Minna Leinonen: Kohti kommunikoivaa nykymusiikkia
Tohtorintutkinnon otsikko: Kohti kommunikoivaa nykymusiikkia – säveltäjä, notaatio ja dialoginen vuorovaikutus
- Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: MuT Veli Kujala, puheenjohtaja, akateemikko Kaija Saariaho (osia), MuT Tiina Karakorpi (osia), Lotta Wennäkoski, Olli Virtaperko, FT, dosentti Juha Torvinen
- Tutkielman tarkastaja: MuT Jyrki Lähteenmäki
- Opintojen vastuullinen ohjaaja: professori Veli-Matti Puumala
- Tilaisuuden valvoja: professori Veli-Matti Puumala
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset lektion aikana:
Taipua (osa VI teoksesta Rakkaat)
- Hanna Rantala, sopraano
- Fanny Söderström, piano
Videotallenteita teoksista (katkelmia):
Alma!
- Tuuli Lindeberg, sopraano, Olga Heikkilä, sopraano
- Suvi Eloranta, tanssija-sopraano
- CHANGEnsemble ja Jutta Seppinen, kapellimestari
- Libretto Hanna Weselius
- Koreografi-ohjaaja Petri Kekoni
- Tanssijat: Tanssiteatteri MD ja Petri Kekoni Company
From Me to View
- defunensemble
- Heta Kuchka, video
Piilo, Piilo 2 ja Piilo 3
- Johannes Sorsamo, saksofoni
- Akseli Gerlander, saksofoni
- Kalle Oittinen, saksofoni
Maa, jonka jätämme
- Malla Vivolin, huilu
- Touko Hujanen, video
Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä : MuT Veli Kujala
Lausunto tutkielmasta: MuT Jyrki Lähteenmäki
Keskustelu
Loppulausunnot
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Tutkinnon taiteellinen osio
Säveltäminen on useimmiten pitkälti säveltäjän yksin tekemää työtä, kuten kokemuksellisten ideoiden punnitsemista, luonnostelua, etsimistä, työstämistä, reflektointia ja kirjoitustyötä. Tutkintoni aikana sen rinnalle alkoi tulla mukaan yhä enemmän säveltäjä-esittäjä-yhteistyötä, jota tapahtui myös sävellyksen keskeneräisessä vaiheessa. Etenkin teoksissa Rakkaat, From Me to View, Piilo ja Maa, jonka jätämme yhteistyö valmiin nuotin kanssa oli vain yksi osa säveltämisprosessia, ja huomattavan suuri osa yhteistyöstä tapahtui ennen valmista partituuria. Yhteistyö ja yksin tehtävä sävellystyö tukivat toisiaan taiteellisen projektin aikana ja muokkasivat tutkintoon sisältyviä teoksia sellaisiksi kuin ne ovat.
Uudet tekniikat ja uusi ilmaisu kehittyvät kokeilun, etsimisen, mielikuvittelun ja avoimen dialogin avulla. Erityisesti nykytekniikoiden etsiminen ja ilmaiseminen pedagogisessa ja ammattilaisille suunnatussa musiikissa edellyttivät työssäni notaatioajatteluni uudistamista ja uudenlaisten yhteistyömuotojen kehittämistä. Aloittaessani taiteellista tohtorintutkintoani koin notaatiotekniikkani puutteelliseksi. Tarkastelin taidonnäytteen teoksiani määrittelemieni kommunikoivan notaation kriteerien avulla dialogisessa vuorovaikutuksessa teosteni esittäjien ja nuottigraafikon kanssa, ja vertasin tekemiäni ratkaisuja referenssiteoksiin. Myös tutkintoni taiteellisella lautakunnalla oli vaikutusta tutkinnon etenemiseen. Vaikka sellaisinaan kaikki kommunikoivan notaation kriteerit eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia muiden säveltäjien tekemiä ratkaisuja, ne voivat antaa uutta ymmärrystä nykymusiikin notaation luonteesta ja vaihtelevista käytännöistä.
Ihanteellisesti säveltäjän ja muusikon kasvaminen dialogiseen vuorovaikutukseen ja jaettuun asiantuntijuuteen voisi alkaa musiikin alkuopetuksen aikana ja jatkua ammatillisiin opintoihin niissä oppilaitoksissa, joissa säveltämistä opetetaan. Kommunikoivan notaation kriteereihin tukeutuminen sävellystä nuotintaessa auttaisi vakiinnuttamaan nykymusiikin nuotinnusta ja tekemään nykymusiikkia lähestyttävämmäksi.
