Muistitieto ja vanhan musiikin historia -seminaari
Taideyliopisto Historiafoorumin muistitietohanke järjestää yhteistyössä Muistitietotutkijoiden verkosto – FOHN ry:n ja Suomen vanhan musiikin liitto ry:n kanssa seminaarin muistitietotutkimuksesta ja vanhasta musiikista Suomessa.
Seminaari on 24.9.2021 klo 10–15 Sibelius-Akatemian R-talon konserttisalissa (Pohjoinen Rautatiekatu 9). Muistitieto on menneisyyden tietoa, joka perustuu ihmisten omakohtaisiin tai yhteisöllisiin kokemuksiin menneistä ajoista ja asioista.
Toinen seminaaripäivä 25.9.2021 klo 10-15.15 järjestetään yhteistyössä Suomen vanhan musiikin liitto ry:n kanssa Teatterikorkeakoulussa (Auditorio 1, Haapaniemenkatu 6). Päivän teemoja ovat Suomen vanhan musiikin kenttä sekä liiton kokoama historiikki vanhan musiikin rantautumisesta Suomeen.
Ilmoittautuminen
Tapahtumaan on ilmoittauduttava etukäteen 22.9.2021 mennessä. Voit osallistua tapahtumaan joko paikan päällä tai etänä Zoomissa. Noudatamme tapahtuman järjestämisessä voimassa olevia yleisörajoituksia ja Taideyliopiston sekä AVI:n ohjeistuksia.
Ohjelma
Perjantai 24.9.2021
10.00
Riku Hämäläinen: Alkusanat
10.15
Ulla Savolainen: Muistitietotutkimuksen lähtökohdat, historia ja nykypäivä
10.45
Janne Mäkelä: Viisikymppinen valikoi: Pop & Jazz Konservatorion muistitietokeruu
11.15
Pete Pesonen: Työväen muistot talteen: Arkisto perinteen kerääjänä
11.45
Lounastauko
12.45
Risto Blomster: 1900-luvun alun romanimuusikoiden muistamisesta ja unohtumisesta
13.15
Riikka Taavetti: Queer-näkökulmia muistitietotutkimukseen
13.45
Seminaarin lopetus
Lauantai 25.9.
Suomen vanhan musiikin liitto ry kokoaa historiikkia, jossa luodaan kuva vanhan musiikin rantautumisesta Suomeen. Muistitietohanke järjestää yhteistyössä Suomen vanhan musiikin liitto ry:n kanssa seminaarin vanhan musiikin kentästä maassamme.
10.00
Pekka Helasvuo, Matias Häkkinen, Markus Sarantola: Historiasta vanhan musiikin historiikkiin
10.30
Näkökulmia vanhaan musiikkiin Suomessa
Markku Åberg: 1: Esibarokkiset lehdykkäpuhaltimet, 2: CMAH – vanhan musiikin seura
Markus Sarantola: Ajatuksia vanhan musiikin tutkimisesta
Matias Häkkinen: Cembalo Suomessa 1900–1990
Pekka Vapaavuori: Marginaalissa? – klavikordit Suomessa
Päivi Järviö: ”Musiikkia wanhanaikaisilla, käytännöstä pois jääneillä soittokoneilla” – Toner fra gamle Dage -trion kiertue Suomessa 1913
13.00
Kahvitauko
13.30
Paneelikeskustelu
Risto Nordell, puheenjohtaja
Anssi Mattila
Päivi Järviö
Mikael Helasvuo
Kreeta-Maria Kentala
Riku Hämäläinen
15.00
Lopetus
Luennoitsijat
Ulla Savolainen: Muistitietotutkimuksen lähtökohdat, historia ja nykypäivä
Muistitietotutkimus on monitieteinen ja tieteidenvälinen tutkimussuunta, joka on kiinnostunut muistelusta ja muistitiedosta tutkimuksen kohteena ja lähteenä. Minkälaista tietoa muistitieto on ja mitä ihminen tekee muistellessaan? Miten muistitietotutkimus paikantuu humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kentälle?
Ulla Savolainen on folkloristiikan dosentti, joka työskentelee yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Kulttuurien osastossa. Hän on erikoistunut muistitiedon, kulttuurisen muistin ja kerronnan tutkimukseen ja toimii Muistitietotutkijoiden verkosto FOHN ry:n puheenjohtajana.
Janne Mäkelä: Viisikymppinen valikoi: Pop & Jazz Konservatorion muistitietokeruu
Temaattisesti ja ajallisesti rajattu muistitietokeruu on mainio tapa kerätä lähihistoriaa koskevaa epävirallista informaatiota. Mutta mitä kaikkea oikein on huomioitava, jos haluaa joukkokyselyllä saada talteen meheviä tarinoita ja arjen kuvauksia. Tai vaikka kipeitä muistoja?
