Pauliina Valtasaari: Orkesterimuusikoiden työnohjaus – Luova potentiaali yhteisöllisyyden rakentamisen ja yksilöllisyyden kunnioittamisen risteyskohdassa.
Orkesterimuusikoiden työnohjaus – Luova potentiaali yhteisöllisyyden rakentamisen ja yksilöllisyyden kunnioittamisen risteyskohdassa.
- Ohjaaja: professori emeritus Kari Kurkela
- Muut ohjausryhmän jäsenet: Professori Anne Birgitta Pessi (Helsingin yliopisto) ja tutkimusprofessori Jari Hakanen (Työterveyslaitos)
- Tutkinnon tarkastaja: Kulttuuripsykologian dosentti Juhani Ihanus (Helsingin yliopisto)
- Tarkastustilaisuuden valvoja: Prof. Tuire Kuusi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia)
Tilaisuuden ohjelma
Lectio praecursoria
Tarkastajan lausunto
Tarkastus
Loppulausunto
Yleisökysymykset
Tutkielman tiivistelmä
Tässä hankkeessa on tutkittu orkesterimuusikoiden työhyvinvointia sekä kehitetty orkesterimuusikoille soveltuva työnohjausmetodi haastattelu- ja toimintatutkimuksen keinoin. Orkesterityön erityiskysymykset eivät välttämättä ole tuttuja muilla aloilla työskenteleville työnohjaajille. Yleisten stressitekijöiden lisäksi muusikon työssä on erityispiirteitä, jotka voivat lisätä muusikoiden psykososiaalista kuormitusta. Työnohjausta toteutetaan hyvin vähän orkestereissa, eikä sen vaikuttavuudesta muusikoille ole tiettävästi tehty aiempaa tutkimusta. Olen kehittänyt ja testannut työnohjausmenetelmän, jonka on tarkoitus palvella orkesterimuusikoiden tarpeita ja vahvistaa heidän työhyvinvointiaan läpi uran.
Tutkimus- ja kehittämishanke on toteutettu kahdessa osassa vuosien 2019–2021 aikana, ja siihen osallistui yhteensä 22 muusikkoa viidestä eri sinfoniaorkesterista. Haastattelututkimukseen osallistui 11 muusikkoa kolmesta eri orkesterista. Haastatteluanalyysin taustateorioina on käytetty Kernberg-ryhmän objektisuhdeteoriaa, Rom Harrén positiointiteoriaa sekä Wilfried Bionin ryhmäpsykoanalyyttistä teoriaa. Teoriaohjaavassa analyysissä muusikoiden puheessa erottui kuusi sosiaalista positiota, joista kolme tulkittiin konstruktiivisiksi ja kolme destruktiivisiksi.
Haastattelututkimuksen tulokset toimivat lähtökohtana muusikoiden työnohjausmetodin kehittämisessä. Toimintatutkimus, jossa metodia testattiin, toteutettiin tarjoamalla kahden eri orkesterin muusikoille viisi työnohjauskertaa. Mukana oli yhteensä 11 muusikkoa. Muusikoiden työnohjauksessa sovellettiin psykodynaamisesti suuntautuneen työnohjauksen ja kognitiivisen lyhytterapian menetelmiä. Tapaamiset videoitiin ja osallistujilta kerättiin kirjallista palautetta työnohjauksesta. Työnohjausmetodia kehitettiin tapaamisten välillä ja tutkimusinterventioiden jälkeen tutkijan kirjaamien havaintojen, analysoidun videomateriaalin ja tutkittavilta saadun palautteen perusteella. Lopullisen työnohjausmetodin tavoite on haastatteluaineistoista erottuva myötätuntoisen, hyvää tekevän minän positio, joka ilmenee työnohjausmetodin viidessä avainelementissä (itsemyötätunto, toivo, realistinen optimismi, viisaus ja resilienssi).
Esitän, että orkesterimuusikot hyötyvät työnohjauksesta, jossa huomioidaan heidän erityistarpeensa ja työkulttuurinsa ja joka toteutetaan alaa tuntevan työnohjaajan toimesta. Työnohjausprosessin on suositeltavaa olla vähintään viiden tapaamiskerran mittainen. Työnohjaus voi vahvistaa muusikoiden yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja ja rohkaista heitä löytämään rakentavia ratkaisuja työnsä psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Sen vuoksi työnohjaus saattaa ennaltaehkäistä pitkällä aikavälillä muusikoiden stressiperäistä oireilua.
