Studia Generalia: Uusi romantiikka
Kapellimestari Eugene Tzigane: Musiikillisen tarinankerronnan ja narratiivin 1800-luvun työkalujen palauttaminen
Luento on englanninkielinen.
Orkesterit, kapellimestarit ja solistit ovat viime vuosisadan aikana päätyneet kuulostamaan pelottavan samankaltaisilta. Vaikka tekninen loistokkuus on saavuttanut historiallisesti käsittämättömät korkeudet, suuntaus kohti homogeenisuutta on alkanut hallita. Viime vuosisadan tiukka musiikillinen koulutus, jossa painotetaan teknistä täydellisyyttä ja säveltäjän ”aikeiden” uskollista noudattamista, on epäilemättä nostanut tekniset standardit henkeäsalpaaviin korkeuksiin. Tämä objektiivisuuden ja virheettömän toteutuksen tavoittelu on kuitenkin tukahduttanut yksilöllisyyden ja luovan ilmaisun, mikä on johtanut maantieteelliset rajat ylittävään homogeeniseen musiikilliseen äänikulttuuriin. Tämä masentava yhdenmukaisuus juontaa juurensa voimien yhtymäkohdasta: globalisaatiosta, kulttuuriteollisuudesta ja modernismin sinnikkäästä varjosta.
Homogeenisuus ei kuitenkaan aina ollut normi. Pitkällä 1800-luvulla (n. 1800–1914) klassisen musiikin maailma oli elinvoimainen erilaisten äänien ja tyylien kudelma. Romanttinen liike nosti muusikot vaatimattomasta palvelijasta juhlituksi taiteilijaksi. Kulttuurit alkoivat arvostaa yksilöllisyyttä ja luovaa neroutta enemmän kuin mitään muuta. Musiikillisen tarinankerronnan vallankumouksellisten ideoiden ja tekniikoiden ansiosta avant-garde ”Uudesta saksalaisesta koulukunnasta” tuli vaikutusvaltaisin ja hallitsevin leiri niin sanotussa ”Romantikkojen sodassa”.
Kapellimestari Eugene Tzigane käsittelee ja demonstroi näitä tekniikoita, jotka erottivat ”Uuden saksalaisen koulukunnan” konservatiiveista, ja väittää, että tarvitsemme näitä työkaluja nyt enemmän kuin koskaan, jotta voimme paeta musiikillisen modernismin vetovoimaa.
Eugene Tzigane, kapellimestari
New Yorkin Juilliardissa opintonsa aloittaneen Eugene Tziganen yhteys Pohjoismaihin syntyi Jorma Panulan oppilaana Tukholman Kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Yhteys vahvistui entisestään, kun Tzigane valittiin Kuopion kaupunginorkesterin ylikapellimestariksi.
Eugene Tziganen kansainvälinen ura käynnistyi vuoden 2008 Solti-kapellimestarikilpailussa, jonka toinen sija johti heti yhteistyöhön Deutsches Symphonie-Orchester Berlinin, Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin ja Nordwestdeutsche (NWD) Philharmonien kanssa, jonka ylikapellimestarina Tzigane toimi vuoteen 2014 asti.
Japanilaissyntyisellä, molemmin puolin Tyyntä Valtamerta kasvaneella, ja jo pitkään Euroopassa vaikuttaneella Tziganella on yhteistyökumppaneinaan useita vakiintuneita ja kansainvälisesti arvostettuja orkestereita eri puolilla maailmaa. Kuopion kaupunginorkesteria hän on johtanut useita kertoja vuodesta 2015 lähtien.
Lisätiedot: Jan Lehtola, jan.lehtola@uniarts.fi
Muutokset ovat mahdollisia.
Luento on englanninkielinen.
Orkesterit, kapellimestarit ja solistit ovat viime vuosisadan aikana päätyneet kuulostamaan pelottavan samankaltaisilta. Vaikka tekninen loistokkuus on saavuttanut historiallisesti käsittämättömät korkeudet, suuntaus kohti homogeenisuutta on alkanut hallita. Viime vuosisadan tiukka musiikillinen koulutus, jossa painotetaan teknistä täydellisyyttä ja säveltäjän ”aikeiden” uskollista noudattamista, on epäilemättä nostanut tekniset standardit henkeäsalpaaviin korkeuksiin. Tämä objektiivisuuden ja virheettömän toteutuksen tavoittelu on kuitenkin tukahduttanut yksilöllisyyden ja luovan ilmaisun, mikä on johtanut maantieteelliset rajat ylittävään homogeeniseen musiikilliseen äänikulttuuriin. Tämä masentava yhdenmukaisuus juontaa juurensa voimien yhtymäkohdasta: globalisaatiosta, kulttuuriteollisuudesta ja modernismin sinnikkäästä varjosta.
Homogeenisuus ei kuitenkaan aina ollut normi. Pitkällä 1800-luvulla (n. 1800–1914) klassisen musiikin maailma oli elinvoimainen erilaisten äänien ja tyylien kudelma. Romanttinen liike nosti muusikot vaatimattomasta palvelijasta juhlituksi taiteilijaksi. Kulttuurit alkoivat arvostaa yksilöllisyyttä ja luovaa neroutta enemmän kuin mitään muuta. Musiikillisen tarinankerronnan vallankumouksellisten ideoiden ja tekniikoiden ansiosta avant-garde ”Uudesta saksalaisesta koulukunnasta” tuli vaikutusvaltaisin ja hallitsevin leiri niin sanotussa ”Romantikkojen sodassa”.
Kapellimestari Eugene Tzigane käsittelee ja demonstroi näitä tekniikoita, jotka erottivat ”Uuden saksalaisen koulukunnan” konservatiiveista, ja väittää, että tarvitsemme näitä työkaluja nyt enemmän kuin koskaan, jotta voimme paeta musiikillisen modernismin vetovoimaa.
Eugene Tzigane, kapellimestari
New Yorkin Juilliardissa opintonsa aloittaneen Eugene Tziganen yhteys Pohjoismaihin syntyi Jorma Panulan oppilaana Tukholman Kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Yhteys vahvistui entisestään, kun Tzigane valittiin Kuopion kaupunginorkesterin ylikapellimestariksi.
Eugene Tziganen kansainvälinen ura käynnistyi vuoden 2008 Solti-kapellimestarikilpailussa, jonka toinen sija johti heti yhteistyöhön Deutsches Symphonie-Orchester Berlinin, Frankfurtin radion sinfoniaorkesterin ja Nordwestdeutsche (NWD) Philharmonien kanssa, jonka ylikapellimestarina Tzigane toimi vuoteen 2014 asti.
Japanilaissyntyisellä, molemmin puolin Tyyntä Valtamerta kasvaneella, ja jo pitkään Euroopassa vaikuttaneella Tziganella on yhteistyökumppaneinaan useita vakiintuneita ja kansainvälisesti arvostettuja orkestereita eri puolilla maailmaa. Kuopion kaupunginorkesteria hän on johtanut useita kertoja vuodesta 2015 lähtien.
Lisätiedot: Jan Lehtola, jan.lehtola@uniarts.fi
Muutokset ovat mahdollisia.