Tuomas Kivistö: Sergei Rachmaninovin pianomusiikki ja pianistin juurtunut soittitapa
Konserttisarjan otsikko: Sergei Rahmaninov: Soinnin juuret
Tutkielman otsikko: Pianistin juurtunut soittotapa – näkökulma klaviatuurituntuman kehittämiseen Rahmaninovin Moment musicalissa op. 16 nro 2, es-molli
- Tutkielman tarkastaja: MuT Katarina Nummi-Kuisma
- Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Prof. MuT Tuija Hakkila (pj), Juhani Lagerspetz, Ivari Ilja, Naoko Ichihashi, Riitta Pesola.
- Tarkastustilaisuuden valvoja: MuT Anu Vehviläinen
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset lection aikana:
Sergei Rahmaninov:
- Preludi op. 3 nro 2 cis-molli
- Moment musical op. 16 nro 2 es-molli
- Preludi op. 23 nro 7 c-molli
- Preludi op. 32 nro 10 h-molli
- Etydikuva op. 39 nro 2 a-molli
- Syreenit op. 21 nro 5
Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä
Lausunto tutkielmasta
Keskustelu
Loppulausunnot
Tilaisuuden päätös
Tutkinnon taiteellinen osio
Konserttisarjassani tein läpileikkauksen Sergei Rahmaninovin pianomusiikkiin. Tämän valtavan ohjelman työstäminen pitkällä aikavälillä lisäsi huomattavasti pianistista asiantuntemustani Rahmaninovin pianoteosten tulkinnassa ja ongelmanratkaisussa. Konserttisarjassani tein traditiotietoisia soinnillisia kokeiluja muun muassa kvasi-impressionistiseen suuntaan. Konserttisarja auttoi minua juurtuneen soittotavan (tutkielmani aihe) kehitystyössä.
Tutkielman tiivistelmä
Tämä taiteelliseen tohtorintutkintoon kuuluva tutkielma selvittää klassisen pianonsoiton hallinnan kysymyksiä henkilökohtaisen soiton praktiikkani kautta. Tutkimuksen kohteena on Sergei Rahmaninovin Moment musical op. 16 nro 2 es-molli, joka herättää kysymyksen siitä, miten olisi mahdollista ilmaista teoksen myrskykarakterin ja pyörteilevän tekstuurin houkuttelemaa disorientaatiota menettämättä klaviatuurituntumaa ja samalla soiton kontrollia. Tutkielman keskeisenä materiaalina ovat Rahmaninovin kaksi eri editiota vuosilta 1896 ja 1940, Rahmaninovin äänite teoksen uudistetusta editiosta (RCA Red Label, 1940) sekä teoksen mahdollisena innoittajana toiminut Puškinin runo Pirut (Bésy, 1830).
Tutkielmassani tarkastelen juurtunutta soittotapaa ratkaisuna edellä kuvattuun ongelmaan. Juurtunut soittotapa on oma tulkintani ja sovellukseni Rahmaninovin käyttämästä pianonsoiton sostenuto-kosketukseen liittyvästä juurtumisen metaforasta, jonka kontekstualisoin 1800-luvun lopun venäläiseen pianokouluun ja romantiikan tarinalliseen maailmaan. Pääluvuissa jäsennän juurtuneen soittotavan neljään osaan ja puran osat analyyttisesti soittoteknisiin osiin. Analyysi keskittyy erityisesti vasemman käden rotaatiokuvioon, jonka juurtunutta soittamista demonstroin fokusoimalla esimerkinomaisesti teoksen ensimmäiseen tahtiin. Juurtuneessa soittotavassa kuvion pohjasävel toimii ääreistukea hyödyntävänä sormipedaalina ja rotaatiokuvion ankkurina. Juurtuneen soittotavan tutkimisen kautta esitän lisäksi päätelmäni siitä, miten Rahmaninov itse mahdollisesti sormipedaloi pianotekstuuriaan. Tutkielman loppuun olen innovoinut juurtuneen soittotavan harjoitteita.
Lisätiedot
Pianisti Tuomas Kivistö on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, Chicagon esittävän säveltaiteen korkeakoulussa sekä Indiana-yliopistossa Bloomingtonissa. Kivistö suoritti musiikin maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa sekä esiintymisdiplomin Indiana-yliopistossa vuonna 2012. Taiteellisen koulutuksensa hän on saanut viimeisimmäksi emeritaprofessori Liisa Pohjolalta sekä professori Menahem Pressleriltä.
Tuomas Kivistö on vastaanottanut merkittäviä apurahoja taiteelliseen työskentelyynsä Suomen Kulttuurirahastolta, Alfred Kordelinin säätiöltä sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä. Lisäksi Kivistö on toiminut Indiana-yliopiston assistenttina sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian palkallisena tohtorikoulutettavana.