Tutkintoon sisältyvien taiteellisten osioiden ohjelmat
Alma!-liikeooppera (2020) kahdelle laulajalle, laulaja-tanssijalle, soitinyhtyeelle ja neljälle tanssijalle.
Kesto 72 minuuttia. Kantaesitys (striimi) 17.2.2021 Hällä-näyttämö, Tampere.
Sopraanot Tuuli Lindeberg ja Olga Heikkilä, huilu Hanna Kinnunen, viola da gamba Mikko Perkola, piano Fanny Söderström, lyömäsoittimet Ville Syrjäläinen, tanssi & sopraano Suvi Eloranta, tanssi Anniina Kumpuniemi, Mari Rosendahl, Samuli Roininen ja Esete Sutinen
Hello from the Planet Earth -kamarimusiikkikonserttikokonaisuus.
Konsertti 23.9.2023 Musiikkitalon Camerata-salissa. Taiteellinen osio sisälsi seuraavat teokset:
- Piilo (2021), saksofoni Kalle Oittinen
- Piilo 3 (2021), saksofoni Johannes Sorsamo
- Maa, jonka jätämme (2023), huilu Malla Vivolin, äänisuunnittelu Jussi Suonikko, video Touko Hujanen
- …and we are rotating with it (2023), Kamus-kvartetti
- Endangered (2022), viulu Tatevik Ayazyan ja piano Ville Hautakangas
- Wish (2020), sello Markus Hohti
- From Me to View (2019/2023), defunensemble ja video Heta Kuchka (katso teos Vimeosta)
- Sirri (2018), bassogamba Mikko Perkola, TampereRaw ja kapellimestari Jutta Seppinen
Rakkaat (2023): monodraama sopraanolle, pianolle ja elektroniikalle.
Kantaesitys 8.3.2024 Camerata. Sopraano Hanna Rantala, piano Fanny Söderström, teksti Milka Luhtaniemi, äänisuunnittelu Maija Turunen, ohjaus Riikka Oksanen
Tutkielman tiivistelmä
Minna Leinonen 2025. Kohti kommunikoivaa nykymusiikkia – säveltäjä, notaatio ja dialoginen vuorovaikutus. Taiteellisen tohtorikoulutuksen tutkielma. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. DocMus-tohtorikoulu.
Notaatio on usein ainoa kommunikaation väline säveltäjän ja esittäjän välillä ja vaikuttaa siihen, kuinka musiikki välittyy säveltäjältä esittäjälle ja esittäjältä yleisölle. Nykymusiikissa käytetyn notaation kaikki merkit eivät ole vakiintuneet, ja säveltäjät etsivät kutakin teosta parhaiten palvelevia ratkaisuja sen tiedon ja kokemuksen valossa, joka heillä tuolloin on käytössään. Kommunikoiva notaatio auttaa esittäjää lähestymään nykymusiikkiteosta. Pyrin syventämään ymmärrystäni notaation kommunikoivuudesta reflektoimalla taiteellista työtäni.
Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa notaation kommunikoivuudesta. Tutkimukseni ei koske ainoastaan omaa taiteellista työtäni yksittäisissä projekteissa, vaan sillä on laajempaa merkitystä itseni lisäksi myös muiden säveltäjien työskentelyn sekä säveltäjien ja esittäjien yhteistyön kannalta. Tutkimukseni on merkittävä myös nykymusiikin kommunikoivuutta ja lähestyttävyyttä sekä nykymusiikin pedagogiikan kehittymistä ja institutionaalista toimintaa ajatellen. Nykymusiikki joutuu usein jo musiikkiopistossa marginaaliseen asemaan. Instituutioilla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka luontevaksi osaksi soittoharrastajien ja ammattilaisten muusikkoutta aikamme musiikki muotoutuu.
