Sibelius-Akatemian merkkivuodet ja rehtorit

Sibelius-Akatemian taival Pohjoismaiden suurimmaksi yliopistotason musiikkiakatemiaksi on ollut pitkä ja polveileva. Lue alta nostoja matkasta musiikkiopistosta valtion korkeakouluksi.

Sibelius-Akatemian tärkeät vuodet

HELSINGIN MUSIIKKIOPISTO 1882–1924

• 1882 Helsingin Musiikkiyhdistys perustetaan 11.3.1882 Ylioppilastalolla. Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää mm. Musiikkiopistoa, jonka johtajaksi valitaan Martin Wegelius.

• 1884 Musiikkiopiston alkeiskoulu ja jatko-osasto aloittavat toimintansa musiikkikoulun rinnalla.

• 1885 – 1889 Jean Sibelius opiskelee sävellystä ja viulunsoittoa Helsingin Musiikkiopistossa.

• 1903 Lukuvuoden 1903–1904 kuudes konsertti on samalla opiston 300. konsertti.

• 1906 Oppilasmäärää kasvatetaan, mutta yhdistyksen ennestään huono taloudellinen tila pahenee edelleen. Valtionapu ja lukukausimaksut kattavat suurimman osan toiminnasta, jäsenmaksut menettävät merkityksensä vuoteen 1911 mennessä.

• 1914 Robert Kajanuksen Orkesterikoulu sulautuu Musiikkiopistoon.

• 1914 Oopperaluokan ensimmäinen näyte Musiikkiopistossa.

HELSINGIN KONSERVATORIO 1924–1939

• 1924 Opiston nimi muutetaan Helsingin Konservatorioksi. Konservatorion omistaja Helsingin Musiikkiopisto Oy saa tukea sekä valtiolta että kunnalta.

• 1927 Ensimmäinen oppilaskonsertti järjestetään 29.3.1927.

• 1931 Konservatorion päärakennus valmistuu Eduskuntatalon taakse, osoitteeseen Pohjoinen Rautatiekatu 9. Talon myötä Helsinkiin saatiin suuri ja tasokas konserttisali.

SIBELIUS-AKATEMIA 1939–1966 (yksityinen korkeakoulu)

• 1939 Talvisota katkaisee Sibelius-Akatemian toiminnan koko lukuvuodeksi. Sodan takia raha-arpajaisvaroihin pohjautunut valtion taiteen tukemispolitiikka hankaloittaa koulun toimintaa. Sibelius-Akatemia saa talvisodan alla maamme ensimmäiset konserttiurut.

• 1944 Sodankäynti vaikeuttaa Sibelius-Akatemian toimintaa, mutta sitä jatketaan pommituksista huolimatta.

• 1951 Sibelius-Akatemia ottaa vastuulleen koko maan kirkkomuusikkokoulutuksen, kun Helsingin Kirkkomusiikkiopisto liitetään akatemian erikoisosastoksi.

• 1960 Uusina osastoina aloittavat kirkkomusiikkiosasto ja koulumusiikkiosasto vanhojen koulunuoriso-osaston, sotilassoitto-osaston, konservatorion ja korkeakoulun rinnalla. Kirkkomusiikkiosaston toiminta laajenee Kuopioon, kun yhteistyö Kuopion Musiikkiopiston kanssa tiivistyy.

SIBELIUS-AKATEMIA 1966–1980 (lakisääteistä valtionapua nauttiva yksityinen korkeakoulu)

• 1966 Sibelius-Akatemia liitetään uudella lailla säännöllisen lakisääteisen valtionavun piiriin.

• 1970 Oppilasasuntola Clavis aloittaa toimintansa ja avaa ovensa tammikuun alussa.

• 1977 Sotilasmusiikkiosaston toiminta lakkautetaan.

SIBELIUS-AKATEMIA 1980–2012 (valtion korkeakoulu)

• 1980 Sibelius-Akatemia aloittaa valtion korkeakouluna, minkä myötä entinen osastojako poistuu ja niiden tehtävät siirtyvät aineryhmille.

• 1983 Sibelius-Akatemia saa käyttöönsä Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan ammattienedistämislaitoksen talon (T-talon). Kansanmusiikin ja jazzin koulutusohjelmat aloittavat toimintansa.

• 1985 Ensimmäinen Sibelius-Akatemian publiikki järjestetään toukokuussa.

• 1987 Kallio-Kuninkala vihitään Sibelius-Akatemian käyttöön elokuussa, kun Sibelius-Akatemian kurssikeskus aloittaa toimintansa.

• 1990 Sellisti Raimo Sariola ja viulisti Lajos Garam suorittavat ensimmäisinä Sibelius-Akatemiassa musiikin tohtorin tutkinnon.

• 1992 Oopperalaulajan tutkinnon koulutus aloitetaan.

• 1997 Arts Management -koulutusohjelma aloittaa toimintansa.

• 1998 Musiikkiteknologian koulutusohjelma aloittaa toimintansa.

• 1999 Perustetaan DocMus – esittävän säveltaiteen ja tutkimuksen tohtorinkoulutusyksikkö. Oopperalaulajan koulutusohjelman ja esittävän säveltaiteen laulun koulutus yhdistetään.

• 2006 Musiikkitalon rakentaminen aloitetaan. Sibelius-Akatemian SibaFest järjestetään ensimmäistä kertaa.

• 2011 Musiikkitalo luovutetaan omistajille 30.4.2011. Avajaiskonsertin ensimmäisenä numerona soitetaan Jean Sibeliuksen Finlandia.

• 2012 Sibelius-Akatemian taival itsenäisenä yliopistona päättyy, ja siitä tulee vuoden 2013 alussa yksi Taideyliopiston akatemioista yhdessä Kuvataideakatemian ja Teatterikorkeakoulun kanssa.

Johtajat ja rehtorit

• Martin Wegelius, 1882–1906
• Armas Järnefelt, 1906–1907
• Karl Ekman, 1907–1911
• Erkki Melartin, 1911–1936
• Ernst Linko, 1936–1959
• Taneli Kuusisto, 1959–1971
• Veikko Helasvuo, 1971–1981
• Ellen Helevuo-Urho, 1981–1987
• Tuomas Haapanen, 1987–1990
• Erkki Rautio, 1990–1993
• Lassi Rajamaa, 1993–1999
• Pekka Vapaavuori, 1999–2004
• Gustav Djupsjöbacka, 2004–2012
• Tuomas Auvinen, 2012–2016
• Kaarlo Hildén, 2017–2020
• Emilie Gardberg 2021–