Pia Siirala: Musiikin virta -näyttely
Näyttelyn esittely
Tšuktšeilta kysyttäessä matkan pituutta heillä on tapana sanoa, että matka on laulun mittainen. Vaikeakulkuisessa maastossa matkaa ei mitata etäisyyksinä vaan ajassa. Musiikin arktinen virta on näyttely, joka dokumentoi Pia Siiralan tutkimusmatkoja koilliseen Siperiaan, Kamtšatkaan ja Tšukotkaan vuosilta 2008–2017. Neljästä videosta ja valokuvista koostuva näyttely on musiikillinen matka neljän tšuktšin elämään ja heijastaa jatkuvasti läsnä olevaa, alitajunnassa virtaavaa musiikkia. Videoiden yhteyteen improvisoitu musiikki on syntynyt näiden neljän tšuktšin laulujen inspiroimana.
Valokuvanäyttely koostuu matkakuvista, jotka ovat pääasiassa henkilökuvia Pia Siiralan tutkimusmatkojen aikana tapaamista laulajista. Kehykset on tehnyt käsityönä puutyön mestari Matti Kautonen kelottuneista männynoksista, jotka on kerätty kallioiselta metsäraiskiolta avohakkuun jäljiltä. Ne muistuttavat poropaimentolaisten tundralla keräämiä polttopuita, mutta samalla ne symbolisoivat alkuperäiskansojen uhanalaista kulttuuria ja katoavia luonnonmetsiä.
Henkilölaulu on arktisten alkuperäiskansojen lauluperinnettä. Laulut ovat kullekin henkilölle ominaisia samoin kuin kukin meistä puhuu omalla tavallaan. Ihminen henkilöityy laulussa musiikin välityksellä. Kun tšuktši muistelee jonkun sukulaisensa laulua, se ei ole laulun tarkkaa matkimista, vaan ennen kaikkea toisen ihmisen ajattelemista ja sitä kautta tämä ihminen tulee läsnä olevaksi. Tyypillisistä tšuktšien musiikissa on jatkuva keskellä olon tuntu. Musiikki alkaa ennen kuin se tulee kuulluksi ja jatkuu silloinkin, kun se lakkaa kuulumasta, mikä luo sille ajattomuuden tunnun.
Näyttely on Pia Siiralan tohtoritutkinnon kolmas taiteellinen osio.
Musiikki
Etilyan
Kuang
Kuljumitš
Tingaan
Pia Siirala
Työryhmä
Videoiden kuvaus ja leikkaus: Pia Siirala; Tšukotka ja Kamtšatka, koillinen Siperia,
Valokuvat: Pia Siirala; Tšukotka ja Kamtšatka, koillinen Siperia
Äänitys ja miksaus: Robi de Godzinsky
Kuvakehykset: Matti Kautonen
Pia Siiralan tutkimusta tukevat Koneen säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Sibelius-Akatemian MuTri-tohtorikoulu ja Sibelius-Akatemian tukisäätiö.
Tekijästä
Pia Siirala on viimeistelemässä taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemiassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy arktisen alkuperäiskansojen musiikkiin koillisessa Siperiassa. Siirala on asunut pitkiä aikoja näiden alkuperäiskansojen parissa ja äänittänyt yli 1300 laulua ja säveltänyt niiden inspiroimana useita teoksia. Siirala aloitti opintonsa Sibelius-Akatemiassa ja jatkoi niitä Liszt Ferenc-akatemiassa, jossa hän opiskeli myös kansanmusiikkia professori László Vikárin in johdolla. Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa hän opiskeli Zoria Shikhmurzaevan luokalla. Hän on Ensemble XXI-kamariorkesterin konserttimestari.
Lisätiedot
Näyttely on avoinna Kalevan Navetan Itikassa arkisin 11-19 ja lauantaina 11-15. Sunnuntaina suljettu.