Taiteellisessa tutkimuksessani halusin selvittää, millainen notaatio on kommunikoivaa myös esittäjän näkökulmasta. Lisäksi tutkin, kuinka kommunikoivuuteen päästään. Yleisemmällä tasolla kysyn, kuinka paljon notaatioon vaikuttaa se, kenelle tai mille taitotasolle se on suunnattu. Millainen nuotinnus kommunikoi ammattimuusikon ja soittoharrastajan kanssa? Tarkastellakseni notaationi kommunikoivuutta kriittisesti määrittelen tutkimuksessani teoreettisen viitekehyksen avulla, millaisia ovat kriteerit, joilla tehdä notaatiosta kommunikoivaa. Pohjaan käsitykseni notaatiosta myös teosteni esittäjien näkökulmiin, nuottigraafikon näkökulmaan sekä muiden säveltäjien tekemiin ratkaisuihin. Tutkimuksen edetessä vuorovaikutus esittäjien kanssa kehittyi dialogiseksi prosessiksi, joka toimi välineenä tutkimuskysymyksiini vastaamisessa.
Taiteellinen toimintani yksittäisten teosten parissa tarkensi tutkimuksellista ajatteluani vähitellen. Tutkielman otsikossa nykymusiikin kommunikoivuus on päämäärä; notaatio ja dialoginen vuorovaikutus ovat keinot päämäärään pääsemiseksi. Tutkimukseen sisältyvässä vertaisarvioidussa artikkelissa ”Ihanasta metsästä äkäiseen mehiläisparveen: uuden pedagogisen musiikin säveltäminen nykysoittotekniikoita käyttäen” (2023) pohdin Piilo-teosteni avulla, kuinka säveltää pedagogista musiikkia nykytekniikoita käyttäen ja mitä se edellyttää säveltämisprosessin vuorovaikutteisuudelta ja teoksen nuotinnukselta. Taidonnäytteen muut teokset on sävelletty musiikin ammattilaisille. Kaikissa taidonnäytteen teoksissa nousi esiin nykytekniikoiden notaation kommunikoivuuteen liittyviä kysymyksiä, joiden testaamisesta esittäjien kanssa tuli luonteva osa prosessia.
Tarkensin notaatiotani tutkimuksen edetessä. Tutkielmani yhteenvedon keskiössä on viimeisen jatkotutkintokonserttini teos Rakkaat, jossa notaatiotekniikkani kehittyi niin kommunikoivaksi kuin mihin tutkintoni aikana pääsin. Säveltäjän ja esittäjän välisessä yhteistyössä dialogisen vuorovaikutuksen ja jaetun asiantuntijuuden keinoin tehdyt havainnot muokkasivat teosten nuotinnusta ja musiikillista materiaalia ja auttoivat minua tekemään päätelmiä notaation kommunikoivuudesta.
Minna Leinonen
Säveltäjä Minna Leinonen (1977) aloitti sävellysopintonsa Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Jouni Kaipaisen ja Hannu Pohjannoron johdolla. Hän opiskeli PIRAMKin kanssa osittain samoihin aikoihin Sibelius-Akatemiassa Eero Hämeenniemen ja Veli-Matti Puumalan johdolla ja valmistui molemmista oppilaitoksista erinomaisin arvosanoin. Antoisa opiskelu yhtäaikaisesti kahdella opettajalla kahdessa oppilaitoksessa herätti Leinosen kiinnostuksen säveltämisen pedagogiikkaa kohtaan, josta myöhemmin tuli tärkeä osa hänen ammatillista identiteettiään. Hän täydensi musiikillista ymmärrystään myös Adriana Hölzkyn, Kaija Saariahon, Magnus Lindbergin, Jukka Tiensuun, José María Sánchez-Verdún, Mark Andren ja Hanspeter Kyburzin mestarikursseilla sekä muutaman kuukauden mittaisella opintomatkalla Chennaihin Intiaan. Pian maisteriopintojen jälkeen alkaneet taiteelliset tohtoriopinnot laajensivat Leinosen käsitystä erityisesti kommunikaation ja dialogisen vuorovaikutuksen merkityksestä säveltämisprosessissa – aihe, joka kanssa hän aikoo työskennellä jatkossakin.
