Sanna Kivijärvi: Towards Equity in Music Education through Reviewing Policy and Teacher Autonomy
HUOM! Tilaisuuden alkamisajankohta muuttunut.
Tapahtuma on katsottavissa maksutta suorana lähetyksenä Youtubessa 13.8.2021. Tilaisuus on englanninkielinen.
Vastaväittäjä: Prof. Randall Allsup, Teachers College, Columbia University, New York, USA
Väitöskirjan esitarkastajat:
Professor Randall Allsup, Teachers College, Columbia University, New York, USA
Dr. Warren Churchill, New York University Abu Dhabi, USA/Arabiemiraatit
Kustos: Prof. Marja-Leena Juntunen
Väitöstilaisuuden ohjelma
Väitöstilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Vastaväittäjän alkupuheenvuoro
Keskustelu
Vastaväittäjän loppulausunto
Väittelijän loppusanat
Mahdolliset ylimääräiset vastaväittäjät
Väitöstilaisuuden päättäminen
Väitöskirjan tiivistelmä
Tämä väitöstutkimus käsittelee yhdenvertaisuutta ja syrjintää suomalaisessa musiikkikasvatusjärjestelmässä, joka lähtökohtaisesti perustuu yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden arvoille. Nämä arvot tarkoittavat käytännössä, että oppilaan henkilökohtaiset ominaisuudet tai tausta eivät saa vaikuttaa koulutukseen pääsyyn tai oppimistulosten laatuun. Yhdenvertaisuuteen sitoutuneesta arvoperustasta huolimatta julkisrahoitteiseen musiikkikasvatusjärjestelmään sisältyy valikoivia käytänteitä, jotka rajaavat esimerkiksi sitä, kuka, millä tavoin ja kuinka laajasti voi opiskella musiikkia. Eräs perinteisesti ulossuljettu oppilasryhmä ovat vammaiset henkilöt. Tämä väitöstutkimus tarkastelee yhdenvertaisuuteen ja syrjintään vaikuttavia tekijöitä, jotka perustuvat koulutusinstituutioiden ja opettajien autonomian, pedagogisen innovoinnin, arvoperustan ja etiikan vuorovaikutukseen musiikkikasvatuksessa. Tutkimuksen kaksi tapausta ovat kuvionuotit-nuotinkirjoitusjärjestelmä ja kontekstisidonnainen opetuksen mukauttaminen, joiden kautta tarkastellaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa koulutuspoliittista muutosta. Teoreettisesti tutkimus lähestyy yhdenvertaisuutta opettajan autonomian ja laajentuvan politiikan käsitteiden sekä ableismin ja disabilismin määritelmien kautta. Ableismi-käsitteen näkökulmasta tutkimuksen yhdenvertaisuus- ja syrjintänäkökulmat koskettavat kaikkia, myös ei-vammaisia oppilaita.
Väitöstutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta, jotka on julkaistu vertaisarvioituina artikkeleina kansainvälisissä tutkimusjulkaisuissa. Lisäksi osatutkimusten tulosten perusteella on julkaistu toimenpidesuositus, joka on suunnattu sekä suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Kaksi osatutkimuksista on empiirisiä ja perustuu haastatteluaineistoon, jota analysoitiin käyttämällä laadullisia analyysimenetelmiä. Ensimmäinen empiirinen osatutkimus esittelee kuvionuotteja pedagogisena ja koulutuspoliittisena välineenä. Toinen empiirinen osatutkimus tarkastelee kuvionuottien merkityksiä ja vaikutuksia suomalaisessa musiikkikasvatusjärjestelmässä segregaation, inkluusion ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kaksi osatutkimusta perustuu teoreettiseen mallintamiseen, joka yhdistää musiikkikasvatuksen näkökulmia sosiologiaan, oikeustieteisiin ja yhteiskuntatieteelliseen vammaistutkimukseen. Ensimmäinen teoreettinen osatutkimus keskittyy länsimaisen nuotinkirjoituksen hegemonian kritiikkiin opettajan joustavan autonomisen toiminnan ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Toinen teoreettinen osatutkimus esittää, että kohtuullisen mukauttamisen käsite (Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, SopS 27/2016; Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 15§) mahdollistaa syrjiviin käytänteisiin puuttumisen koskien notaatiokäytänteitä ja laajemmin osana musiikkikasvatuksellista käytäntöä.
Tutkimuksen tulosten perusteella kuvionuottien kehittäminen ja käyttöönotto on edistänyt keskustelua yhdenvertaisuudesta ja kytkenyt sen institutionaaliselle agendalle musiikkikasvatuksen alalla. Tulokset osoittavat, että länsimaisen nuotinkirjoituksen laaja hyödyntäminen on eriarvoisuutta tuottava mekanismi, jolla on merkittävä rooli nykyisissä musiikkikasvatuksen institutionaalisissa käytänteissä. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio painottuu musiikinopetuksen yhdenvertaisuuden edistämiseen kohtuullisen mukauttamisen käsitteen kautta. Osatutkimusten perusteella esitetään, että olennaista yhdenvertaisuuden edistämisessä on opettajien ohjaaminen tunnistamaan, analysoimaan ja mukauttamaan erilaisia opetukseen vaikuttavia kulttuurisia viitekehyksiä ja vakiintuneita käytänteitä valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita ja paikallista opetussuunnitelmaa kunnioittaen.
Lisätietoja
Sanna Kivijärvi
sanna.kivijarvi@uniarts.fi
Tutkimus on osa Taideyliopiston koordinoimaa ArtsEqual-tutkimushanketta (2015–2021). Se tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.