Tutustu Pauliina Valtasaareen
Pauliina Valtasaari on ammattimuusikkotaustainen työnohjaaja, kouluttaja ja taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittäjä. Hän on työskennellyt ensiviulistina Radion Sinfoniaorkesterissa vuosien 2002–2016 ajan sekä aktiivisena kamarimuusikkona Suomessa ja ulkomailla. Jo viulistinuransa aikana hän kiinnostui muusikoiden työhyvinvoinnin kehittämisestä ja alkoi myöhemmin tutkia suomalaisten orkesterimuusikoiden työhyvinvointikokemuksia ja psykososiaalisen tuen keinoja. Keskeinen osa Valtasaaren tutkimustyötä on ollut käytännöllisten työnohjausmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen orkesterikontekstiin. Valtasaari on tohtoriopintojensa rinnalla suorittanut Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa psykologian perus- ja aineopinnot sekä sosiaalipsykologian perusopinnot. Tämän lisäksi hän on kouluttautunut työnohjaajaksi ja kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi. Suomen kulttuurirahasto ja Työsuojelurahasto ovat tukeneet Pauliina Valtasaaren tutkimus- ja kehittämistyötä.
Valtasaari on kysytty puhuja ja kouluttaja taideorganisaatioissa ja seminaareissa, ja hän työnohjaa säännöllisesti erityisesti muusikoita ja esittävien taiteiden ammattilaisia. Valtasaari on toiminut aktiivisesti Suomen Musiikkilääketieteen yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2015 alkaen, ja puheenjohtajana vuodesta 2020. Hän on ollut mukana perustamassa yhdistyksen alaisuuteen psykososiaalisen hyvinvoinnin jaostoa, jonka tehtävänä on ollut kehittää muusikoille psyykkisen ja sosiaalisen tuen muotoja somaattisen hoidon rinnalle sekä jakaa tietoa muusikoiden psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja työelämän ilmiöistä. Pauliina Valtasaari on myös työnohjaajista ja organisaatioiden kehittäjistä koostuvan Organisaatiodynamiikka FINOD:in hallituksen jäsen. Joulukuusta 2022 alkaen hän on työskennellyt Taiteen edistämiskeskuksessa (Taike) taiteilijoiden työhyvinvoinnin asiantuntijana tehtävänään kehittää taiteilijoille työhyvinvoinnin palveluita.
Lisätietoja
Pauliina Valtasaari
pauliina.valtasaari@uniarts.fi
- Ohjaaja: professori emeritus Kari Kurkela
- Muut ohjausryhmän jäsenet: Professori Anne Birgitta Pessi (Helsingin yliopisto) ja tutkimusprofessori Jari Hakanen (Työterveyslaitos)
- Tutkinnon tarkastaja: Kulttuuripsykologian dosentti Juhani Ihanus (Helsingin yliopisto)
- Tarkastustilaisuuden valvoja: Prof. Tuire Kuusi (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia)
Tilaisuuden ohjelma
Lectio praecursoria
Tarkastajan lausunto
Tarkastus
Loppulausunto
Yleisökysymykset
Tutkielman tiivistelmä
Tässä hankkeessa on tutkittu orkesterimuusikoiden työhyvinvointia sekä kehitetty orkesterimuusikoille soveltuva työnohjausmetodi haastattelu- ja toimintatutkimuksen keinoin. Orkesterityön erityiskysymykset eivät välttämättä ole tuttuja muilla aloilla työskenteleville työnohjaajille. Yleisten stressitekijöiden lisäksi muusikon työssä on erityispiirteitä, jotka voivat lisätä muusikoiden psykososiaalista kuormitusta. Työnohjausta toteutetaan hyvin vähän orkestereissa, eikä sen vaikuttavuudesta muusikoille ole tiettävästi tehty aiempaa tutkimusta. Olen kehittänyt ja testannut työnohjausmenetelmän, jonka on tarkoitus palvella orkesterimuusikoiden tarpeita ja vahvistaa heidän työhyvinvointiaan läpi uran.
Tutkimus- ja kehittämishanke on toteutettu kahdessa osassa vuosien 2019–2021 aikana, ja siihen osallistui yhteensä 22 muusikkoa viidestä eri sinfoniaorkesterista. Haastattelututkimukseen osallistui 11 muusikkoa kolmesta eri orkesterista. Haastatteluanalyysin taustateorioina on käytetty Kernberg-ryhmän objektisuhdeteoriaa, Rom Harrén positiointiteoriaa sekä Wilfried Bionin ryhmäpsykoanalyyttistä teoriaa. Teoriaohjaavassa analyysissä muusikoiden puheessa erottui kuusi sosiaalista positiota, joista kolme tulkittiin konstruktiivisiksi ja kolme destruktiivisiksi.