Leinosen sävellykset saavat usein impulssin hänen arjessa kohtaamistaan asioista, kirjallisuudesta, luonnonilmiöistä tai kulttuuriperinnöstä. Hän kokee, että säveltäminen on tapa prosessoida maailman tapahtumia ja ilmiöitä. Leinonen on erityisen kiinnostunut työskentelemään tasa-arvoisena työryhmän jäsenenä taiteidenvälisistä projekteissa esimerkiksi visuaalisen taiteen, kirjallisuuden, äänisuunnittelun ja tanssin parissa. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa kirjailija Hanna Weseliuksen, mediataiteilija Heta Kuchkan, valokuvaaja Touko Hujasen, kirjailija Milka Luhtaniemen, Tanssiteatteri MD:n, tanssija-koreografi Petri Kekonin, äänisuunnittelija Maija Turusen, kirjailija Suvi Nuotion ja äänisuunnittelija Jussi Suonikon kanssa. Hänen teoksiaan ovat esittäneet mm. Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri, BBC Philharmonic, Tampere Filharmonia, Norrbotten Neo, ICE ensemble, CHANGEnsemble, defunensemble, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Västerås Sinfonietta, Oulu Sinfonia, Kymi Sinfonietta, Lohjan kaupunginorkesteri, Tampere Raw, Kamus kvartetti, VALO quartet ja Uusinta Ensemble.
Ekologisesta hämmennyksestä aiheensa saanut, Kamus-kvartetin kantaesittämä Leinosen jousikvartetto …and we are rotating with it voitti vuonna 2024 Teosto-palkinnon. Liikeooppera Alma! oli Pohjoismaisen musiikkipalkinnon ehdokkaana sekä Teosto-palkintoehdokkaana vuonna 2022.
Sävellystöiden lisäksi Leinonen juontaa Tampere Filharmonian kuukausittaista Faunien iltapäivä -konserttisarjaa ja opettaa sivutoimisesti sävellystä ja säveltämisen pedagogiikkaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja Pirkanmaan musiikkiopistossa. Lisäksi hän kirjoittaa kolumneja Rondo-lehteen ja on Tampere Biennale -festivaalin taiteellinen johtaja vuosina 2024–26.
Leinonen työskentelee Suomen Kulttuurirahaston tuella. Vuonna 2025 hän säveltää teoksen Flowers, flowers everywhere Suomen Harpistit ry:lle sekä uuden teoksen orkesterille.
Lisätietoja
Minna Leinonen
minleino@gmail.com
- Taiteelliset osiot arvioinut lautakunta: MuT Veli Kujala, puheenjohtaja, akateemikko Kaija Saariaho (osia), MuT Tiina Karakorpi (osia), Lotta Wennäkoski, Olli Virtaperko, FT, dosentti Juha Torvinen
- Tutkielman tarkastaja: MuT Jyrki Lähteenmäki
- Opintojen vastuullinen ohjaaja: professori Veli-Matti Puumala
- Tilaisuuden valvoja: professori Veli-Matti Puumala
Ohjelma
Tilaisuuden avaus
Lectio praecursoria
Musiikkiesitykset lektion aikana:
Taipua (osa VI teoksesta Rakkaat)
- Hanna Rantala, sopraano
- Fanny Söderström, piano
Videotallenteita teoksista (katkelmia):
Alma!
- Tuuli Lindeberg, sopraano, Olga Heikkilä, sopraano
- Suvi Eloranta, tanssija-sopraano
- CHANGEnsemble ja Jutta Seppinen, kapellimestari
- Libretto Hanna Weselius
- Koreografi-ohjaaja Petri Kekoni
- Tanssijat: Tanssiteatteri MD ja Petri Kekoni Company
From Me to View
- defunensemble
- Heta Kuchka, video
Piilo, Piilo 2 ja Piilo 3
- Johannes Sorsamo, saksofoni
- Akseli Gerlander, saksofoni
- Kalle Oittinen, saksofoni
Maa, jonka jätämme
- Malla Vivolin, huilu
- Touko Hujanen, video
Lausunto taiteellisesta opinnäytteestä : MuT Veli Kujala
Lausunto tutkielmasta: MuT Jyrki Lähteenmäki
Keskustelu
Loppulausunnot
Yleisön kysymykset
Tilaisuuden päätös
Tutkinnon taiteellinen osio
Säveltäminen on useimmiten pitkälti säveltäjän yksin tekemää työtä, kuten kokemuksellisten ideoiden punnitsemista, luonnostelua, etsimistä, työstämistä, reflektointia ja kirjoitustyötä. Tutkintoni aikana sen rinnalle alkoi tulla mukaan yhä enemmän säveltäjä-esittäjä-yhteistyötä, jota tapahtui myös sävellyksen keskeneräisessä vaiheessa. Etenkin teoksissa Rakkaat, From Me to View, Piilo ja Maa, jonka jätämme yhteistyö valmiin nuotin kanssa oli vain yksi osa säveltämisprosessia, ja huomattavan suuri osa yhteistyöstä tapahtui ennen valmista partituuria. Yhteistyö ja yksin tehtävä sävellystyö tukivat toisiaan taiteellisen projektin aikana ja muokkasivat tutkintoon sisältyviä teoksia sellaisiksi kuin ne ovat.