Kulttuurihistorioitsija ja Taideyliopiston Historiafoorumin vieraileva tutkija Janne Mäkelä kertoo, miten Pop & Jazz Konservatorion muistitietokeruu toteutettiin ja mitä oikein jäi käteen. Konservatorion 50-vuotishistoriikki ilmestyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana 2022.
Pete Pesonen: Työväen muistot talteen: Arkisto perinteen kerääjänä
Työväen Arkiston yhteydessä toimiva Työväen Muistitietotoimikunta kerää ja tallentaa muistitietoa tutkijoiden käyttöön. Vuonna 1960 perustettu toimikunta on järjestänyt historiansa aikana yli 50 muistitietokeruuta. Miten toimikunnan kokoelmat ovat vuosien aikana karttuneet, mitä aiheita keruut käsittelevät ja mihin aineistoja on käytetty?
Pete Pesonen on Työväen muistitietotoimikunnan sihteeri, erikoistutkija Työväen Arkistossa ja tohtorikoulutettava Turun yliopistossa, jonne hän valmistelee väitöskirjaansa firabelitöiden historiasta.
Risto Blomster: 1900-luvun alun romanimuusikoiden muistamisesta ja unohtumisesta
Suomessa on tallennettu arkistoihin 600 tuntia romanien muistitiedon ja kansanperinteen äänitteitä 1960-luvulta lähtien. Yksi haastattelujen pääteemoista on romanien musiikkikulttuuri. Aleksanteri Åkerlundin ja Ida Blomeruksen 1910-1930-lukujen toiminnasta, joka käsittää satoja viulu- ja laulukonsertteja, puhetilaisuuksia ja teatteriesityksiä eri puolilla Suomea, on tässä aineistossa vain muutama yksittäinen hajamaininta.
Risto Blomster tutkii Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa romanimuusikoita, jotka olivat käynnistämässä 1910-1930-luvulla keskustelua romanien aseman parantamisesta. Blomster työskentelee arkistotutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.
Riikka Taavetti: Queer-näkökulmia muistitietotutkimukseen
Muistitiedolla on keskeinen asema seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden historian tutkimuksessa. Miten queer-tutkimukselliset näkökulmat voivat haastaa muistitietotutkimuksen keskeisiä käsityksiä esimerkiksi sukupolvista tai hiljaisuuksista?
VTT Riikka Taavetti työskentelee poliittisen historian ma. yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelevät queer-historiaa, seksuaalisuuden historiaa sekä muistitietoa ja muistin politiikkaa Suomessa ja Virossa.
Lisätietoja
Dosentti Riku Hämäläinen, riku.hamalainen@uniarts.fi
Seminaari on 24.9.2021 klo 10–15 Sibelius-Akatemian R-talon konserttisalissa (Pohjoinen Rautatiekatu 9). Muistitieto on menneisyyden tietoa, joka perustuu ihmisten omakohtaisiin tai yhteisöllisiin kokemuksiin menneistä ajoista ja asioista.
Toinen seminaaripäivä 25.9.2021 klo 10-15.15 järjestetään yhteistyössä Suomen vanhan musiikin liitto ry:n kanssa Teatterikorkeakoulussa (Auditorio 1, Haapaniemenkatu 6). Päivän teemoja ovat Suomen vanhan musiikin kenttä sekä liiton kokoama historiikki vanhan musiikin rantautumisesta Suomeen.
Ilmoittautuminen
Tapahtumaan on ilmoittauduttava etukäteen 22.9.2021 mennessä. Voit osallistua tapahtumaan joko paikan päällä tai etänä Zoomissa. Noudatamme tapahtuman järjestämisessä voimassa olevia yleisörajoituksia ja Taideyliopiston sekä AVI:n ohjeistuksia.
Ohjelma
Perjantai 24.9.2021
10.00
Riku Hämäläinen: Alkusanat
10.15
Ulla Savolainen: Muistitietotutkimuksen lähtökohdat, historia ja nykypäivä
10.45
Janne Mäkelä: Viisikymppinen valikoi: Pop & Jazz Konservatorion muistitietokeruu
11.15
Pete Pesonen: Työväen muistot talteen: Arkisto perinteen kerääjänä
11.45
Lounastauko
12.45
Risto Blomster: 1900-luvun alun romanimuusikoiden muistamisesta ja unohtumisesta
13.15
Riikka Taavetti: Queer-näkökulmia muistitietotutkimukseen
13.45
Seminaarin lopetus
Lauantai 25.9.
Suomen vanhan musiikin liitto ry kokoaa historiikkia, jossa luodaan kuva vanhan musiikin rantautumisesta Suomeen. Muistitietohanke järjestää yhteistyössä Suomen vanhan musiikin liitto ry:n kanssa seminaarin vanhan musiikin kentästä maassamme.