HUOM! Tilaisuuden alkamisajankohta muuttunut.
Tapahtuma on katsottavissa maksutta suorana lähetyksenä Youtubessa 13.8.2021. Tilaisuus on englanninkielinen.
Vastaväittäjä: Prof. Randall Allsup, Teachers College, Columbia University, New York, USA
Väitöskirjan esitarkastajat:
Professor Randall Allsup, Teachers College, Columbia University, New York, USA
Dr. Warren Churchill, New York University Abu Dhabi, USA/Arabiemiraatit
Kustos: Prof. Marja-Leena Juntunen
Väitöstilaisuuden ohjelma
Väitöstilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Vastaväittäjän alkupuheenvuoro
Keskustelu
Vastaväittäjän loppulausunto
Väittelijän loppusanat
Mahdolliset ylimääräiset vastaväittäjät
Väitöstilaisuuden päättäminen
Väitöskirjan tiivistelmä
Tämä väitöstutkimus käsittelee yhdenvertaisuutta ja syrjintää suomalaisessa musiikkikasvatusjärjestelmässä, joka lähtökohtaisesti perustuu yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden arvoille. Nämä arvot tarkoittavat käytännössä, että oppilaan henkilökohtaiset ominaisuudet tai tausta eivät saa vaikuttaa koulutukseen pääsyyn tai oppimistulosten laatuun. Yhdenvertaisuuteen sitoutuneesta arvoperustasta huolimatta julkisrahoitteiseen musiikkikasvatusjärjestelmään sisältyy valikoivia käytänteitä, jotka rajaavat esimerkiksi sitä, kuka, millä tavoin ja kuinka laajasti voi opiskella musiikkia. Eräs perinteisesti ulossuljettu oppilasryhmä ovat vammaiset henkilöt. Tämä väitöstutkimus tarkastelee yhdenvertaisuuteen ja syrjintään vaikuttavia tekijöitä, jotka perustuvat koulutusinstituutioiden ja opettajien autonomian, pedagogisen innovoinnin, arvoperustan ja etiikan vuorovaikutukseen musiikkikasvatuksessa. Tutkimuksen kaksi tapausta ovat kuvionuotit-nuotinkirjoitusjärjestelmä ja kontekstisidonnainen opetuksen mukauttaminen, joiden kautta tarkastellaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa koulutuspoliittista muutosta. Teoreettisesti tutkimus lähestyy yhdenvertaisuutta opettajan autonomian ja laajentuvan politiikan käsitteiden sekä ableismin ja disabilismin määritelmien kautta. Ableismi-käsitteen näkökulmasta tutkimuksen yhdenvertaisuus- ja syrjintänäkökulmat koskettavat kaikkia, myös ei-vammaisia oppilaita.
Väitöstutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta, jotka on julkaistu vertaisarvioituina artikkeleina kansainvälisissä tutkimusjulkaisuissa. Lisäksi osatutkimusten tulosten perusteella on julkaistu toimenpidesuositus, joka on suunnattu sekä suomalaiselle että kansainväliselle yleisölle. Kaksi osatutkimuksista on empiirisiä ja perustuu haastatteluaineistoon, jota analysoitiin käyttämällä laadullisia analyysimenetelmiä. Ensimmäinen empiirinen osatutkimus esittelee kuvionuotteja pedagogisena ja koulutuspoliittisena välineenä. Toinen empiirinen osatutkimus tarkastelee kuvionuottien merkityksiä ja vaikutuksia suomalaisessa musiikkikasvatusjärjestelmässä segregaation, inkluusion ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Kaksi osatutkimusta perustuu teoreettiseen mallintamiseen, joka yhdistää musiikkikasvatuksen näkökulmia sosiologiaan, oikeustieteisiin ja yhteiskuntatieteelliseen vammaistutkimukseen. Ensimmäinen teoreettinen osatutkimus keskittyy länsimaisen nuotinkirjoituksen hegemonian kritiikkiin opettajan joustavan autonomisen toiminnan ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Toinen teoreettinen osatutkimus esittää, että kohtuullisen mukauttamisen käsite (Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, SopS 27/2016; Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014, 15§) mahdollistaa syrjiviin käytänteisiin puuttumisen koskien notaatiokäytänteitä ja laajemmin osana musiikkikasvatuksellista käytäntöä.
Tutkimuksen tulosten perusteella kuvionuottien kehittäminen ja käyttöönotto on edistänyt keskustelua yhdenvertaisuudesta ja kytkenyt sen institutionaaliselle agendalle musiikkikasvatuksen alalla. Tulokset osoittavat, että länsimaisen nuotinkirjoituksen laaja hyödyntäminen on eriarvoisuutta tuottava mekanismi, jolla on merkittävä rooli nykyisissä musiikkikasvatuksen institutionaalisissa käytänteissä. Tutkimuksen teoreettinen kontribuutio painottuu musiikinopetuksen yhdenvertaisuuden edistämiseen kohtuullisen mukauttamisen käsitteen kautta. Osatutkimusten perusteella esitetään, että olennaista yhdenvertaisuuden edistämisessä on opettajien ohjaaminen tunnistamaan, analysoimaan ja mukauttamaan erilaisia opetukseen vaikuttavia kulttuurisia viitekehyksiä ja vakiintuneita käytänteitä valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita ja paikallista opetussuunnitelmaa kunnioittaen.
Lisätietoja
Sanna Kivijärvi
sanna.kivijarvi@uniarts.fi
Tutkimus on osa Taideyliopiston koordinoimaa ArtsEqual-tutkimushanketta (2015–2021). Se tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.