Uudet tekniikat ja uusi ilmaisu kehittyvät kokeilun, etsimisen, mielikuvittelun ja avoimen dialogin avulla. Erityisesti nykytekniikoiden etsiminen ja ilmaiseminen pedagogisessa ja ammattilaisille suunnatussa musiikissa edellyttivät työssäni notaatioajatteluni uudistamista ja uudenlaisten yhteistyömuotojen kehittämistä. Aloittaessani taiteellista tohtorintutkintoani koin notaatiotekniikkani puutteelliseksi. Tarkastelin taidonnäytteen teoksiani määrittelemieni kommunikoivan notaation kriteerien avulla dialogisessa vuorovaikutuksessa teosteni esittäjien ja nuottigraafikon kanssa, ja vertasin tekemiäni ratkaisuja referenssiteoksiin. Myös tutkintoni taiteellisella lautakunnalla oli vaikutusta tutkinnon etenemiseen. Vaikka sellaisinaan kaikki kommunikoivan notaation kriteerit eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia muiden säveltäjien tekemiä ratkaisuja, ne voivat antaa uutta ymmärrystä nykymusiikin notaation luonteesta ja vaihtelevista käytännöistä.
Ihanteellisesti säveltäjän ja muusikon kasvaminen dialogiseen vuorovaikutukseen ja jaettuun asiantuntijuuteen voisi alkaa musiikin alkuopetuksen aikana ja jatkua ammatillisiin opintoihin niissä oppilaitoksissa, joissa säveltämistä opetetaan. Kommunikoivan notaation kriteereihin tukeutuminen sävellystä nuotintaessa auttaisi vakiinnuttamaan nykymusiikin nuotinnusta ja tekemään nykymusiikkia lähestyttävämmäksi.
Tutkintoon sisältyvien taiteellisten osioiden ohjelmat
Alma!-liikeooppera (2020) kahdelle laulajalle, laulaja-tanssijalle, soitinyhtyeelle ja neljälle tanssijalle.
Kesto 72 minuuttia. Kantaesitys (striimi) 17.2.2021 Hällä-näyttämö, Tampere.
Sopraanot Tuuli Lindeberg ja Olga Heikkilä, huilu Hanna Kinnunen, viola da gamba Mikko Perkola, piano Fanny Söderström, lyömäsoittimet Ville Syrjäläinen, tanssi & sopraano Suvi Eloranta, tanssi Anniina Kumpuniemi, Mari Rosendahl, Samuli Roininen ja Esete Sutinen
Hello from the Planet Earth -kamarimusiikkikonserttikokonaisuus.
Konsertti 23.9.2023 Musiikkitalon Camerata-salissa. Taiteellinen osio sisälsi seuraavat teokset:
- Piilo (2021), saksofoni Kalle Oittinen
- Piilo 3 (2021), saksofoni Johannes Sorsamo
- Maa, jonka jätämme (2023), huilu Malla Vivolin, äänisuunnittelu Jussi Suonikko, video Touko Hujanen
- …and we are rotating with it (2023), Kamus-kvartetti
- Endangered (2022), viulu Tatevik Ayazyan ja piano Ville Hautakangas
- Wish (2020), sello Markus Hohti
- From Me to View (2019/2023), defunensemble ja video Heta Kuchka (katso teos Vimeosta)
- Sirri (2018), bassogamba Mikko Perkola, TampereRaw ja kapellimestari Jutta Seppinen
Rakkaat (2023): monodraama sopraanolle, pianolle ja elektroniikalle.
