Taiteen ja tutkimuksen monet kasvot: käsitteet, käytännöt ja rajankäynnit
Taideyliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen kollokvio pureutuu taiteiden tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen käsitteellisiin kysymyksiin ja vuorovaikutukseen.
Taideyliopiston Research Hub ja Helsingin yliopiston Taiteiden tutkimuksen yksikkö järjestävät yhteisen kollokvion perjantaina 15.10.2021 Helsingin Yliopiston keskustakampuksella (Porthania, sali PII, Yliopistonkatu 3). Tapahtumaan voi osallistua joko paikan päällä tai etänä.
Kollokvion esiintyjät
- Sandeep Bhagwati (Concordia University, Montréal, Matralab)
- Mika Elo (Taideyliopisto, KuvA)
- Esa Kirkkopelto (Malmön teatteriakatemia, Lundin yliopisto
- Katve-Kaisa Kontturi (Turun yliopisto, Taidehistoria)
- Hanna Korsberg (Helsingin yliopisto, Teatteritiede)
- Kalle Lampela (Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta)
- Leena Rouhiainen (Taideyliopisto, TeAk, Tutke)
- Max Ryynänen (Aalto-yliopisto, ViCCA)
- Anne Sèdes (Université Paris VIII, CICM)
Kollokvion taustaa
2020-luvun alussa taiteen alan tutkimuksen akateemisia maamerkkejä Suomessa ovat taiteiden tutkimus eri tieteenaloineen ja taiteellinen tutkimus taiteen praktiikkaan kytkeytyvine lähtökohtineen. Kumpaakin luonnehtivat omat erityiset historiansa, institutionaaliset ja koulutukselliset rakenteet, tiedonintressit, käsitteistöt, käytännöt ja keskustelut.
Monesti nämä kaksi taiteen alan tutkimuksellista suuntautumista nähdään perustavalla tavalla erilaisiksi ja toisensa poissulkeviksi tiede vs. taide -vastakohta-ajattelun pohjalta. Toisaalta taiteeseen liittyviä tutkimuskenttiä ja -käytäntöjä luonnehtivat erilaisten lähestymistapojen ja menetelmien yhdistämiset, käsitteellisten hierarkioiden purkamiset sekä kokeellisen, kokemuksellisen ja toiminnallisen tiedonmuodostuksen kysymykset. Taidepraktiikan sisältä kumpuava tutkimus sekä taidetta tieteen perinteestä käsin tarkasteleva tutkimus voivat käydä hedelmällistä vuoropuhelua paitsi laajassa taidetta koskevassa tutkimuksellisessa keskustelussa myös yksittäisen tutkimuksen sisällä.
Taiteen ja tieteen välisiä kytköksiä on kehitetty myös muilla tutkimuksen alueilla kuin taiteiden tutkimuksessa ja taiteellisessa tutkimuksessa, kuten esimerkiksi taideperustaisessa yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksessa sekä monenlaisilla aloilla sovellettavien luovien, osallistuvien ja toiminnallisten menetelmien piirissä.
Taide ja tiede muuttuvina käsitteinä
Taide ja tiede ovat historiallisia, kulttuurisia ja muuttuvia käsitteitä. Monet niistä perinteistä, jotka nykyisin taiteeksi ja tieteeksi mielletään, eivät aikoinaan tunteneet näitä käsitteitä tai niiden eroja. Taide ja tiede jakavat pitkän yhteenkietoutuneen ajattelun historian antiikista alkaen, mikä ilmenee muun muassa latinan kielen sanan ars monissa merkityksissä. Taide, tiede, tutkimus, tieto ja taito ovat monimutkaisia ja juurevia käsitteitä.
Miten hahmotamme nämä käsitteet nykypäivänä taidetta koskevassa tutkimuksessa? Mikä on kaiken taidetta koskevan tutkimuksen yhteinen peruskäsitteistö vai onko sitä? Miten “tieteellisen” ja “taiteellisen” tutkimuksen käsitteitä olisi tarkasteltava ja kehitettävä suhteessa toisiinsa, ja minkälaisia vaihtoehtoja niille on löydettävissä? Miten hahmottaa taidetta koskevan tutkimuksen kokonaisuutta, moninaisuutta, historiaa ja tulevaisuutta? Miten taiteen käsitettä olisi ymmärrettävä ja muokattava 2020-luvulla?
Kollokvion tarkoitus
Kollokvio pureutuu taiteiden tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen käsitteellisiin kysymyksiin ja vuorovaikutukseen: alueeseen, jonka nämä taidetta koskevat tutkimusperinteet jakavat.
