Pasi Lyytikäinen: Säveltäjänä rajapinnoilla
- Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: säveltäjä, dosentti Eero Hämeenniemi, puheenjohtaja säveltäjä, MuM Markus Fagerudd säveltäjä, MuM Olli Kortekangas säveltäjä, akateemikko Kaija Saariaho † säveltäjä, sävellyksen professori emeritus, Paavo Heininen †
- Tutkielman tarkastaja: MuT Miika Hyytiäinen
- Tarkastustilaisuuden valvoja: MuT Riikka Talvitie
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset lection aikana:
Lauluja – Sånger Tua Forsströmin runoihin
I Jag vet
II On puutarhoja sateessa
III Illa tilltygat hjärta
IV Ja minä sanoin sitä uneksi
V Pahasti rusikoitu sydän
VI Hohde pimeässä
Tuuli Lindeberg, laulu, ja Anna Kuvaja, piano
Kohtaus teoksesta Oopperaa arjessa III: Tori
taltiointi Kuopion torilta vuodelta 2014
Sirkka Kosonen, kansanlaulaja
Oskari Nokso-Koivisto, bassobaritoni
Harri Kuusijärvi, harmonikka
ja Kuopion torin ihmiset
Alisa Javits, ohjaus ja leikkaus
Anders Pohjola, äänentoisto ja taltiointi
Tuotanto: Necto Ensemble
Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä
Lausunto tutkielmasta
Keskustelu
Loppulausunnot
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Kuvaus tohtorintutkinnosta
Jo säveltäjäurani alkuvaiheessa kiinnostuin oopperan ja todellisuuden yhdistämisestä sekä hälyn käytöstä osana musiikkiani. Näistä kiinnostuksen kohteista syntyi sittemmin taiteellisen tohtoriopintojeni suunnitelma. Tohtoriopintojeni ehdottomasti tärkein kokemus on ollut työskentely yhdessä eri taiteenalojen tekijöiden kanssa Taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelmassa. Huomasin, että myös muilla taiteenaloilla oli pohdittu pitkään samoja teemoja, joiden parissa työskentelin.
Tohtoripolkuni on ollut monipolvinen ja perusteellinen. Siihen kuuluu kahdeksan laajamuotoista teosta, sisältäen muun muassa kokeellisen musiikkiteatteritrilogian ””Oopperaa arjessa”” sekä oopperamonologin ””Der Unveröffentlichte Film der Eva Braun””.
Sävellystyöhön liittyvän taiteellisen tohtorintutkinnon kannalta kiinnostavimmaksi ja käytännöllisimmäksi lähestymistavaksi muodostuivat omista taiteellisista valinnoistani kumpuavat hälyisyyden asteen säätelyn kysymykset.
Käsittelen tutkielmassani kokeellisen näyttämömusiikin erityiskysymyksiä säveltäjän työn näkökulmasta. Kolmeen osaan jakautuvan tutkielman ensimmäisessä osassa tarkastellaan hälyisyyden asteen säätelyä ja muita kokeellisen näyttämömusiikin rajapintailmiöitä sekä käsitteiden että historiallisen katsauksen kautta. Teoksen toinen osa vie lukijan tutustumaan hälyisyyden asteen säätelyyn ja muihin rajapintailmiöihin tutkimukseen sisältyvien teosten sävellysprosessien ja teosanalyysien kautta. Kolmannessa osassa tutkimuksen erilaiset teemat tuodaan yhteen ja lopuksi pohditaan todellisuutta ja esitystä yhdistelevien teosten eettisiä kysymyksiä.
Tutkielman merkitys on kokeellisen musiikkiteatterin erityispiirteiden hahmottamisessa.
Johtopäätöksenä esitän, että hälyisyyden asteen säätelyä ja erilaisia rajapintoja voidaan hyödyntää tietoisesti kokeellisessa musiikkiteatterissa merkitsemään esimerkiksi muotokokonaisuuksia, päällekkäisiä tapahtumia, draaman rakentamista tai purkamista sekä paikkaerityisissä teoksissa esityspaikan vaikutusta ja esittäjien funktioita. Tutkielmani tarkoituksena on sanallistaa säveltäjälähtöistä tietoa tästä aiheesta.