Jenni Latva, Taideyliopiston Seinäjoen Yksikkö, jenni.latva@uniarts.fi
Näyttelyn esittely
Tšuktšeilta kysyttäessä matkan pituutta heillä on tapana sanoa, että matka on laulun mittainen. Vaikeakulkuisessa maastossa matkaa ei mitata etäisyyksinä vaan ajassa. Musiikin arktinen virta on näyttely, joka dokumentoi Pia Siiralan tutkimusmatkoja koilliseen Siperiaan, Kamtšatkaan ja Tšukotkaan vuosilta 2008–2017. Neljästä videosta ja valokuvista koostuva näyttely on musiikillinen matka neljän tšuktšin elämään ja heijastaa jatkuvasti läsnä olevaa, alitajunnassa virtaavaa musiikkia. Videoiden yhteyteen improvisoitu musiikki on syntynyt näiden neljän tšuktšin laulujen inspiroimana.
Valokuvanäyttely koostuu matkakuvista, jotka ovat pääasiassa henkilökuvia Pia Siiralan tutkimusmatkojen aikana tapaamista laulajista. Kehykset on tehnyt käsityönä puutyön mestari Matti Kautonen kelottuneista männynoksista, jotka on kerätty kallioiselta metsäraiskiolta avohakkuun jäljiltä. Ne muistuttavat poropaimentolaisten tundralla keräämiä polttopuita, mutta samalla ne symbolisoivat alkuperäiskansojen uhanalaista kulttuuria ja katoavia luonnonmetsiä.
Henkilölaulu on arktisten alkuperäiskansojen lauluperinnettä. Laulut ovat kullekin henkilölle ominaisia samoin kuin kukin meistä puhuu omalla tavallaan. Ihminen henkilöityy laulussa musiikin välityksellä. Kun tšuktši muistelee jonkun sukulaisensa laulua, se ei ole laulun tarkkaa matkimista, vaan ennen kaikkea toisen ihmisen ajattelemista ja sitä kautta tämä ihminen tulee läsnä olevaksi. Tyypillisistä tšuktšien musiikissa on jatkuva keskellä olon tuntu. Musiikki alkaa ennen kuin se tulee kuulluksi ja jatkuu silloinkin, kun se lakkaa kuulumasta, mikä luo sille ajattomuuden tunnun.
Näyttely on Pia Siiralan tohtoritutkinnon kolmas taiteellinen osio.
Musiikki
Etilyan
Kuang
Kuljumitš
Tingaan
Pia Siirala
Työryhmä
Videoiden kuvaus ja leikkaus: Pia Siirala; Tšukotka ja Kamtšatka, koillinen Siperia,
Valokuvat: Pia Siirala; Tšukotka ja Kamtšatka, koillinen Siperia
Äänitys ja miksaus: Robi de Godzinsky
Kuvakehykset: Matti Kautonen
Pia Siiralan tutkimusta tukevat Koneen säätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Sibelius-Akatemian MuTri-tohtorikoulu ja Sibelius-Akatemian tukisäätiö.
Tekijästä
Pia Siirala on viimeistelemässä taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemiassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy arktisen alkuperäiskansojen musiikkiin koillisessa Siperiassa. Siirala on asunut pitkiä aikoja näiden alkuperäiskansojen parissa ja äänittänyt yli 1300 laulua ja säveltänyt niiden inspiroimana useita teoksia. Siirala aloitti opintonsa Sibelius-Akatemiassa ja jatkoi niitä Liszt Ferenc-akatemiassa, jossa hän opiskeli myös kansanmusiikkia professori László Vikárin in johdolla. Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa hän opiskeli Zoria Shikhmurzaevan luokalla. Hän on Ensemble XXI-kamariorkesterin konserttimestari.
Lisätiedot
Näyttely on avoinna Kalevan Navetan Itikassa arkisin 11-19 ja lauantaina 11-15. Sunnuntaina suljettu.
Jenni Latva, Taideyliopiston Seinäjoen Yksikkö, jenni.latva@uniarts.fi