hankerahoituksella.
- Erikoistumiskoulutukset: toimintaa rahoitetaan OKM:n erityisavustuksella.
- Erillisinä opintoina suoritettavat opintopisteet: toimintaa rahoitetaan yliopiston perusrahoituksella.
- Maksulliset tutkintojen osat/moduulit: toiminta rahoitetaan osallistumismaksuilla (tällä hetkellä A-tasosuorituksen suoritusmaksu).
- Täydennyskoulutus: toimintaa rahoitetaan hankerahoituksella.
- Jatkuvan oppijan opinto-oikeus: toimintaa rahoitetaan yliopiston perusrahoituksella.
Jatkuvan oppimisen toiminnoista avoimen yliopiston, erikoistumiskoulutusten ja jatkuvan oppijan opinto-oikeudella suoritettujen opintojen tulokset ovat osa yliopistojen rahoitusmallia. Täydennyskoulutuksen tulokset eivät ole osa yliopistojen rahoitusmallia.
Jatkuvan oppimisen toiminnan ja palveluiden tavoitteet
Taideyliopiston jatkuvan oppimisen ohjelman tavoitteet on tässä jäsennelty kansallisen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian mukaisesti neljän (3 + 1) strategisen toimenpidekokonaisuuden alle. Kansallisen strategian yleinen tavoite on, että korkeakoulujen jatkuva oppiminen uudistaa työelämää ja työelämä jatkuvan oppimisen tarjontaa sekä korkeakoulujen TKI-toimintaa ja koulutusta.
Kullakin toimenpidekokonaisuudella on omat tavoitteensa, mutta ne linkittyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan strategisesti ja käytännössä.
Kulttuurialan ammattilaiset ovat keskimääräistä korkeammin koulutettuja: siinä missä kulttuuriammateissa päätoimisesti työskentelevistä korkea-asteen koulutus on noin 55 %:lla, on vastaava osuus muissa ammateissa noin 42 % (Tilastokeskus, 2023). Taideyliopiston jatkuvan oppimisen tarjonnan tulee tarjota vastavalmistuneille ja jo pidempään työelämässä olleille ammattilaisille mahdollisuuksia erikoistumiskoulutuksiin sekä oman osaamistasonsa nostoon ja asiantuntijuutensa syventämiseen ja laajentamisen. Tämän lisäksi jatkuvan oppimisen on luotava oppimis-, kehittämis- ja kehittymismahdollisuuksia elämän eri vaiheissa ja tarjottava väyliä korkeakoulutuksen pariin (esim. avoimen väylän kautta).
Tarjoamalla taidealan ammattilaisille mahdollisuuksia osaamisensa ja ajattelunsa jatkuvaan kehittämiseen koulutus- ja ohjauspalvelut vastaavat työelämän, yhteiskunnan ja maailmanlaajuisiin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Jatkuvan oppimisen tavoitteena on vahvistaa alan toimijoiden edellytyksiä vaikuttaa taidealan kehittymiseen, alan yhteiskunnallisen rooliin ja vaikuttavuuteen sekä yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemiseen. Niin ikään tavoitteena on vahvistaa taiteen, taideperustaisten toimintamallien ja taiteellisen ajattelun roolia yhteiskunnan eri osa-alueilla, päätöksenteon eri tasoilla ja jokaisen kansalaisen elämässä aina varhaiskasvatuksesta myöhäisikään.
Vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri osa-alueiden kanssa koulutus- ja ohjauspalvelut tarjoavat eväitä vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnallisten ja elinkeinorakenteiden kehittymiseen sekä hyvän elämän ja hyvinvoinnin edistämiseen taideperustaisin keinoin.
Tavoite 1: Selkeä asiantuntijana kehittymisen ja pätevöitymisen polku
Jatkuvan oppimisen toiminnan ja palveluiden tavoitteena on tarjota taidealan ammattilaisille ajankohtaisia, tulevaisuusorientoituneita ja todellisiin, yhä monimutkaisempiin haasteisiin ja tarpeisiin vastaavia ajattelun ja toiminnan työkaluja. Jatkuva oppiminen lisää taidealan ammattilaisten moni- ja laaja-alaista osaamista ja asiantuntijuutta. Jatkuvan oppimisen palvelut myös vahvistavat alan ammattilaisten ja organisaatioiden muutosjoustavuutta sekä kykyä muuttaa yhteiskuntaa ja rakentaa kestävää tulevaisuutta.
Tavoite 2: Korkeakoulutuksen avoimuus lisää saavutettavuutta
Avoimen korkeakouluopetuksen tavoitteena on edistää saavutettavuutta, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä vahvistaa osaamista ja kansallista sivistysperustaa.
Tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet, että taidealalle ja alan opintoihin hakeutuvat yleensä sellaiset henkilöt, joilla on taustansa vuoksi olemassa olevaa harrastuneisuutta, tietoa ja valmiuksia hakeutua alalle. Muun muassa monipuolisen, valtakunnallisen jatkuvan oppimisen tarjonnan, korkeakoulujen välisen yhteistyön ja digitaalisten palvelujen kehittämisen kautta pyritään saamaan nykyistä enemmän ja moninaisemmista taustoista tulevia oppijoita taiteen korkeakoulutuksen piiriin.
Korkeakoulukentällä Taideyliopiston rooli on tämän tavoitteen osalta erityislaatuinen, sillä kansallisena erityistehtävänämme on vahvistaa taiteen merkitystä, asemaa ja elinvoimaisuutta yhteiskunnassa. Taide ja kulttuuri ovat kansallisen sivistysperustan keskiössä. Jatkuvan oppimisen tavoitteena tämä tarkoittaa erityisesti sellaisen koulutustarjonnan kehittämistä, joka tuo taiteen asiantuntijuutta myös muiden alojen asiantuntijoiden käyttöön.
Tavoite 3: TKI -ratkaisuja oppivien työyhteisöjen uudistumiseen
Taideyliopisto on TKI-työssä sekä sen ja jatkuvan oppimisen integroimisessa vielä alkumetreillä. Taideyliopiston TKI-tiekartta valmistui keväällä 2023, mutta tarkempi toimenpidesuunnitelma on vielä työn alla. Jo nykyisellään voidaan kuitenkin tunnistaa selkeitä yhtymäkohtia ja synergiamahdollisuuksia jatkuvan oppimisen ja TKI-toiminnan välillä. Tutkimuksen ja TKI-osaamisen tulee toimia jatkuvan oppimisen perustana, ja taideperustainen TKI-osaaminen on tunnistettava paremmin ainutlaatuisena erottautumistekijänä koulutusmarkkinoilla.
Taideyliopiston jatkuvan oppimisen tarjonta osaltaan toteuttaa Taideyliopiston TKI-työtä, toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa sen eri osa-alueiden kanssa ja osallistuu vuonna 2023 valmistuneen TKI-tiekartan toimeenpanoon.
Tavoitteena on vahvistaa taiteen ja taiteellisen ajattelun roolia yhteiskunnan suurten haasteiden ratkaisemisessa ja toisaalta tarkentaa käsitystä siitä, miten taide vaikuttaa. TKI-tiekartan toimenpideohjelmaa laadittaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkuvan oppimisen ja TKI-toiminnan yhteyden luomiseen ja kehittämiseen. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa TKI-toiminnan eri osa- alueiden välistä tiivistä yhteyttä sekä kehittää TKI-toiminnassa syntyvän tiedon, tutkimuksen, osaamisen ja materiaalien hyödynnettävyyttä tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa sekä avoimessa yliopisto-opetuksessa. Yhtenä tavoitteena on rakentaa Taideyliopiston tuottaman taidealojen ja taiteellisen huippututkimuksen yhteyteen sellaista koulutustarjontaa, joka on relevanttia ja kiinnostavaa Suomen lisäksi myös kansainvälisesti.
Tätä tavoitetta tarkennetaan TKI-tiekartan toimenpiteiden tarkentamisen yhteydessä keväällä 2024 .
Tavoite +1: Digitaalinen palveluympäristö kohtaamispaikaksi
Taideyliopisto on mukana korkeakoulujen Digivisio 2030 –hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda kansainvälisesti arvostettu oppimisen ekosysteemi. Sen perustan muodostavat Digivision digitaaliset palvelut, korkeakoulujen yhteinen opintotarjonta sekä vuorovaikutus yritysten ja yhteiskunnan kanssa. Digivision ensimmäinen toteutus on jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjotin Opin.fi. Sen tavoitteena on yhdistää korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta yhteen paikkaan, niin että se on helposti kaikkien oppijoiden saavutettavissa. Digitaalinen palvelualusta tuo yhteen koulutuksen tarjonnan, koulutuksen kysynnän (yksilöt), osaamisen kysynnän (työnantajat) sekä koulutuksen rahoitusta koskevan tietopohjan ja tarjonnan yksilöille, työelämälle ja hallinnolle.
Taideyliopiston tavoitteena on osallistumalla digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen varmistaan, että ne tarjoavat omalle kohderyhmällemme tarkoituksenmukaisia oppimisratkaisuja ja ohjausta ajasta ja paikasta riippumatta.
Taideyliopiston jatkuvan oppimisen kehittämistoimenpiteet
Jatkuvan oppimisen kehittämistoimenpiteet on kirjattu ajalle 2024-2027.