Tutkintoon sisältyvä taiteellinen kokonaisuus
Tohtorintutkinnostani muodostui moni-ilmeinen projekti, jonka sävellykset voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen: konserttiteokset, Oopperaa arjessa -trilogian kokeelliset oopperaperformanssit ja näyttämöteos, joka oli teatteritilassa esitettävä kabareevaikutteinen monologiooppera.
Konserttiteokset
- Mitä meille (2007) konsertoiva teos harmonikalle ja sekakuorolle, teksti: Arto Melleri. Kesto: 10 minuuttia. Kantaesitys: 16.11.2007, Sibelius-Akatemian konserttisali; Sibelius-Akatemian vokaaliyhtye, solisti Niko Kumpuvaara, harmonikka, johtajana Saara Perkola. Saara Perkolan tilaus Madetoja-säätiön tuella. Kustantaja: Fennica Gehrman Oy.
- La spada del sole (Auringonmiekka) (2008) jousikvartetille. Kesto: 8 minuuttia 20 sekuntia. Kantaesitys 8.8.2008, St. Francis Auditorium, Santa Fe Chamber Music Festival, Yhdysvallat. Tuuli Talvitie, viulu 1, Rolf Haas, viulu 2, David Medine, alttoviulu, Hannah Collins, sello. Kustantaja: Fennica Gehrman Oy.
- Lauluja – Sånger (2009) sopraanolle ja pianolle, teksti: Tua Forsström, Caj Westerberg, suomennos. Kesto: 14 minuuttia. Kantaesitys 28.11.2009, Soiva Akatemia -sarja. Susanna Laine, sopraano, Emil Holmström, piano. Susanna Laineen ja Elisa Pirskasen tilaus Pegasos-rahaston tuella. Kustantaja: Fennica Gehrman Oy.
- Pariton (2010–2011) barytontriolle. Kesto: 12 minuuttia. Kantaesitys: 7.4.2011, Sibelius-Akatemian konserttisali. Suomalainen Barytontrio: Markus Kuikka, baryton, Markus Sarantola, barokkialttoviulu, Jussi Seppänen, sello. Markus Kuikan tilaus Teoston sävellystilaustoimikunnan tuella. Kustantamaton.
Oopperaa arjessa -trilogia (2010–2014)
- Le Saxophone… Oopperaa arjessa I (2010–2011) oopperaperformanssi bassosaksofonille, kamarikuorolle, lyömäsoittajalle ja arjen äänille, teksti: Hector Berlioz. Kesto noin 20 minuuttia. Kantaesitys: 1.8.2011, Kampin kauppakeskus, Helsinki. Nils Schweckendiek, musiikin johto, Minna Vainikainen, ohjaus, Johanna Oksanen-Lyytikäinen, pukusuunnittelu, Olli-Pekka Tuomisalo, bassosaksofoni, Aki Virtanen, lyömäsoittimet, Helsingin kamarikuoro, Anders Pohjola, äänentoisto. Olli-Pekka Tuomisalon tilaus Madetoja-säätiön tuella. Tuotanto: Necto Ensemble. Kustantamaton.
- Kohtaus kadulla, Oopperaa arjessa II (2012—2013) oopperaperformanssi ja -monologi esitystaiteilijalle, sopraanolle, työvälineille ja kaupunkiäänille, libretto: Saila Susiluoto, kesto noin 20 minuuttia. Kantaesitys: 4.6.2013, Esplanadin puisto, Helsinki. Taiteellisen työryhmän kollektiivinen ohjaus, pukusuunnittelu: Johanna Oksanen-Lyytikäinen. Nainen: Eija Räisänen, sopraano, Vartija: Elina Lifländer, puherooli, Työmies: Pasi Lyytikäinen, lyömäsoittimina käytettävät työvälineet. Tuotanto: Necto Ensemble. Kustantamaton.
