Sininen uni – Piinkova roadtrip Lahesta Huippuvuorille
Lahtelainen maaliskuu vuonna 1990. Tuulia, Pleksiä ja Nippeliä odottaa elämän ja kuoleman seikkailu, kun he saavat vihiä Piilaaksolaisten aikeista kaapata laitteillaan ensin ihmislajin huomio- ja keskittymiskyvyn, sitten mielikuvituksen – ja lopulta unet.
Ainut keino taistella ylivoimaa vastaan on viedä mahtidisketti viruksineen Piilaakson laitteiden prototyyppien huippupiiloon, Huippuvuorten jäänalaiseen holviin.
Alkaa eksistentiaalis-eksentrinen matka etelästä pohjoiseen, läpi läänien ja uutta vuosikymmentään aloittelevan puhelinkoppien Suomen.
Tässä maassa luottamuksella saa pankista lainaa, ja huoltoyhtiöt tehokkaine lakaisukojeineen siivoavat katukuvastosta vanhat talkkarit harjoineen. Lisäksi Windows 3:n tilaajat saavat kymmenen litran ämpärit kaupan päälle, joten ei ihme, että suomalaiset ovat teknologisen muutoksen eturintamassa.
Mikään ei ole enää kuin ennen ja jokainen muutos on muutos huonomman tulevaisuuden puolesta. Vai onko?
Tuulin veli makaa Päijät-Hämeen keskussairaalassa uudenkarheassa hengityskoneessa, jollainen ei vanhan maailman tuulin pyörisi. Ja mitä olisi lapsuus ilman 8-bittistä Nintendoa? Pysyykö ihminen elossa ilman huomisen viihdeuutisia?
Esitys saattaa perustua osittain faktoihin ja dataan, vaiko toisaalta mielikuvitukseen ja magiaan. Se mikä toisille on pahinta, lienee kelle parhainta. Eikä niin montaa aamua, kun tämä kaikki saattaa olla liiankin totta. Joka ilta kun lamppu sammuu, on meidän päätöksemme: jatkammeko sinistä unta?
Sininen uni on Teatteri Vanhan Jukon ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun yhteistuotanto.
Työryhmä
- Käsikirjoitus ja ohjaus: Miika Karvanen (ohjauksen maisteriopiskelija, taiteellinen opinnäyte)
- Näyttämöllä: Ola Blick, Akseli Ilvesniemi (näyttelijäntaiteen maisteriopiskelija), Ronja Keiramo (näyttelijäntaiteen maisteriopiskelija), Samuel Onatsu (näyttelijäntaiteen maisteriopiskelija)
- Skenografia: Hanna Erämaja (lavastuksen maisteriopiskelija, taiteellinen opinnäyte)
- Valosuunnittelu: Antti Haiko
- Äänisuunnittelu: Janne Louhelainen
Esitys sisältää vilkkuvia valoja ja teatterisavua.
Ainut keino taistella ylivoimaa vastaan on viedä mahtidisketti viruksineen Piilaakson laitteiden prototyyppien huippupiiloon, Huippuvuorten jäänalaiseen holviin.
Alkaa eksistentiaalis-eksentrinen matka etelästä pohjoiseen, läpi läänien ja uutta vuosikymmentään aloittelevan puhelinkoppien Suomen.
Tässä maassa luottamuksella saa pankista lainaa, ja huoltoyhtiöt tehokkaine lakaisukojeineen siivoavat katukuvastosta vanhat talkkarit harjoineen. Lisäksi Windows 3:n tilaajat saavat kymmenen litran ämpärit kaupan päälle, joten ei ihme, että suomalaiset ovat teknologisen muutoksen eturintamassa.
Mikään ei ole enää kuin ennen ja jokainen muutos on muutos huonomman tulevaisuuden puolesta. Vai onko?
Tuulin veli makaa Päijät-Hämeen keskussairaalassa uudenkarheassa hengityskoneessa, jollainen ei vanhan maailman tuulin pyörisi. Ja mitä olisi lapsuus ilman 8-bittistä Nintendoa? Pysyykö ihminen elossa ilman huomisen viihdeuutisia?
Esitys saattaa perustua osittain faktoihin ja dataan, vaiko toisaalta mielikuvitukseen ja magiaan. Se mikä toisille on pahinta, lienee kelle parhainta. Eikä niin montaa aamua, kun tämä kaikki saattaa olla liiankin totta. Joka ilta kun lamppu sammuu, on meidän päätöksemme: jatkammeko sinistä unta?
Sininen uni on Teatteri Vanhan Jukon ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun yhteistuotanto.
Työryhmä
- Käsikirjoitus ja ohjaus: Miika Karvanen (ohjauksen maisteriopiskelija, taiteellinen opinnäyte)
- Näyttämöllä: Ola Blick, Akseli Ilvesniemi (näyttelijäntaiteen maisteriopiskelija), Ronja Keiramo (näyttelijäntaiteen maisteriopiskelija), Samuel Onatsu (näyttelijäntaiteen maisteriopiskelija)
- Skenografia: Hanna Erämaja (lavastuksen maisteriopiskelija, taiteellinen opinnäyte)
- Valosuunnittelu: Antti Haiko
- Äänisuunnittelu: Janne Louhelainen
Esitys sisältää vilkkuvia valoja ja teatterisavua.