Tutkimuspäivän tarkoituksena on:
- Kartoittaa laajalla otteella taidetta koskevan tutkimuksen kokonaisuutta ja monimuotoisuutta, käsitteistöä, lähestymistapoja ja menetelmiä
- Tarkastella erilaisia tieteen ja taiteen kytköksiä, yhteenkietoutumia ja jakolinjoja
- Pohtia taidetta eri tiedonmuodostuksen muotojen näkökulmista
- Ymmärtää kotimaisen koulutuspoliittisesti määrittyvän käsitteistön suhdetta taidetta koskevan tutkimuksen kansainväliseen kenttään
- Pohtia taidetta koskevan tai hyödyntävän ajattelun ja tutkimuksen tulevaisuutta
Ohjelma
9.30 Seminaarin avaus: Hanna Korsberg (Helsingin yliopisto, Taiteiden tutkimus ja Teatteritiede) ja Mika Elo (Taideyliopisto)
9.45-10.15 Kalle Lampela (Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta): Tarvitsemmeko yhä taiteen ja taidemaailman käsitteitä? (Zoom-etäesitys)
10.15-10.45 Hanna Korsberg (Helsingin yliopisto, Taiteiden tutkimus ja Teatteritiede): Taiteen ja todellisuuden kuvat
10.45-11.15 Esa Kirkkopelto (Lundin yliopisto, Malmön teatteriakatemia): Taidehistoria ja taiteellinen historia (Zoom-etäesitys)
11.15-11.30 Keskustelua
11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)
12.30-13.00 Sandeep Bhagwati (Concordia University, Matralab, Montreal): Sounding the climate we live in: On ways and means of artistic research in music and sound (videohaastattelu)
13.00-13.30 Katve-Kaisa Kontturi (Turun yliopisto, Taidehistoria): Taiteen työ: taiteen tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen toimijuudet uusmaterialismien kehkeytymisessä
13.30-14.00 Leena Rouhiainen (Taideyliopisto, Esittävien taiteiden tutkimuskeskus, Tutke): Taiteellinen tutkimus ja fenomenologia (Zoom-etäesitys)
14.00-14.15 Keskustelua
14.15-14.45 Kahvitauko
14.45-15.15 Anne Sèdes (Universitè Paris VIII, Centre de recherche en informatique et crèation musicale, CICM): Searching by creating: creation as a research activity in music and technology at Université Paris 8 (Zoom-etäesitys)
15.15-15.45 Mika Elo (Taideyliopisto, Kuvataideakatemia): Tiedon elimet; tiedon muodostuksen organisaatioista eri rekistereissä
15.45-16.15 Max Ryynänen (Aalto-yliopisto, Visual cultures, Curating and Contemporary Art, VICCA): Kala, do, yugei ja festivaali: mitä ”taide”, taiteen tutkimus ja taiteellinen tutkimus voivat oppia vaihtoehtoisista (taide)järjestelmistä?
16.15-16.30 Keskustelua
Kollokvion virallinen ohjelma päättyy klo 16.30. Tämän jälkeen varaamme aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle klo 17.00 saakka.
Ilmoittautuminen
Maksuton tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Tapahtumaan voi osallistua joko paikan päällä tai etänä MeetApp -sovelluksella. Tutustu ennen ilmoittautumistasi tapahtumien asiakasrekisterin henkilötietojen käsittelyä kuvaavaan tietosuojailmoitukseen. Tapahtumaan ilmoittautuessasi hyväksyt tietosuojailmoituksessa kuvatun mukaisen henkilötietojen käsittelyn.
Käytämme tapahtumamme toteutuksessa MeetApp -sovellusta. Kaikkien ilmoittautuneiden henkilötiedot säilyvät MeetApp -sovelluksessa 14 kuukautta viimeisen käyttökerran jälkeen. Taideyliopisto käyttää MeetApp-sovellusta 14.11.2021 saakka.
Lisätietoja: Taideyliopiston tietosuoja
Ilmoittautuminen tapahtumaan päättyy 10.10.2021.
Kollokvio-toimikunta
Professori Otso Lähdeoja, Taideyliopisto (pj)
Apulaisprofessori Susanna Välimäki, Helsingin yliopisto, Taiteiden tutkimus (pj)
Yliopistonlehtori Max Ryynänen, Aalto-yliopisto, Visual Cultures, Curating and Contemporary Art – ViCCA
Kollokviosihteeri Johanna Rauhaniemi, Taideyliopisto
Kollokvion järjestävät Taideyliopiston Research Hub ja Helsingin yliopiston Taiteiden tutkimuksen yksikkö.