Tuomas Kivistö
tuomas.kivisto@uniarts.fi
- Tutkielman tarkastaja: MuT Katarina Nummi-Kuisma
- Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Prof. MuT Tuija Hakkila (pj), Juhani Lagerspetz, Ivari Ilja, Naoko Ichihashi, Riitta Pesola.
- Tarkastustilaisuuden valvoja: MuT Anu Vehviläinen
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset lection aikana:
Sergei Rahmaninov:
- Preludi op. 3 nro 2 cis-molli
- Moment musical op. 16 nro 2 es-molli
- Preludi op. 23 nro 7 c-molli
- Preludi op. 32 nro 10 h-molli
- Etydikuva op. 39 nro 2 a-molli
- Syreenit op. 21 nro 5
Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä
Lausunto tutkielmasta
Keskustelu
Loppulausunnot
Tilaisuuden päätös
Tutkinnon taiteellinen osio
Konserttisarjassani tein läpileikkauksen Sergei Rahmaninovin pianomusiikkiin. Tämän valtavan ohjelman työstäminen pitkällä aikavälillä lisäsi huomattavasti pianistista asiantuntemustani Rahmaninovin pianoteosten tulkinnassa ja ongelmanratkaisussa. Konserttisarjassani tein traditiotietoisia soinnillisia kokeiluja muun muassa kvasi-impressionistiseen suuntaan. Konserttisarja auttoi minua juurtuneen soittotavan (tutkielmani aihe) kehitystyössä.
Tutkielman tiivistelmä
Tämä taiteelliseen tohtorintutkintoon kuuluva tutkielma selvittää klassisen pianonsoiton hallinnan kysymyksiä henkilökohtaisen soiton praktiikkani kautta. Tutkimuksen kohteena on Sergei Rahmaninovin Moment musical op. 16 nro 2 es-molli, joka herättää kysymyksen siitä, miten olisi mahdollista ilmaista teoksen myrskykarakterin ja pyörteilevän tekstuurin houkuttelemaa disorientaatiota menettämättä klaviatuurituntumaa ja samalla soiton kontrollia. Tutkielman keskeisenä materiaalina ovat Rahmaninovin kaksi eri editiota vuosilta 1896 ja 1940, Rahmaninovin äänite teoksen uudistetusta editiosta (RCA Red Label, 1940) sekä teoksen mahdollisena innoittajana toiminut Puškinin runo Pirut (Bésy, 1830).
Tutkielmassani tarkastelen juurtunutta soittotapaa ratkaisuna edellä kuvattuun ongelmaan. Juurtunut soittotapa on oma tulkintani ja sovellukseni Rahmaninovin käyttämästä pianonsoiton sostenuto-kosketukseen liittyvästä juurtumisen metaforasta, jonka kontekstualisoin 1800-luvun lopun venäläiseen pianokouluun ja romantiikan tarinalliseen maailmaan. Pääluvuissa jäsennän juurtuneen soittotavan neljään osaan ja puran osat analyyttisesti soittoteknisiin osiin. Analyysi keskittyy erityisesti vasemman käden rotaatiokuvioon, jonka juurtunutta soittamista demonstroin fokusoimalla esimerkinomaisesti teoksen ensimmäiseen tahtiin. Juurtuneessa soittotavassa kuvion pohjasävel toimii ääreistukea hyödyntävänä sormipedaalina ja rotaatiokuvion ankkurina. Juurtuneen soittotavan tutkimisen kautta esitän lisäksi päätelmäni siitä, miten Rahmaninov itse mahdollisesti sormipedaloi pianotekstuuriaan. Tutkielman loppuun olen innovoinut juurtuneen soittotavan harjoitteita.
Lisätiedot
Pianisti Tuomas Kivistö on opiskellut Sibelius-Akatemiassa, Chicagon esittävän säveltaiteen korkeakoulussa sekä Indiana-yliopistossa Bloomingtonissa. Kivistö suoritti musiikin maisterin tutkinnon Sibelius-Akatemiassa sekä esiintymisdiplomin Indiana-yliopistossa vuonna 2012. Taiteellisen koulutuksensa hän on saanut viimeisimmäksi emeritaprofessori Liisa Pohjolalta sekä professori Menahem Pressleriltä.
Tuomas Kivistö on vastaanottanut merkittäviä apurahoja taiteelliseen työskentelyynsä Suomen Kulttuurirahastolta, Alfred Kordelinin säätiöltä sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä. Lisäksi Kivistö on toiminut Indiana-yliopiston assistenttina sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian palkallisena tohtorikoulutettavana.
Tuomas Kivistö
tuomas.kivisto@uniarts.fi