- Tori, Oopperaa arjessa III (2014), oopperaperformanssi kansanlaulajalle, bassobaritonille, harmonikalle ja torille, libretto: Jouni Tossavainen, kesto noin 60 minuuttia. Kantaesitys: 18.9.2014, Kuopion tori, 1. kansainvälinen Pasimusic-festivaali. Sirkka: Sirkka Kosonen, kansanlaulu, Oskari: Oskari Nokso-Koivisto, bassobaritoni, Torimuusikko: Harri Kuusijärvi, harmonikka, Flash mob -ryhmä: Lumit-taidelukion opiskelijoita, ohjaaja Mari-Anni Hilander. Tuotanto: Necto Ensemble. Kustantamaton.
Näyttämöteos
- Der Unveröffentlichte Film der Eva Braun (Eva Braunin esittämätön nauha) (2019–2020), monologiooppera sopraanolle ja kamariorkesterille, libretto: Maritza Nunez (alkukieli espanja, saksankielinen käännös: Isabel Hindersin), kesto noin 40 minuuttia. Taltiointi, ennakkonäytös 5.3.2021, Aleksanterin teatteri, kapellimestarit: James Kahane ja Emilia Hoving, ohjaus: Ville Saukkonen, skenografia: Reeta Tuoresmäki, valo- ja videosuunnittelu: Petteri Pietiäinen, Eva Braun: Reetta Ristimäki, sopraano, Adolf Hitler: Tero Jartti, Suomalaisen kamarioopperan orkesteri. Suomalaisen kamarioopperan tilaus. Tuotanto: Suomalainen kamariooppera ja Greta Productions. Kustantaja: Fennica Gehrman Oy.
Tutkielman tiivistelmä
Säveltäjänä rajapinnoilla. Hälyisyydestä sävelisyyteen kokeellisen musiikkiteatterin kontekstissa.
Taiteellisen tohtorikoulutuksen tutkielma
Taiteellisessa tohtorintutkinnossani tarkastelen ja kokeilen hälyisyyden asteen säätelyä, paikkasidonnaisen teoskonseptin mahdollisuuksia, monityylisyyden luomia rajapintoja sekä todellisuuden ja esityksen välisen rajan murtamista. Tutkielmassani tarkastelen hälyisyyden asteen säätelyn ja esityspaikan ääniympäristön huomioimisen keinoja kokeellisen musiikkiteatterin kontekstissa. Tarkastelen erilaisten rajapintojen funktioita säveltämisen näkökulmasta erityisesti kokeellisen musiikkiteatterin kontekstissa. Pyrin löytämään ja käsitteellistämään erilaisia rajapintoja omassa musiikissani säveltäjän käytännön työn näkökulmasta. Työni koostuukin pääasiassa omien sävellysteni analyyseista sekä omien sävellysprosessieni reflektoinnista ja dokumentoinnista. Lisäksi olen analysoinut referenssiteoksia vakiintunein partituurianalyysin menetelmin. Tutkimusmenetelmät asettuvat toisaalta musiikinteorian ja toisaalta taiteellisen tutkimuksen traditioon.
Tutkintoni koostuu useista teoksista, joissa käytän erilaisia laajennettuja soitto- ja laulutekniikoita sekä harmoniassa toteutettua hälyisyyden asteen säätelyä osana musiikillista ilmaisuani. Näitä teoksia ovat Mitä meille harmonikalle ja sekakuorolle Arto Mellerin tekstiin (2007), La Spada del Sole jousikvartetille (2008), Lauluja – Sånger sopraanolle ja pianolle (2009) sekä Pariton barytontriolle (2011). Kokeellisissa Oopperaa arjessa -musiikkiteatteriteoksissa laajennan hälyisyyden asteen säätelyn ajatuksen koskemaan myös ennakoimattoman kaupunkimelun ja sävelletyn välistä suhdetta. Oopperaa arjessa -trilogia sisältää teokset Le Saxophone… bassosaksofonille, sekakuorolle ja kauppakeskuksen äänille (2010), Kohtaus kadulla sopraanolle, lyömäsoittajalle, näyttelijälle ja kaupunkitilan äänille (2011) sekä Tori kansanlaulajalle, baritonille, harmonikalle ja Kuopion torin ihmisille sekä äänille (2014). Erityisesti Torissa käyttämäni katusoittajalle sävelletyt tyylipastissit olivat musiikillisena sysäyksenä tohtorintutkintoni viimeiselle teokselle, Der Unveröffentlichte Film der Eva Braun (2020–2021). Se on sopraanolle ja kamariyhtyeelle sävelletty monologiooppera, joka esitettiin perinteisessä teatteritilassa. Monologioopperassa sävellystyön fokus siirtyi hälyisyyden asteen säätelystä saman kulttuurialueen erilaisista tyyleistä luotuihin jännitteisiin.
