David Lundblad selvitti ruotsalaisen kuorosoinnin taustoja
Kuoronjohtaja David Lundblad tarkastelee tohtorintutkinnossaan ruotsalaisen kuorosoinnin ominaispiirteitä ja historiallista taustaa. Hän tuo esille soinnin yhteyden sekä kieleen että esitettävään ohjelmistoon. Lundbladin tohtorintutkinto ”Svensk körklang. Ett vokalt perspektiv från 1800-talet till nutid” (viisi konserttia ja kirjallinen työ ”Svensk körklang. Historiska, fonetiska och pedagogiska aspekter”) tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 29. marraskuuta 2019.
”Halusin selvittää niitä kielellisiä ja sosiaalisia ilmiöitä, joiden ansiosta voidaan puhua ’ruotsalaisesta kuorosoinnista’. Kyseessä on laulamisen tapa, josta on muodostunut eräänlainen kansallinen symboli”, Lundblad kertoo.
Lundblad tarkasteli kuoron sointiin liittyviä elementtejä eri aikakausina. Hän syventyi laulettavan ohjelmiston ja ruotsin kielen ominaisuuksien vaikutusten ohella myös sosiaalisiin tekijöihin, kuten haluun kuulua ryhmään.
”Valitsin tutkimuskohteekseni nimenomaan ruotsalaisen kuorosoinnin, sillä Ruotsissa tästä ilmiöstä, sen synnystä ja historiasta, on puhuttu hyvin vähän. Uuden tiedon avulla voimme parhaiten vaalia kulttuuriperintöämme ja olla ylpeitä siitä.”
Konserttiohjelmat sisälsivät musiikkia 1800-luvun puolivälistä lähtien. Ohjelmiston painopiste oli klassisessa neliäänisessä kuoromusiikissa, mutta mukana oli myös teoksia pienemmille kokoonpanoille. Kolmessa ensimmäisessä konsertissa esiintyi tukholmalainen Nordiska Vokalensemblen ja kahdessa viimeisessä espoolainen EMO Ensemble.
Kirjallisessa työssään Lundblad tarkastelee niitä historiallisia, foneettisia ja pedagogisia tekijöitä, jotka ovat luoneet perustan ruotsalaiseksi kuorosoinniksi kutsuttavalle ilmiölle. Hän analysoi ruotsalaisten vokaalien vaikutusta lauluäänen yläsäveliin ja kuoron sointiin. Hänen tavoitteenaan on ollut määritellä sointi, joka ei ole tyypillinen tietylle kuoronjohtajalle tai kuorolle vaan ylittää musiikinlajien ja sukupolvien rajat.
”Kahden erimaalaisen kuoron kanssa työskennellessäni huomasin, kuinka paljon ruotsalaiset vokaalivärit, tekstin ääntämys ja vokaalien sijoittuminen voivat vaikuttaa kuoron sointiin. Näiden seikkojen myötä esiin tuli myös muita kuoron sointiin vaikuttavia piirteitä kuten dynamiikka ja intonaatio.”
Lisätietoja:
David Lundblad
dirigent@home.se
David Lundbladin tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus
29.11.2019 klo 15, Olaus Petrin kirkko, Minervankatu 6, Helsinki
Lektio-osuus alkaa kello 15.00 Olaus Petrin kirkossa. Tarkastustilaisuus jatkuu Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Wegelius-salissa (Töölönkatu 28) klo 16.15. Tilaisuus on ruotsinkielinen.
Tohtorintutkinnon otsikko: Svensk körklang. Ett vokalt perspektiv från 1800-talet till nutid.
Taiteelliset opinnäytteet arvoinut lautakunta: Kati Hämäläinen, Matti Hyökki, Markus Lehtinen, Seppo Murto, Robert Sund
Kirjallisen työn tarkastajat: Karin Johansson, Ulla-Britta Broman-Kananen
Kirjallinen työ luettavissa Taju-tietokannassa
Tarkastustilaisuuden valvoja: Peter Peitsalo