Yleiset kehittämistoimenpiteet
- Vuosisuunnittelun kehittäminen (akatemioiden ja avoimen kampuksen yhteistyössä)
- Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen (akatemioiden ja avoimen kampuksen yhteistyössä) Hyödynnetään DV:n oppijaprofiileja koulutustarjonnan kehittämisessä
Tavoite 1: Selkeä asiantuntijana kehittymisen ja pätevöitymisen polku
- Työelämälähtöisen koulutustarjonnan jatkokehittäminen: tarkempi profilointi, ennakoinnin kehittäminen, ml. pätevöittävät koulutukset
- Avoimen tarjonnasta 70% on työelämälähtöistä opetustarjontaa (2026 mennessä)
- Taideyliopisto toteuttaa vuosittain vähintään 1 erikoistumiskoulutusta tai vastaavaa laajempaa täydennyskoulutuskokonaisuutta (2024-2026)
- Taidekasvatuksen ja –koulutuksen visiotöiden jatkuvan oppimisen toimenpiteiden edistäminen. (laaditaan suunnitelma ja käynnistetään uusia koulutuksia)
- Taideyliopisto käynnistää 2-3 uutta, laajempaa koulutusta, jotka pohjautuvat visiotöihin. (taidepedagoginen opetustarjonta avoimessa yliopistossa, täydennyskoulutuksessa esim. kehittyvä rehtori koulutus)
- Taideyliopisto jatkaa erillisten opettajan pedagogisten opintojen (60 op.) toteuttamista ja kehittämistä. Yliopistopedagogiikka?
- Koulutusten työelämälähtöiset uudet muodot: pienten osaamiskokonaisuuksien kehittäminen (seurataan kansallisen viitekehyksen valmistumista ja tehdään suunnitelma pienten osaamiskokonaisuuksien hyödyntämiseen). Ks. lisätietoja pienistä osaamiskokonaisuuksista täältä.
- Jatkuvan oppijan opinto-oikeuden jatkokehittäminen (tehdään arviointi opinto-oikeuden toteuttamisesta ja määritellään tarkemmat kehittämiskohteet)
Tavoite 2: Korkeakoulutuksen avoimuus lisää saavutettavuutta
- Avoimen yliopiston väylien jatkokehittäminen (tarkennetaan akatemiakeskusteluiden jälkeen)
- Yhteistyöoppilaitostoiminnan hallittu kehittäminen (huomioon ottaen valtionrahoituksen pieneneminen vsy-kentällä)
- Etäopetustarjonnan kehittäminen (tavoitellaan vuosittain 40-60 etäkurssin toteuttamista)
- Toisen asteen oppilaitosten yhteistyön suunnitelmallinen kehittäminen
- Englanninkielisen koulutustarjonnan lisääminen (palvelee maahanmuuttajataustaisia) (tavoitellaan 30-40 vuosittaista englanninkielistä kurssia)
Tavoite 3: TKI-ratkaisuja oppivien työyhteisöjen uudistumiseen
- Toimenpiteet: Haetaan ja toteutetaan vuosittain 1-2 TKI-hanketta, joissa on vahva jatkuvan oppimisen kytkös
- Tarkemmat toimenpiteet määritellään, kun työ TKI-tiekartan pohjalta edistyy.
Tavoite +1: Digitaalinen palveluympäristö kohtaamispaikaksi
- Otetaan Pepin Maksullinen koulutuksen moduuli käyttöön 2024
- Liitytään kansalliselle opin.fi -tarjottimelle 2025 ja linjataan tarjota (ensisijaisesti formaalitarjonta, myöhemmin myös infomaalitarjonta)
- Kehitetään Taideyliopiston verkkosivuja ja muuta jatkuvan oppimisen digitaalista viestintää
Toimenpiteet 2024-2030
Huom! Toimenpiteiden ajankohtaa ja tavoiteaikataulua tarkennetaan akatemioiden kanssa.