Tämän tutkielman merkitys on näyttämömusiikin erityispiirteiden hahmottamisessa yleisesti ja hälyisyyden asteen säätelyn ja erilaisten rajapintojen tarkastelussa erityisesti. Johtopäätöksenä esitän, että hälyisyyden asteen säätelyä ja erilaisia rajapintoja voidaan hyödyntää tietoisesti kokeellisessa musiikkiteatterissa merkitsemään esimerkiksi muotokokonaisuuksia, päällekkäisiä tapahtumia, draaman rakentamista tai purkamista sekä paikkaerityisissä teoksissa esityspaikan vaikutusta ja esittäjien funktioita. Tutkielmani tarkoituksena on sanallistaa säveltäjälähtöistä tietoa tästä aiheesta.
Asiasanat: säveltäminen, rajapinta, hälyisyyden asteen säätely, häly, nykymusiikki, kokeellinen musiikkiteatteri, ooppera, esitystaide
Pasi Lyytikäinen
Säveltäjä Pasi Lyytikäinen (1975) opiskeli vuosituhannen vaihteessa sävellystä Sibelius-Akatemiassa Erkki Jokisen ja Paavo Heinisen johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2005. Hän täydensi opintojaan useilla kansainvälisillä mestarikursseilla opettajinaan muun muassa Betsy Jolas, Helmut Lachenmann, Kaija Saariaho, Hans-Peter Kyburtz, Magnus Lindberg ja Esa-Pekka Salonen.
Sävellyskilpailumenestys Lontoossa Tong Piano Duet -kilpailussa teoksella Par vuonna 2002 ja sitä seuranneet ulkomaiset esitykset sekä kotimainen läpimurto esikoisoopperalla Helsinkiin vuonna 2005 käynnistivät Pasi Lyytikäisen ammattimaisen säveltäjäuran. Lyytikäinen toimi vuosina 2008–2011 Sibelius-Akatemiassa sävellyksen assistentin virassa ja vuosina 2012– 2015 Suomen Akatemian rahoittamana tohtorikoulutettavana Taideyliopiston Taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelmassa.
Samoihin aikoihin Lyytikäinen kiinnostui esitystaiteesta ja luopui tunnistettavasta persoonatyylistä. Hänen teoksissaan voikin kuulla nykyään vaikutteita eri musiikkityylien lisäksi myös rinnakkaistaiteista. Noin 70 nimikettä sisältävään tuotantoon kuuluu lähes kaikkia teostyyppejä kamarimusiikista orkesteriteoksiin ja kuoroteoksista oopperoihin.
Lyytikäisellä oli vuosina 2014–2018 kansainvälinen nimikkofestivaali Pasimusic Pohjois-Savossa.
Lyytikäinen säveltää parhaillaan pianokonserttoa Risto-Matti Marinille ja Kuopion kaupunginorkesterille. Ensi syksynä muun muassa New European Ensemble, Kuopion kamarimusiikkiseura ja Seinäjoen kaupunginorkesteri järjestävät Lyytikäisen sävellyskonsertit.
Lyytikäiselle myönnettiin vuonna 2017 Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotinen työskentelyapuraha ja vuonna 2021 valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha. Sävellystyön ohella hän on sävellyksen tuntiopettaja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, Tampereen Ammattikorkeakoulussa ja Keski-Helsingin musiikkiopistossa. Lyytikäinen on kirjoittanut useita vertaisarvioituja artikkeleita sävellystyöstä ja hän on Muusikko-lehden kolumnisti.