Kantaesitys 8.3.2024 Camerata. Sopraano Hanna Rantala, piano Fanny Söderström, teksti Milka Luhtaniemi, äänisuunnittelu Maija Turunen, ohjaus Riikka Oksanen
Tutkielman tiivistelmä
Minna Leinonen 2025. Kohti kommunikoivaa nykymusiikkia – säveltäjä, notaatio ja dialoginen vuorovaikutus. Taiteellisen tohtorikoulutuksen tutkielma. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. DocMus-tohtorikoulu.
Notaatio on usein ainoa kommunikaation väline säveltäjän ja esittäjän välillä ja vaikuttaa siihen, kuinka musiikki välittyy säveltäjältä esittäjälle ja esittäjältä yleisölle. Nykymusiikissa käytetyn notaation kaikki merkit eivät ole vakiintuneet, ja säveltäjät etsivät kutakin teosta parhaiten palvelevia ratkaisuja sen tiedon ja kokemuksen valossa, joka heillä tuolloin on käytössään. Kommunikoiva notaatio auttaa esittäjää lähestymään nykymusiikkiteosta. Pyrin syventämään ymmärrystäni notaation kommunikoivuudesta reflektoimalla taiteellista työtäni.
Tutkimukseni tuottaa uutta tietoa notaation kommunikoivuudesta. Tutkimukseni ei koske ainoastaan omaa taiteellista työtäni yksittäisissä projekteissa, vaan sillä on laajempaa merkitystä itseni lisäksi myös muiden säveltäjien työskentelyn sekä säveltäjien ja esittäjien yhteistyön kannalta. Tutkimukseni on merkittävä myös nykymusiikin kommunikoivuutta ja lähestyttävyyttä sekä nykymusiikin pedagogiikan kehittymistä ja institutionaalista toimintaa ajatellen. Nykymusiikki joutuu usein jo musiikkiopistossa marginaaliseen asemaan. Instituutioilla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka luontevaksi osaksi soittoharrastajien ja ammattilaisten muusikkoutta aikamme musiikki muotoutuu.
Taiteellisessa tutkimuksessani halusin selvittää, millainen notaatio on kommunikoivaa myös esittäjän näkökulmasta. Lisäksi tutkin, kuinka kommunikoivuuteen päästään. Yleisemmällä tasolla kysyn, kuinka paljon notaatioon vaikuttaa se, kenelle tai mille taitotasolle se on suunnattu. Millainen nuotinnus kommunikoi ammattimuusikon ja soittoharrastajan kanssa? Tarkastellakseni notaationi kommunikoivuutta kriittisesti määrittelen tutkimuksessani teoreettisen viitekehyksen avulla, millaisia ovat kriteerit, joilla tehdä notaatiosta kommunikoivaa. Pohjaan käsitykseni notaatiosta myös teosteni esittäjien näkökulmiin, nuottigraafikon näkökulmaan sekä muiden säveltäjien tekemiin ratkaisuihin. Tutkimuksen edetessä vuorovaikutus esittäjien kanssa kehittyi dialogiseksi prosessiksi, joka toimi välineenä tutkimuskysymyksiini vastaamisessa.
Taiteellinen toimintani yksittäisten teosten parissa tarkensi tutkimuksellista ajatteluani vähitellen. Tutkielman otsikossa nykymusiikin kommunikoivuus on päämäärä; notaatio ja dialoginen vuorovaikutus ovat keinot päämäärään pääsemiseksi. Tutkimukseen sisältyvässä vertaisarvioidussa artikkelissa ”Ihanasta metsästä äkäiseen mehiläisparveen: uuden pedagogisen musiikin säveltäminen nykysoittotekniikoita käyttäen” (2023) pohdin Piilo-teosteni avulla, kuinka säveltää pedagogista musiikkia nykytekniikoita käyttäen ja mitä se edellyttää säveltämisprosessin vuorovaikutteisuudelta ja teoksen nuotinnukselta. Taidonnäytteen muut teokset on sävelletty musiikin ammattilaisille. Kaikissa taidonnäytteen teoksissa nousi esiin nykytekniikoiden notaation kommunikoivuuteen liittyviä kysymyksiä, joiden testaamisesta esittäjien kanssa tuli luonteva osa prosessia.