Lisätiedot
otso.lahdeoja@uniarts.fi tai susanna.valimaki@helsinki.fi
Taideyliopiston Research Hub ja Helsingin yliopiston Taiteiden tutkimuksen yksikkö järjestävät yhteisen kollokvion perjantaina 15.10.2021 Helsingin Yliopiston keskustakampuksella (Porthania, sali PII, Yliopistonkatu 3). Tapahtumaan voi osallistua joko paikan päällä tai etänä.
Kollokvion esiintyjät
- Sandeep Bhagwati (Concordia University, Montréal, Matralab)
- Mika Elo (Taideyliopisto, KuvA)
- Esa Kirkkopelto (Malmön teatteriakatemia, Lundin yliopisto
- Katve-Kaisa Kontturi (Turun yliopisto, Taidehistoria)
- Hanna Korsberg (Helsingin yliopisto, Teatteritiede)
- Kalle Lampela (Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta)
- Leena Rouhiainen (Taideyliopisto, TeAk, Tutke)
- Max Ryynänen (Aalto-yliopisto, ViCCA)
- Anne Sèdes (Université Paris VIII, CICM)
Kollokvion taustaa
2020-luvun alussa taiteen alan tutkimuksen akateemisia maamerkkejä Suomessa ovat taiteiden tutkimus eri tieteenaloineen ja taiteellinen tutkimus taiteen praktiikkaan kytkeytyvine lähtökohtineen. Kumpaakin luonnehtivat omat erityiset historiansa, institutionaaliset ja koulutukselliset rakenteet, tiedonintressit, käsitteistöt, käytännöt ja keskustelut.
Monesti nämä kaksi taiteen alan tutkimuksellista suuntautumista nähdään perustavalla tavalla erilaisiksi ja toisensa poissulkeviksi tiede vs. taide -vastakohta-ajattelun pohjalta. Toisaalta taiteeseen liittyviä tutkimuskenttiä ja -käytäntöjä luonnehtivat erilaisten lähestymistapojen ja menetelmien yhdistämiset, käsitteellisten hierarkioiden purkamiset sekä kokeellisen, kokemuksellisen ja toiminnallisen tiedonmuodostuksen kysymykset. Taidepraktiikan sisältä kumpuava tutkimus sekä taidetta tieteen perinteestä käsin tarkasteleva tutkimus voivat käydä hedelmällistä vuoropuhelua paitsi laajassa taidetta koskevassa tutkimuksellisessa keskustelussa myös yksittäisen tutkimuksen sisällä.
Taiteen ja tieteen välisiä kytköksiä on kehitetty myös muilla tutkimuksen alueilla kuin taiteiden tutkimuksessa ja taiteellisessa tutkimuksessa, kuten esimerkiksi taideperustaisessa yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksessa sekä monenlaisilla aloilla sovellettavien luovien, osallistuvien ja toiminnallisten menetelmien piirissä.
Taide ja tiede muuttuvina käsitteinä
Taide ja tiede ovat historiallisia, kulttuurisia ja muuttuvia käsitteitä. Monet niistä perinteistä, jotka nykyisin taiteeksi ja tieteeksi mielletään, eivät aikoinaan tunteneet näitä käsitteitä tai niiden eroja. Taide ja tiede jakavat pitkän yhteenkietoutuneen ajattelun historian antiikista alkaen, mikä ilmenee muun muassa latinan kielen sanan ars monissa merkityksissä. Taide, tiede, tutkimus, tieto ja taito ovat monimutkaisia ja juurevia käsitteitä.
Miten hahmotamme nämä käsitteet nykypäivänä taidetta koskevassa tutkimuksessa? Mikä on kaiken taidetta koskevan tutkimuksen yhteinen peruskäsitteistö vai onko sitä? Miten “tieteellisen” ja “taiteellisen” tutkimuksen käsitteitä olisi tarkasteltava ja kehitettävä suhteessa toisiinsa, ja minkälaisia vaihtoehtoja niille on löydettävissä? Miten hahmottaa taidetta koskevan tutkimuksen kokonaisuutta, moninaisuutta, historiaa ja tulevaisuutta? Miten taiteen käsitettä olisi ymmärrettävä ja muokattava 2020-luvulla?
Kollokvion tarkoitus
Kollokvio pureutuu taiteiden tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen käsitteellisiin kysymyksiin ja vuorovaikutukseen: alueeseen, jonka nämä taidetta koskevat tutkimusperinteet jakavat.
