Power Play
Power Play hyödyntää erilaisia performatiivisen vieraantumisen muotoja keinona tutkia läheisyyttä. Arkipäivän esineitä ja kohtaamisia, kuten liike-elämän vaatteita ja popmusiikkia, hyödynnetään työkaluina tutkittaessa nykyajan käsityksiä itsestä ”työn” kautta sen eri muodoissa.
MUU Helsingin nykytaiteen keskuksen näyttelyssä Duncan esittää uuden performanssin ja videoinstallaation, jotka tutkivat työmuotojen koodattuja rituaaleja ja kieltä. Ottaen lähtökohdaksi kolme tapahtumapaikkaa – kokous, haastattelu ja toimistojuhlat, neljä esiintyjää purkavat näissä kolmessa skenaariossa ilmentyviä sanallisia ja sanattomia kielikoodeja.
Duncan Robertson (s. 1988, Iso-Britannia) on esiintyjä ja kirjailija, joka asuu ja työskentelee Amsterdamissa ja Helsingissä. Hänen praktiikkansa käsittelee kielen ja elämäkerran ideologista muovautuvuutta. Robertson tekee esityksiä, jotka tarjoavat absurdeja, humoristisia, surrealistisia ja epätäydellisiä maailmoja, jotka usein keskittyvät työn ja tuottavuuden moraalisiin imperatiiveihin ja niiden vaikutukset subjektiivisuuteen.
Duncan hyödyntää esityksissään omaa kehoaan, lavasteitaan ja rekvisiittaa teatterillisissa skenaarioissa avatakseen ajatuksia ja vaikeuksia nyky-yhteiskunnassa. Duncanin esityksissä on kollaasimaisia ääniä, kuvia, tekstejä ja ääniä jokapäiväisistä kokemuksista luodakseen surrealistisia ja humoristisia maailmoja.
Video tutkii toimistotyön estetiikkaa ja kehonkieliä lähtökohtana näiden kolmen kohtauksen tutkimiselle työpajaympäristössä Duncan Robertsonin ja esiintyjä Klara Kirschin kanssa. Kirjoitettu ja laulettu käsikirjoitus, joka koostuu otteista business-podcasteista, pop-kappaleiden sanoituksista ja laulumelodioista, soitetaan esiintyjien korviin ja esitetään jokaisessa esityksessä uudelleen improvisoidussa liikkeiden ja äänien yhdistelmässä.
Näyttely on osa Teatterikorkeakoulun Live Art and Performance Studies (LAPS) -maisteriohjelman ja MUU Helsingin nykytaiteen keskuksen jatkuvaa yhteistyötä, johon kuuluu yhteisiä työpajoja, keskusteluja sekä opinnäytetyöesityksiä ja -näyttelyitä.
LAPS-maisteriohjelma tarjoaa taiteilijoille tutkimuspohjaisen kontekstin performanssitaiteen ja nykyperformanssin kanssa työskentelyyn yksilöllisten ja kollektiivisten käytäntöjen avulla.
Power Play hyödyntää erilaisia performatiivisen vieraantumisen muotoja keinona tutkia läheisyyttä. Arkipäivän esineitä ja kohtaamisia, kuten liike-elämän vaatteita ja popmusiikkia, hyödynnetään työkaluina tutkittaessa nykyajan käsityksiä itsestä ”työn” kautta sen eri muodoissa.
MUU Helsingin nykytaiteen keskuksen näyttelyssä Duncan esittää uuden performanssin ja videoinstallaation, jotka tutkivat työmuotojen koodattuja rituaaleja ja kieltä. Ottaen lähtökohdaksi kolme tapahtumapaikkaa – kokous, haastattelu ja toimistojuhlat, neljä esiintyjää purkavat näissä kolmessa skenaariossa ilmentyviä sanallisia ja sanattomia kielikoodeja.
Duncan Robertson (s. 1988, Iso-Britannia) on esiintyjä ja kirjailija, joka asuu ja työskentelee Amsterdamissa ja Helsingissä. Hänen praktiikkansa käsittelee kielen ja elämäkerran ideologista muovautuvuutta. Robertson tekee esityksiä, jotka tarjoavat absurdeja, humoristisia, surrealistisia ja epätäydellisiä maailmoja, jotka usein keskittyvät työn ja tuottavuuden moraalisiin imperatiiveihin ja niiden vaikutukset subjektiivisuuteen.
Duncan hyödyntää esityksissään omaa kehoaan, lavasteitaan ja rekvisiittaa teatterillisissa skenaarioissa avatakseen ajatuksia ja vaikeuksia nyky-yhteiskunnassa. Duncanin esityksissä on kollaasimaisia ääniä, kuvia, tekstejä ja ääniä jokapäiväisistä kokemuksista luodakseen surrealistisia ja humoristisia maailmoja.
Video tutkii toimistotyön estetiikkaa ja kehonkieliä lähtökohtana näiden kolmen kohtauksen tutkimiselle työpajaympäristössä Duncan Robertsonin ja esiintyjä Klara Kirschin kanssa. Kirjoitettu ja laulettu käsikirjoitus, joka koostuu otteista business-podcasteista, pop-kappaleiden sanoituksista ja laulumelodioista, soitetaan esiintyjien korviin ja esitetään jokaisessa esityksessä uudelleen improvisoidussa liikkeiden ja äänien yhdistelmässä.
Näyttely on osa Teatterikorkeakoulun Live Art and Performance Studies (LAPS) -maisteriohjelman ja MUU Helsingin nykytaiteen keskuksen jatkuvaa yhteistyötä, johon kuuluu yhteisiä työpajoja, keskusteluja sekä opinnäytetyöesityksiä ja -näyttelyitä.
LAPS-maisteriohjelma tarjoaa taiteilijoille tutkimuspohjaisen kontekstin performanssitaiteen ja nykyperformanssin kanssa työskentelyyn yksilöllisten ja kollektiivisten käytäntöjen avulla.