Tarkensin notaatiotani tutkimuksen edetessä. Tutkielmani yhteenvedon keskiössä on viimeisen jatkotutkintokonserttini teos Rakkaat, jossa notaatiotekniikkani kehittyi niin kommunikoivaksi kuin mihin tutkintoni aikana pääsin. Säveltäjän ja esittäjän välisessä yhteistyössä dialogisen vuorovaikutuksen ja jaetun asiantuntijuuden keinoin tehdyt havainnot muokkasivat teosten nuotinnusta ja musiikillista materiaalia ja auttoivat minua tekemään päätelmiä notaation kommunikoivuudesta.
Minna Leinonen
Säveltäjä Minna Leinonen (1977) aloitti sävellysopintonsa Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Jouni Kaipaisen ja Hannu Pohjannoron johdolla. Hän opiskeli PIRAMKin kanssa osittain samoihin aikoihin Sibelius-Akatemiassa Eero Hämeenniemen ja Veli-Matti Puumalan johdolla ja valmistui molemmista oppilaitoksista erinomaisin arvosanoin. Antoisa opiskelu yhtäaikaisesti kahdella opettajalla kahdessa oppilaitoksessa herätti Leinosen kiinnostuksen säveltämisen pedagogiikkaa kohtaan, josta myöhemmin tuli tärkeä osa hänen ammatillista identiteettiään. Hän täydensi musiikillista ymmärrystään myös Adriana Hölzkyn, Kaija Saariahon, Magnus Lindbergin, Jukka Tiensuun, José María Sánchez-Verdún, Mark Andren ja Hanspeter Kyburzin mestarikursseilla sekä muutaman kuukauden mittaisella opintomatkalla Chennaihin Intiaan. Pian maisteriopintojen jälkeen alkaneet taiteelliset tohtoriopinnot laajensivat Leinosen käsitystä erityisesti kommunikaation ja dialogisen vuorovaikutuksen merkityksestä säveltämisprosessissa – aihe, joka kanssa hän aikoo työskennellä jatkossakin.
Leinosen sävellykset saavat usein impulssin hänen arjessa kohtaamistaan asioista, kirjallisuudesta, luonnonilmiöistä tai kulttuuriperinnöstä. Hän kokee, että säveltäminen on tapa prosessoida maailman tapahtumia ja ilmiöitä. Leinonen on erityisen kiinnostunut työskentelemään tasa-arvoisena työryhmän jäsenenä taiteidenvälisistä projekteissa esimerkiksi visuaalisen taiteen, kirjallisuuden, äänisuunnittelun ja tanssin parissa. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa kirjailija Hanna Weseliuksen, mediataiteilija Heta Kuchkan, valokuvaaja Touko Hujasen, kirjailija Milka Luhtaniemen, Tanssiteatteri MD:n, tanssija-koreografi Petri Kekonin, äänisuunnittelija Maija Turusen, kirjailija Suvi Nuotion ja äänisuunnittelija Jussi Suonikon kanssa. Hänen teoksiaan ovat esittäneet mm. Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri, BBC Philharmonic, Tampere Filharmonia, Norrbotten Neo, ICE ensemble, CHANGEnsemble, defunensemble, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri, Västerås Sinfonietta, Oulu Sinfonia, Kymi Sinfonietta, Lohjan kaupunginorkesteri, Tampere Raw, Kamus kvartetti, VALO quartet ja Uusinta Ensemble.
Ekologisesta hämmennyksestä aiheensa saanut, Kamus-kvartetin kantaesittämä Leinosen jousikvartetto …and we are rotating with it voitti vuonna 2024 Teosto-palkinnon. Liikeooppera Alma! oli Pohjoismaisen musiikkipalkinnon ehdokkaana sekä Teosto-palkintoehdokkaana vuonna 2022.
Sävellystöiden lisäksi Leinonen juontaa Tampere Filharmonian kuukausittaista Faunien iltapäivä -konserttisarjaa ja opettaa sivutoimisesti sävellystä ja säveltämisen pedagogiikkaa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja Pirkanmaan musiikkiopistossa. Lisäksi hän kirjoittaa kolumneja Rondo-lehteen ja on Tampere Biennale -festivaalin taiteellinen johtaja vuosina 2024–26.
Leinonen työskentelee Suomen Kulttuurirahaston tuella. Vuonna 2025 hän säveltää teoksen Flowers, flowers everywhere Suomen Harpistit ry:lle sekä uuden teoksen orkesterille.
Lisätietoja
Minna Leinonen
minleino@gmail.com