10.00
Pekka Helasvuo, Matias Häkkinen, Markus Sarantola: Historiasta vanhan musiikin historiikkiin
10.30
Näkökulmia vanhaan musiikkiin Suomessa
Markku Åberg: 1: Esibarokkiset lehdykkäpuhaltimet, 2: CMAH – vanhan musiikin seura
Markus Sarantola: Ajatuksia vanhan musiikin tutkimisesta
Matias Häkkinen: Cembalo Suomessa 1900–1990
Pekka Vapaavuori: Marginaalissa? – klavikordit Suomessa
Päivi Järviö: ”Musiikkia wanhanaikaisilla, käytännöstä pois jääneillä soittokoneilla” – Toner fra gamle Dage -trion kiertue Suomessa 1913
13.00
Kahvitauko
13.30
Paneelikeskustelu
Risto Nordell, puheenjohtaja
Anssi Mattila
Päivi Järviö
Mikael Helasvuo
Kreeta-Maria Kentala
Riku Hämäläinen
15.00
Lopetus
Luennoitsijat
Ulla Savolainen: Muistitietotutkimuksen lähtökohdat, historia ja nykypäivä
Muistitietotutkimus on monitieteinen ja tieteidenvälinen tutkimussuunta, joka on kiinnostunut muistelusta ja muistitiedosta tutkimuksen kohteena ja lähteenä. Minkälaista tietoa muistitieto on ja mitä ihminen tekee muistellessaan? Miten muistitietotutkimus paikantuu humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kentälle?
Ulla Savolainen on folkloristiikan dosentti, joka työskentelee yliopistotutkijana Helsingin yliopiston Kulttuurien osastossa. Hän on erikoistunut muistitiedon, kulttuurisen muistin ja kerronnan tutkimukseen ja toimii Muistitietotutkijoiden verkosto FOHN ry:n puheenjohtajana.
Janne Mäkelä: Viisikymppinen valikoi: Pop & Jazz Konservatorion muistitietokeruu
Temaattisesti ja ajallisesti rajattu muistitietokeruu on mainio tapa kerätä lähihistoriaa koskevaa epävirallista informaatiota. Mutta mitä kaikkea oikein on huomioitava, jos haluaa joukkokyselyllä saada talteen meheviä tarinoita ja arjen kuvauksia. Tai vaikka kipeitä muistoja?
Kulttuurihistorioitsija ja Taideyliopiston Historiafoorumin vieraileva tutkija Janne Mäkelä kertoo, miten Pop & Jazz Konservatorion muistitietokeruu toteutettiin ja mitä oikein jäi käteen. Konservatorion 50-vuotishistoriikki ilmestyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamana 2022.
Pete Pesonen: Työväen muistot talteen: Arkisto perinteen kerääjänä
Työväen Arkiston yhteydessä toimiva Työväen Muistitietotoimikunta kerää ja tallentaa muistitietoa tutkijoiden käyttöön. Vuonna 1960 perustettu toimikunta on järjestänyt historiansa aikana yli 50 muistitietokeruuta. Miten toimikunnan kokoelmat ovat vuosien aikana karttuneet, mitä aiheita keruut käsittelevät ja mihin aineistoja on käytetty?
Pete Pesonen on Työväen muistitietotoimikunnan sihteeri, erikoistutkija Työväen Arkistossa ja tohtorikoulutettava Turun yliopistossa, jonne hän valmistelee väitöskirjaansa firabelitöiden historiasta.
Risto Blomster: 1900-luvun alun romanimuusikoiden muistamisesta ja unohtumisesta
Suomessa on tallennettu arkistoihin 600 tuntia romanien muistitiedon ja kansanperinteen äänitteitä 1960-luvulta lähtien. Yksi haastattelujen pääteemoista on romanien musiikkikulttuuri. Aleksanteri Åkerlundin ja Ida Blomeruksen 1910-1930-lukujen toiminnasta, joka käsittää satoja viulu- ja laulukonsertteja, puhetilaisuuksia ja teatteriesityksiä eri puolilla Suomea, on tässä aineistossa vain muutama yksittäinen hajamaininta.
Risto Blomster tutkii Suomen kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa romanimuusikoita, jotka olivat käynnistämässä 1910-1930-luvulla keskustelua romanien aseman parantamisesta. Blomster työskentelee arkistotutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.
Riikka Taavetti: Queer-näkökulmia muistitietotutkimukseen
Muistitiedolla on keskeinen asema seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden historian tutkimuksessa. Miten queer-tutkimukselliset näkökulmat voivat haastaa muistitietotutkimuksen keskeisiä käsityksiä esimerkiksi sukupolvista tai hiljaisuuksista?
VTT Riikka Taavetti työskentelee poliittisen historian ma. yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelevät queer-historiaa, seksuaalisuuden historiaa sekä muistitietoa ja muistin politiikkaa Suomessa ja Virossa.
Lisätietoja
Dosentti Riku Hämäläinen, riku.hamalainen@uniarts.fi