Tutkimuspäivän tarkoituksena on:
- Kartoittaa laajalla otteella taidetta koskevan tutkimuksen kokonaisuutta ja monimuotoisuutta, käsitteistöä, lähestymistapoja ja menetelmiä
- Tarkastella erilaisia tieteen ja taiteen kytköksiä, yhteenkietoutumia ja jakolinjoja
- Pohtia taidetta eri tiedonmuodostuksen muotojen näkökulmista
- Ymmärtää kotimaisen koulutuspoliittisesti määrittyvän käsitteistön suhdetta taidetta koskevan tutkimuksen kansainväliseen kenttään
- Pohtia taidetta koskevan tai hyödyntävän ajattelun ja tutkimuksen tulevaisuutta
Ohjelma
9.30 Seminaarin avaus: Hanna Korsberg (Helsingin yliopisto, Taiteiden tutkimus ja Teatteritiede) ja Mika Elo (Taideyliopisto)
9.45-10.15 Kalle Lampela (Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta): Tarvitsemmeko yhä taiteen ja taidemaailman käsitteitä? (Zoom-etäesitys)
10.15-10.45 Hanna Korsberg (Helsingin yliopisto, Taiteiden tutkimus ja Teatteritiede): Taiteen ja todellisuuden kuvat
10.45-11.15 Esa Kirkkopelto (Lundin yliopisto, Malmön teatteriakatemia): Taidehistoria ja taiteellinen historia (Zoom-etäesitys)
11.15-11.30 Keskustelua
11.30-12.30 Lounas (omakustanteinen)
12.30-13.00 Sandeep Bhagwati (Concordia University, Matralab, Montreal): Sounding the climate we live in: On ways and means of artistic research in music and sound (videohaastattelu)
13.00-13.30 Katve-Kaisa Kontturi (Turun yliopisto, Taidehistoria): Taiteen työ: taiteen tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen toimijuudet uusmaterialismien kehkeytymisessä
13.30-14.00 Leena Rouhiainen (Taideyliopisto, Esittävien taiteiden tutkimuskeskus, Tutke): Taiteellinen tutkimus ja fenomenologia (Zoom-etäesitys)
14.00-14.15 Keskustelua
14.15-14.45 Kahvitauko
14.45-15.15 Anne Sèdes (Universitè Paris VIII, Centre de recherche en informatique et crèation musicale, CICM): Searching by creating: creation as a research activity in music and technology at Université Paris 8 (Zoom-etäesitys)
15.15-15.45 Mika Elo (Taideyliopisto, Kuvataideakatemia): Tiedon elimet; tiedon muodostuksen organisaatioista eri rekistereissä
15.45-16.15 Max Ryynänen (Aalto-yliopisto, Visual cultures, Curating and Contemporary Art, VICCA): Kala, do, yugei ja festivaali: mitä ”taide”, taiteen tutkimus ja taiteellinen tutkimus voivat oppia vaihtoehtoisista (taide)järjestelmistä?
16.15-16.30 Keskustelua
Kollokvion virallinen ohjelma päättyy klo 16.30. Tämän jälkeen varaamme aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle klo 17.00 saakka.
Ilmoittautuminen
Maksuton tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Tapahtumaan voi osallistua joko paikan päällä tai etänä MeetApp -sovelluksella. Tutustu ennen ilmoittautumistasi tapahtumien asiakasrekisterin henkilötietojen käsittelyä kuvaavaan tietosuojailmoitukseen. Tapahtumaan ilmoittautuessasi hyväksyt tietosuojailmoituksessa kuvatun mukaisen henkilötietojen käsittelyn.
Käytämme tapahtumamme toteutuksessa MeetApp -sovellusta. Kaikkien ilmoittautuneiden henkilötiedot säilyvät MeetApp -sovelluksessa 14 kuukautta viimeisen käyttökerran jälkeen. Taideyliopisto käyttää MeetApp-sovellusta 14.11.2021 saakka.
Lisätietoja: Taideyliopiston tietosuoja
Ilmoittautuminen tapahtumaan päättyy 10.10.2021.
Kollokvio-toimikunta
Professori Otso Lähdeoja, Taideyliopisto (pj)
Apulaisprofessori Susanna Välimäki, Helsingin yliopisto, Taiteiden tutkimus (pj)
Yliopistonlehtori Max Ryynänen, Aalto-yliopisto, Visual Cultures, Curating and Contemporary Art – ViCCA
Kollokviosihteeri Johanna Rauhaniemi, Taideyliopisto
Kollokvion järjestävät Taideyliopiston Research Hub ja Helsingin yliopiston Taiteiden tutkimuksen yksikkö.
Lisätiedot
otso.lahdeoja@uniarts.fi tai susanna.valimaki@helsinki.fi