Lisätietoja
Pasi Lyytikäinen
pasi.lyytikainen@uniarts.fi
- Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: säveltäjä, dosentti Eero Hämeenniemi, puheenjohtaja säveltäjä, MuM Markus Fagerudd säveltäjä, MuM Olli Kortekangas säveltäjä, akateemikko Kaija Saariaho † säveltäjä, sävellyksen professori emeritus, Paavo Heininen †
- Tutkielman tarkastaja: MuT Miika Hyytiäinen
- Tarkastustilaisuuden valvoja: MuT Riikka Talvitie
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset lection aikana:
Lauluja – Sånger Tua Forsströmin runoihin
I Jag vet
II On puutarhoja sateessa
III Illa tilltygat hjärta
IV Ja minä sanoin sitä uneksi
V Pahasti rusikoitu sydän
VI Hohde pimeässä
Tuuli Lindeberg, laulu, ja Anna Kuvaja, piano
Kohtaus teoksesta Oopperaa arjessa III: Tori
taltiointi Kuopion torilta vuodelta 2014
Sirkka Kosonen, kansanlaulaja
Oskari Nokso-Koivisto, bassobaritoni
Harri Kuusijärvi, harmonikka
ja Kuopion torin ihmiset
Alisa Javits, ohjaus ja leikkaus
Anders Pohjola, äänentoisto ja taltiointi
Tuotanto: Necto Ensemble
Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä
Lausunto tutkielmasta
Keskustelu
Loppulausunnot
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Kuvaus tohtorintutkinnosta
Jo säveltäjäurani alkuvaiheessa kiinnostuin oopperan ja todellisuuden yhdistämisestä sekä hälyn käytöstä osana musiikkiani. Näistä kiinnostuksen kohteista syntyi sittemmin taiteellisen tohtoriopintojeni suunnitelma. Tohtoriopintojeni ehdottomasti tärkein kokemus on ollut työskentely yhdessä eri taiteenalojen tekijöiden kanssa Taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelmassa. Huomasin, että myös muilla taiteenaloilla oli pohdittu pitkään samoja teemoja, joiden parissa työskentelin.
Tohtoripolkuni on ollut monipolvinen ja perusteellinen. Siihen kuuluu kahdeksan laajamuotoista teosta, sisältäen muun muassa kokeellisen musiikkiteatteritrilogian ””Oopperaa arjessa”” sekä oopperamonologin ””Der Unveröffentlichte Film der Eva Braun””.
Sävellystyöhön liittyvän taiteellisen tohtorintutkinnon kannalta kiinnostavimmaksi ja käytännöllisimmäksi lähestymistavaksi muodostuivat omista taiteellisista valinnoistani kumpuavat hälyisyyden asteen säätelyn kysymykset.
Käsittelen tutkielmassani kokeellisen näyttämömusiikin erityiskysymyksiä säveltäjän työn näkökulmasta. Kolmeen osaan jakautuvan tutkielman ensimmäisessä osassa tarkastellaan hälyisyyden asteen säätelyä ja muita kokeellisen näyttämömusiikin rajapintailmiöitä sekä käsitteiden että historiallisen katsauksen kautta. Teoksen toinen osa vie lukijan tutustumaan hälyisyyden asteen säätelyyn ja muihin rajapintailmiöihin tutkimukseen sisältyvien teosten sävellysprosessien ja teosanalyysien kautta. Kolmannessa osassa tutkimuksen erilaiset teemat tuodaan yhteen ja lopuksi pohditaan todellisuutta ja esitystä yhdistelevien teosten eettisiä kysymyksiä.
Tutkielman merkitys on kokeellisen musiikkiteatterin erityispiirteiden hahmottamisessa.
Johtopäätöksenä esitän, että hälyisyyden asteen säätelyä ja erilaisia rajapintoja voidaan hyödyntää tietoisesti kokeellisessa musiikkiteatterissa merkitsemään esimerkiksi muotokokonaisuuksia, päällekkäisiä tapahtumia, draaman rakentamista tai purkamista sekä paikkaerityisissä teoksissa esityspaikan vaikutusta ja esittäjien funktioita. Tutkielmani tarkoituksena on sanallistaa säveltäjälähtöistä tietoa tästä aiheesta.