Haastattelututkimuksen tulokset toimivat lähtökohtana muusikoiden työnohjausmetodin kehittämisessä. Toimintatutkimus, jossa metodia testattiin, toteutettiin tarjoamalla kahden eri orkesterin muusikoille viisi työnohjauskertaa. Mukana oli yhteensä 11 muusikkoa. Muusikoiden työnohjauksessa sovellettiin psykodynaamisesti suuntautuneen työnohjauksen ja kognitiivisen lyhytterapian menetelmiä. Tapaamiset videoitiin ja osallistujilta kerättiin kirjallista palautetta työnohjauksesta. Työnohjausmetodia kehitettiin tapaamisten välillä ja tutkimusinterventioiden jälkeen tutkijan kirjaamien havaintojen, analysoidun videomateriaalin ja tutkittavilta saadun palautteen perusteella. Lopullisen työnohjausmetodin tavoite on haastatteluaineistoista erottuva myötätuntoisen, hyvää tekevän minän positio, joka ilmenee työnohjausmetodin viidessä avainelementissä (itsemyötätunto, toivo, realistinen optimismi, viisaus ja resilienssi).
Esitän, että orkesterimuusikot hyötyvät työnohjauksesta, jossa huomioidaan heidän erityistarpeensa ja työkulttuurinsa ja joka toteutetaan alaa tuntevan työnohjaajan toimesta. Työnohjausprosessin on suositeltavaa olla vähintään viiden tapaamiskerran mittainen. Työnohjaus voi vahvistaa muusikoiden yksilöllisiä ja yhteisöllisiä voimavaroja ja rohkaista heitä löytämään rakentavia ratkaisuja työnsä psykososiaalisiin kuormitustekijöihin. Sen vuoksi työnohjaus saattaa ennaltaehkäistä pitkällä aikavälillä muusikoiden stressiperäistä oireilua.
Tutustu Pauliina Valtasaareen
Pauliina Valtasaari on ammattimuusikkotaustainen työnohjaaja, kouluttaja ja taiteilijoiden työhyvinvoinnin kehittäjä. Hän on työskennellyt ensiviulistina Radion Sinfoniaorkesterissa vuosien 2002–2016 ajan sekä aktiivisena kamarimuusikkona Suomessa ja ulkomailla. Jo viulistinuransa aikana hän kiinnostui muusikoiden työhyvinvoinnin kehittämisestä ja alkoi myöhemmin tutkia suomalaisten orkesterimuusikoiden työhyvinvointikokemuksia ja psykososiaalisen tuen keinoja. Keskeinen osa Valtasaaren tutkimustyötä on ollut käytännöllisten työnohjausmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen orkesterikontekstiin. Valtasaari on tohtoriopintojensa rinnalla suorittanut Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa psykologian perus- ja aineopinnot sekä sosiaalipsykologian perusopinnot. Tämän lisäksi hän on kouluttautunut työnohjaajaksi ja kognitiiviseksi lyhytterapeutiksi. Suomen kulttuurirahasto ja Työsuojelurahasto ovat tukeneet Pauliina Valtasaaren tutkimus- ja kehittämistyötä.
Valtasaari on kysytty puhuja ja kouluttaja taideorganisaatioissa ja seminaareissa, ja hän työnohjaa säännöllisesti erityisesti muusikoita ja esittävien taiteiden ammattilaisia. Valtasaari on toiminut aktiivisesti Suomen Musiikkilääketieteen yhdistyksen hallituksessa vuodesta 2015 alkaen, ja puheenjohtajana vuodesta 2020. Hän on ollut mukana perustamassa yhdistyksen alaisuuteen psykososiaalisen hyvinvoinnin jaostoa, jonka tehtävänä on ollut kehittää muusikoille psyykkisen ja sosiaalisen tuen muotoja somaattisen hoidon rinnalle sekä jakaa tietoa muusikoiden psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja työelämän ilmiöistä. Pauliina Valtasaari on myös työnohjaajista ja organisaatioiden kehittäjistä koostuvan Organisaatiodynamiikka FINOD:in hallituksen jäsen. Joulukuusta 2022 alkaen hän on työskennellyt Taiteen edistämiskeskuksessa (Taike) taiteilijoiden työhyvinvoinnin asiantuntijana tehtävänään kehittää taiteilijoille työhyvinvoinnin palveluita.
Lisätietoja
Pauliina Valtasaari
pauliina.valtasaari@uniarts.fi