Taiteilijapedagogiikka ja taiteellinen ajattelu
Tutkimme, miten taiteilijat opettavat tulevia taiteilijoita korkeakoulutus- ja muissa ympäristöissä.

Tutkimme, miten taiteilijat opettavat tulevia taiteilijoita korkeakoulutus- ja muissa ympäristöissä.
Temaattinen tutkimusverkosto tutkii taiteilijoiden koulutusta. Tutkimuksen keskiössä ovat Taideyliopiston opetuskäytäntöjen kirjo. Tutkimme, miten taiteilijat opettavat tulevia taiteilijoita korkeakoulutus- ja muissa ympäristöissä. Perehdymme siihen, miten ja miksi eri pedagogiikat ovat kehittyneet ja miten niitä kannattaisi kehittää edelleen tulevaisuudessa. Tavoitteemme on syventää kriittistä ymmärrystä näistä opetuskäytännöistä muuttuvissa olosuhteissa. Käytämme erilaisia metodologisia lähestymistapoja mukaa lukien taiteellinen tutkimus. Taideyliopiston taiteilija-pedagogiikan tutkimusta edistetään osiltaan myös Saastamoinen säätiön ja Suomen Akatemia profiloitumisrahoituksella (Profi6 ja Profi7).
Chris Evansin ja Magnus Quaifen hanke tutkii, miten erilaisuutta ilmaistaan ja miten toisinajattelu on toteutunut taidekouluissa. Hanke pyrkii löytämään vastarinnalle koulutuksen, maantieteellis-taloudellisten olosuhteiden, kulttuuristen olosuhteiden ja yhteisöjen välisiä kytköksiä.
Pilvi Porkolan tutkimuksen tavoitteena on pohtia, miten performanssitaidetta opetetaan ja millaisia yhteiskunnallisia ulottuvuuksia performanssitaiteen opettajat näkevät työssään.
Aino-Kaisa Koistisen hanke tarkastelee feminististä kanssakirjoittamista taiteellisen ajattelun ja taiteilijapedagogiikan kontekstissa.
Anu Koskinen tutkii, keitä, miten ja miksi valitaan opiskelemaan näyttelijöiksi Taideyliopiston Teatterikorkeakouluun.
Magnus Quaifen projektin tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, miten ja miksi taiteilijat opettavat niin kuin opettavat, jakaa näitä lähestymistapoja eri keinoin ja vaalia yhteisöjä, jotka harjoittavat tätä pedagogiikkaa.
Luis Guerran hankkeessa tutkitaan kollektiivisia taiteellisia käytäntöjä epämuodollisina välineinä tahatonta oppimista, radikaalia demokratiaa ja institutionaalista aktivismia varten.
Timothy Smithin tutkimus pyrkii oppimaan opiskelijoiden taiteellisesta ajattelusta heidän taiteellisissa prosesseissaan neurokirjo-kokemuksena.