Tutkintoon sisältyvä taiteellinen kokonaisuus
Tohtorintutkinnostani muodostui moni-ilmeinen projekti, jonka sävellykset voidaan jakaa kolmeen kokonaisuuteen: konserttiteokset, Oopperaa arjessa -trilogian kokeelliset oopperaperformanssit ja näyttämöteos, joka oli teatteritilassa esitettävä kabareevaikutteinen monologiooppera.
Konserttiteokset
- Mitä meille (2007) konsertoiva teos harmonikalle ja sekakuorolle, teksti: Arto Melleri. Kesto: 10 minuuttia. Kantaesitys: 16.11.2007, Sibelius-Akatemian konserttisali; Sibelius-Akatemian vokaaliyhtye, solisti Niko Kumpuvaara, harmonikka, johtajana Saara Perkola. Saara Perkolan tilaus Madetoja-säätiön tuella. Kustantaja: Fennica Gehrman Oy.
- La spada del sole (Auringonmiekka) (2008) jousikvartetille. Kesto: 8 minuuttia 20 sekuntia. Kantaesitys 8.8.2008, St. Francis Auditorium, Santa Fe Chamber Music Festival, Yhdysvallat. Tuuli Talvitie, viulu 1, Rolf Haas, viulu 2, David Medine, alttoviulu, Hannah Collins, sello. Kustantaja: Fennica Gehrman Oy.
- Lauluja – Sånger (2009) sopraanolle ja pianolle, teksti: Tua Forsström, Caj Westerberg, suomennos. Kesto: 14 minuuttia. Kantaesitys 28.11.2009, Soiva Akatemia -sarja. Susanna Laine, sopraano, Emil Holmström, piano. Susanna Laineen ja Elisa Pirskasen tilaus Pegasos-rahaston tuella. Kustantaja: Fennica Gehrman Oy.
- Pariton (2010–2011) barytontriolle. Kesto: 12 minuuttia. Kantaesitys: 7.4.2011, Sibelius-Akatemian konserttisali. Suomalainen Barytontrio: Markus Kuikka, baryton, Markus Sarantola, barokkialttoviulu, Jussi Seppänen, sello. Markus Kuikan tilaus Teoston sävellystilaustoimikunnan tuella. Kustantamaton.
Oopperaa arjessa -trilogia (2010–2014)
- Le Saxophone… Oopperaa arjessa I (2010–2011) oopperaperformanssi bassosaksofonille, kamarikuorolle, lyömäsoittajalle ja arjen äänille, teksti: Hector Berlioz. Kesto noin 20 minuuttia. Kantaesitys: 1.8.2011, Kampin kauppakeskus, Helsinki. Nils Schweckendiek, musiikin johto, Minna Vainikainen, ohjaus, Johanna Oksanen-Lyytikäinen, pukusuunnittelu, Olli-Pekka Tuomisalo, bassosaksofoni, Aki Virtanen, lyömäsoittimet, Helsingin kamarikuoro, Anders Pohjola, äänentoisto. Olli-Pekka Tuomisalon tilaus Madetoja-säätiön tuella. Tuotanto: Necto Ensemble. Kustantamaton.
- Kohtaus kadulla, Oopperaa arjessa II (2012—2013) oopperaperformanssi ja -monologi esitystaiteilijalle, sopraanolle, työvälineille ja kaupunkiäänille, libretto: Saila Susiluoto, kesto noin 20 minuuttia. Kantaesitys: 4.6.2013, Esplanadin puisto, Helsinki. Taiteellisen työryhmän kollektiivinen ohjaus, pukusuunnittelu: Johanna Oksanen-Lyytikäinen. Nainen: Eija Räisänen, sopraano, Vartija: Elina Lifländer, puherooli, Työmies: Pasi Lyytikäinen, lyömäsoittimina käytettävät työvälineet. Tuotanto: Necto Ensemble. Kustantamaton.