Yleiset kehittämistoimenpiteet
Vuosisuunnittelun kehittäminen
Toiminnan osa-alue: Avoin kampus: kokonaisuutena jatkuva oppiminen
Ajankohta/aikataulu: Vuosisuunnitteluohje valmis 31.12.2024 mennessä
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: akatemiat
Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen
Toiminnan osa-alue: Avoin kampus: kokonaisuutena jatkuva oppiminen
Ajankohta/aikataulu: sidosryhmäyhteistyösuunnitelma valmis 30.6.2025 mennessä
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: akatemiat, yliopiston johto
TaiYn profiilin kirkastaminen tulevaisuuden koulutusmarkkinoilla
Toiminnan osa-alue: Avoin kampus: kokonaisuutena jatkuva oppiminen
Ajankohta/aikataulu: profilointi valmis 30.6.2025 mennessä
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: akatemiat, yliopiston johto
Ohjauspalveluiden kehittäminen
Toiminnan osa-alue: Avoin kampus: kokonaisuutena jatkuva oppiminen
Ajankohta/aikataulu: ohjauspalveluiden toteuttamissuunitelma valmis 31.12.2024 mennessä
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: akatemiat
Tavoite 1: Selkeä asiantuntijana kehittymisen ja pätevöitymisen polku
Työelämälähtöisen koulutustarjonnan jatkokehittäminen: tarkempi profilointi, ennakoinnin kehittäminen, ml. pätevöittävät koulutukset
Toiminnan osa-alue: Avoin yliopisto, täydennyskoulutus ERKOt
Ajankohta/aikataulu: 2024-2026
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: akatemiat
Mittarit:
- 2026 mennessä 70% avoimen tarjonnasta on työelämälähtöistä
- Vähintään 1 erikoistumiskoulutus tai vastaava täydennyskoulutuskokonaisuus vuodessa
Taidekasvatuksen ja -koulutuksen visiotöiden jatkuvan oppimisen toimenpiteiden edistäminen:
1. 2-3 visiotöihin pohjaavaa koulutusta
2. Erillisten opettajan pedagogisten opintojen (60 op) toteuttaminen ja kehittäminen
Toiminnan osa-alue: Avoin yliopisto, täydennyskoulutus
Ajankohta/aikataulu: Suunnitelma laadittu xx mennessä, koulutukset käynnistyvät xx mennessä (työpajat)
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: akatemiat/visiotöiden jalkauttamisesta vastaavat
Mittarit: suoritetut opintopisteet? Tarkennetaan
Koulutusten työelämälähtöiset uudet muodot: mikrokredentiaalien kehittäminen
Toiminnan osa-alue: ensisijaisesti täydennyskoulutus
Ajankohta/aikataulu: suunnitelma mikrokredentiaalien hyödyntämisestä valmis xx mennessä
Mittarit: tarjottavat opinnot ja suoritetut opintopisteet. Tarkennetaan
Jatkuvan oppijan opinto-oikeuden jatkokehittäminen
Toiminnan osa-alue: akatemiat
Ajankohta/aikataulu: arviointi opinto-oikeuden toteuttamisesta valmis xx mennessä, tarkemmat kehittämiskohteet valmiit xx mennessä
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: Avoin yliopisto
Mittarit: Tarjottavat opinnot ja suoritetut opintopisteet. Tarkennetaan
Tavoite 2: Korkeakoulutuksen avoimuus lisää saavutettavuutta
Avoimen yliopiston väylien jatkokehittäminen
Toiminnan osa-alue: Avoin yliopisto
Ajankohta/aikataulu: suunnitelma väylien kehittämiseksi valmis xx mennessä
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: akatemiat, koulutusohjelmat
Mittarit: väylien kautta sisäänotetut opiskelijat vai suoritetut opintopisteet
Yhteistyöoppilaitos toiminnan hallittu kehittäminen
Toiminnan osa-alue: Avoin yliopisto
Ajankohta/aikataulu: kehittämissuunnitelma valmis xx mennessä
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: yhteistyöoppilaitokset, koulutusohjelmat
Mittarit: yhteistyöoppilaitoksissa suoritetut opintopisteet
Etäopetustarjonnan kehittäminen
Toiminnan osa-alue: Avoin yliopisto
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: koulutusohjelmat
Mittarit: suoritetut opintopisteet, opintojen läpäisy
Lukioyhteistyön kehittäminen
Toiminnan osa-alue: Avoin yliopisto
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: lukiot (tarkennetaan)
Englanninkielisen koulutustarjonnan lisääminen (palvelee maahanmuuttajataustaisia)
Mittarit: tarjotut kurssit ja suoritetut opintopisteet. Tarkennetaan
Hakijoiden ja opiskelijoiden moninaisuuden vahvistaminen
Perusopetuksen opetusryhmien koon kasvattaminen: enemmän paikkoja avoimen opiskelijoille ja jatkuville oppijoille
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: akatemiat, koulutusohjelmat
Mittarit: opiskelijamäärät, tarkennetaan
Avoimen yo:n ja tutkinto-opetuksen yhteistyössä tuotettujen kurssien lisääminen
Ajankohta/aikataulu: suunnitelma kursseista valmis xx mennessä. Ensimmäiset yhteistyökurssit käynnistyvät xx.
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: akatemiat, koulutusohjelmat
Mittarit: tarjotut kurssit, suoritetut opintopisteet. Tarkennetaan
Jatkuvan oppijan opinto-oikeuden selvitys ja kehittäminen
Toiminnan osa-alue: akatemiat
Ajankohta/aikataulu: selvitys opinto-oikeuden käyttämisestä valmis xx mennessä ja sen pohjalta tehtävä kehittämissuunnitelma valmis xx mennessä
Sisäiset ja ulkoiset yhteistyökumppanit: Avoin yliopisto
Mittarit: tarjottavat opinnot ja suoritetut opintopisteet. Tarkennetaan