- Tori, Oopperaa arjessa III (2014), oopperaperformanssi kansanlaulajalle, bassobaritonille, harmonikalle ja torille, libretto: Jouni Tossavainen, kesto noin 60 minuuttia. Kantaesitys: 18.9.2014, Kuopion tori, 1. kansainvälinen Pasimusic-festivaali. Sirkka: Sirkka Kosonen, kansanlaulu, Oskari: Oskari Nokso-Koivisto, bassobaritoni, Torimuusikko: Harri Kuusijärvi, harmonikka, Flash mob -ryhmä: Lumit-taidelukion opiskelijoita, ohjaaja Mari-Anni Hilander. Tuotanto: Necto Ensemble. Kustantamaton.
Näyttämöteos
- Der Unveröffentlichte Film der Eva Braun (Eva Braunin esittämätön nauha) (2019–2020), monologiooppera sopraanolle ja kamariorkesterille, libretto: Maritza Nunez (alkukieli espanja, saksankielinen käännös: Isabel Hindersin), kesto noin 40 minuuttia. Taltiointi, ennakkonäytös 5.3.2021, Aleksanterin teatteri, kapellimestarit: James Kahane ja Emilia Hoving, ohjaus: Ville Saukkonen, skenografia: Reeta Tuoresmäki, valo- ja videosuunnittelu: Petteri Pietiäinen, Eva Braun: Reetta Ristimäki, sopraano, Adolf Hitler: Tero Jartti, Suomalaisen kamarioopperan orkesteri. Suomalaisen kamarioopperan tilaus. Tuotanto: Suomalainen kamariooppera ja Greta Productions. Kustantaja: Fennica Gehrman Oy.
Tutkielman tiivistelmä
Säveltäjänä rajapinnoilla. Hälyisyydestä sävelisyyteen kokeellisen musiikkiteatterin kontekstissa.
Taiteellisen tohtorikoulutuksen tutkielma
Taiteellisessa tohtorintutkinnossani tarkastelen ja kokeilen hälyisyyden asteen säätelyä, paikkasidonnaisen teoskonseptin mahdollisuuksia, monityylisyyden luomia rajapintoja sekä todellisuuden ja esityksen välisen rajan murtamista. Tutkielmassani tarkastelen hälyisyyden asteen säätelyn ja esityspaikan ääniympäristön huomioimisen keinoja kokeellisen musiikkiteatterin kontekstissa. Tarkastelen erilaisten rajapintojen funktioita säveltämisen näkökulmasta erityisesti kokeellisen musiikkiteatterin kontekstissa. Pyrin löytämään ja käsitteellistämään erilaisia rajapintoja omassa musiikissani säveltäjän käytännön työn näkökulmasta. Työni koostuukin pääasiassa omien sävellysteni analyyseista sekä omien sävellysprosessieni reflektoinnista ja dokumentoinnista. Lisäksi olen analysoinut referenssiteoksia vakiintunein partituurianalyysin menetelmin. Tutkimusmenetelmät asettuvat toisaalta musiikinteorian ja toisaalta taiteellisen tutkimuksen traditioon.
Tutkintoni koostuu useista teoksista, joissa käytän erilaisia laajennettuja soitto- ja laulutekniikoita sekä harmoniassa toteutettua hälyisyyden asteen säätelyä osana musiikillista ilmaisuani. Näitä teoksia ovat Mitä meille harmonikalle ja sekakuorolle Arto Mellerin tekstiin (2007), La Spada del Sole jousikvartetille (2008), Lauluja – Sånger sopraanolle ja pianolle (2009) sekä Pariton barytontriolle (2011). Kokeellisissa Oopperaa arjessa -musiikkiteatteriteoksissa laajennan hälyisyyden asteen säätelyn ajatuksen koskemaan myös ennakoimattoman kaupunkimelun ja sävelletyn välistä suhdetta. Oopperaa arjessa -trilogia sisältää teokset Le Saxophone… bassosaksofonille, sekakuorolle ja kauppakeskuksen äänille (2010), Kohtaus kadulla sopraanolle, lyömäsoittajalle, näyttelijälle ja kaupunkitilan äänille (2011) sekä Tori kansanlaulajalle, baritonille, harmonikalle ja Kuopion torin ihmisille sekä äänille (2014). Erityisesti Torissa käyttämäni katusoittajalle sävelletyt tyylipastissit olivat musiikillisena sysäyksenä tohtorintutkintoni viimeiselle teokselle, Der Unveröffentlichte Film der Eva Braun (2020–2021). Se on sopraanolle ja kamariyhtyeelle sävelletty monologiooppera, joka esitettiin perinteisessä teatteritilassa. Monologioopperassa sävellystyön fokus siirtyi hälyisyyden asteen säätelystä saman kulttuurialueen erilaisista tyyleistä luotuihin jännitteisiin.
Tämän tutkielman merkitys on näyttämömusiikin erityispiirteiden hahmottamisessa yleisesti ja hälyisyyden asteen säätelyn ja erilaisten rajapintojen tarkastelussa erityisesti. Johtopäätöksenä esitän, että hälyisyyden asteen säätelyä ja erilaisia rajapintoja voidaan hyödyntää tietoisesti kokeellisessa musiikkiteatterissa merkitsemään esimerkiksi muotokokonaisuuksia, päällekkäisiä tapahtumia, draaman rakentamista tai purkamista sekä paikkaerityisissä teoksissa esityspaikan vaikutusta ja esittäjien funktioita. Tutkielmani tarkoituksena on sanallistaa säveltäjälähtöistä tietoa tästä aiheesta.
Asiasanat: säveltäminen, rajapinta, hälyisyyden asteen säätely, häly, nykymusiikki, kokeellinen musiikkiteatteri, ooppera, esitystaide
Pasi Lyytikäinen
Säveltäjä Pasi Lyytikäinen (1975) opiskeli vuosituhannen vaihteessa sävellystä Sibelius-Akatemiassa Erkki Jokisen ja Paavo Heinisen johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2005. Hän täydensi opintojaan useilla kansainvälisillä mestarikursseilla opettajinaan muun muassa Betsy Jolas, Helmut Lachenmann, Kaija Saariaho, Hans-Peter Kyburtz, Magnus Lindberg ja Esa-Pekka Salonen.
Sävellyskilpailumenestys Lontoossa Tong Piano Duet -kilpailussa teoksella Par vuonna 2002 ja sitä seuranneet ulkomaiset esitykset sekä kotimainen läpimurto esikoisoopperalla Helsinkiin vuonna 2005 käynnistivät Pasi Lyytikäisen ammattimaisen säveltäjäuran. Lyytikäinen toimi vuosina 2008–2011 Sibelius-Akatemiassa sävellyksen assistentin virassa ja vuosina 2012– 2015 Suomen Akatemian rahoittamana tohtorikoulutettavana Taideyliopiston Taiteellisen tutkimuksen tohtoriohjelmassa.
Samoihin aikoihin Lyytikäinen kiinnostui esitystaiteesta ja luopui tunnistettavasta persoonatyylistä. Hänen teoksissaan voikin kuulla nykyään vaikutteita eri musiikkityylien lisäksi myös rinnakkaistaiteista. Noin 70 nimikettä sisältävään tuotantoon kuuluu lähes kaikkia teostyyppejä kamarimusiikista orkesteriteoksiin ja kuoroteoksista oopperoihin.
Lyytikäisellä oli vuosina 2014–2018 kansainvälinen nimikkofestivaali Pasimusic Pohjois-Savossa.
Lyytikäinen säveltää parhaillaan pianokonserttoa Risto-Matti Marinille ja Kuopion kaupunginorkesterille. Ensi syksynä muun muassa New European Ensemble, Kuopion kamarimusiikkiseura ja Seinäjoen kaupunginorkesteri järjestävät Lyytikäisen sävellyskonsertit.
Lyytikäiselle myönnettiin vuonna 2017 Suomen Kulttuurirahaston kolmivuotinen työskentelyapuraha ja vuonna 2021 valtion viisivuotinen taiteilija-apuraha. Sävellystyön ohella hän on sävellyksen tuntiopettaja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa, Tampereen Ammattikorkeakoulussa ja Keski-Helsingin musiikkiopistossa. Lyytikäinen on kirjoittanut useita vertaisarvioituja artikkeleita sävellystyöstä ja hän on Muusikko-lehden kolumnisti.
Lisätietoja
Pasi Lyytikäinen
pasi.lyytikainen@uniarts.fi