Maalaus olomuotona – taiteellisen ajattelun ja olemisen tapoja
Konferenssissa tarkastellaan maalausta erityisinä ajattelun ja olemisen tapoina. Millaisia ajattelun muotoja ja paikkoja sekä kokemisen tapoja maalaus mahdollistaa? Millaiset tilanteiset tekijät ja teosten muotouttamisen verkostot kannattelevat taiteellista työskentelyä? Mitä maalaus tekee meille? Miksi taiteilijat maalaavat?
Ohjelma ke 29.1.
- 10.45 Konferenssin avaus Tarja Pitkänen-Walter, Riikka Stewen (Grootenboer intro)
- 11-11.45 Hanneke Grootenboer / University of Amsterdam
An Invitation to Think
Art history in general and the act of interpretation in particular start from the presumption that we, as viewers need to make sense of art works. In this presentation, I would like to raise the question how art works are capable of making sense of us, assisting us in understanding ourselves and the world surrounding us by offering us a site of reflection. A ‘pensive image’ is a work that grasps viewers, past and present, without letting us grasp it. I argue that a pensive image is an invitation to think. Starting from contemporary art practice and artistic research, this presentation will discuss various works of art including 17th century Dutch still life painting which, by resisting interpretation, offer a thought rather than a meaning or a narrative. - Q&A 11.45-12.00 Riikka Stewen, taidehistorian ja -teorian professori, KuvA
- 12.00– 13.15 Lounastauko
- 13.15 – 14.15 Harri Mäcklin, FT, estetiikan dosentti, Helsingin yliopisto:
Maalaus kvasisubjektina: Huomioita Mikel Dufrennen fenomenologisesta estetiikasta
Ranskalainen filosofi Mikel Dufrenne (1910–1995) on fenomenologisen estetiikan tuntematon suuruus. Hänen mukaansa kohtaaminen taideteoksen kanssa on erityislaatuinen tapahtuma, joka paljastaa jotain perustavanlaatuista ihmisen ja maailman välisestä suhteesta. Tässä esitelmässä käyn läpi Dufrennen käsityksiä maalaustaiteesta ja siitä, mitä maalaus tekee katsojalleen. - 14.15-15.15 Joel Slotte, KM, kuvataiteilija: taiteellisen työskentelyn kokemuksesta ja maalauksen ajattelumuodoista
- 15.15-15.30 Kahvitauko
- 15.30-16.30 Liisa Pesonen, KM, kuvataiteilija, kuvataidepsykoterapeutti:
Lähestyn aihetta Maalaus ajatteluna tekijän ja teoksen välisenä vuorovaikutustapahtumana, eräänlaisena äänettömänä puheena, jossa maalaus toimii ajattelun tukena ja sitä johdattelevana ilmiönä. Maalaamalla tarkastelen erilaisia olemassaolon tapoja ja minuuden läpäisevyyttä, sekä hahmottelen ajatusta mahdollisesta minuuden uudelleen muotoutumisesta maalauksen äärellä. Pohdin maalausta vastavuoroisena ja elävöittävänä Toisena; onko kokemuksemme subjektista muuttumassa?
Ohjelma to 30.1.
- 10.30-12.00 Jussi A. Saarinen, FT, dosentti, Jyväskylän yliopisto, akatemiatutkija 2023–2027, Tilanteinen mieli ja taiteellinen luovuus.
Tunteiden puitteistaminen ja esteettinen resonanssi maalaamisessa
Saarinen tarkastelee taiteentekemisen motiiveja, tilannetta sekä siihen liittyviä tunteita ja mielentiloja. Hän esittää, että maalaaminen mahdollistaa taiteilijalle esim. sellaisia vapauden, elävöitymisen ja yhteyden kokemuksia, joita olisi muutoin vaikea saavuttaa. - 12.15-13.30 Lounastauko
- 13.30-14.30 Inkamaija Iitiä, FT, nykytaiteen tutkija, Maalaus ja elämänmuoto -tutkimus Koneen Säätiön apurahalla 2024-2025.
Kokeilen tutkimuksessani Giorgio Agambenin elämänmuodon käsitteistön – käyttö, tapa (habit), asu (habitus), asumus (habitat), toimimattomuus (inoperability) ja omimattomissa oleva (inappropriable) – sovellettavuutta nykytaiteen ilmiöihin, jotka suuntautuvat maalaustaiteen perinteestä lähtien mm. esitystaiteeseen, paikkasidonnaiseen ja katoavaan taiteeseen sekä liikkuvaan kuvaan. Tutkimuksen aikajänne on 1960-luvulta nykyaikaan.
Tutkin mm. performanssin ja taiteilijan elämäntavan välistä suhdetta sekä elämänmuodon suhdetta lifestyleen ja kulutukseen. Tarkastelen myös aiemman taiteen ainesten käytön eetosta (appropriation art versus kierrättäminen ja omimattomuus) sekä identiteettejä rakentavaa museonäyttelykäytäntöä suhteessa väliaikaiseen taiteeseen, esim. residensseihin, jotka ovat niin taiteilijan työskentely-, asuin- kuin näyttelypaikkojakin. Agambenin ajattelun pohjalta voidaan myös purkaa ihmiskeskeistä lajin käsitettä ja hahmotella etiikkaa, joka koskee kaikkia eläviä jotka kanssa-asuttavat samoja ekologisia habitaatteja. - 14.40-16 Katve-Kaisa Kontturi, FT, dosentti humanistinen tiedekunta, Turun yliopisto:
Maalauksen enemmän-kuin-inhimillinen työ – Hahmotan esityksessäni maalauksen enemmän-kuin-inhimillistä työtä erityisesti suhteessa kudontaan, keramiikkaan ja monumentaalimuraaleihin. Kysyn esimerkiksi, miten työhuoneen ikkunat ja ilmanlaatu, säätila, vuoden ajat, nostokurjet ja vichyvesi tulevat maalauksen (osa)tekijöiksi. Palaan myös uusmaterialistisen ja posthumanistisen taiteentutkimuksen juurille tehden havaintoja Gilles Deleuzen taannoin julkaistuista luennoista kirjassa Sur la Peinture: Cours Mars – Juin 1981 (Les Éditions de Minuit, 2023).
Puhujien esittelyt
- Hanneke Grootenboer, Professor of Early Modern Art and Visual Culture at the University of Amsterdam. Kirjassaan The Pensive Image – Art as a Form of Thinking (2020) Grootenboer tarkastelee maalausta ajattelun muotona / mitä maalaus tekee. “I argue that art is a form of thinking, and that painting is capable of offering us a thought, rather than a meaning or a narrative …. The pensive image gives rise to an uneasy and indeterminate state of openness that allows for the unthought to surface.” Hänen mietteliään kuvan tutkimuksensa pohtii siis maalausten kykyä ajatella ja ajatteluttaa, erityisesti 1600-luvun alankomaalaisten maalausten johdolla.
”A Closer Look” in: In Focus: A Closer Look at Photorealism | Centraal Museum Utrecht | 2024
The Pensive Image: Art as a Form of Thinking | UP Chicago, 2021 | paperback 2023
- Riikka Stewen, taidehistorian ja -teorian professoriKuvataideakatemia, toimii kommentoijana / keskustelijana. Väitöstutkimus Beginnings of Being: Painting and the Topography of the Aesthetic Experience (1995) käsitteli fenomenologisia ja psykoanalyyttisia subjektin teorioita ja havaitsemisen kysymyksiä. Hänen tämänhetkiset tutkimusaiheensa liittyvät muistin materiaalisuuteen ja performatiivisuuden genealogiaan nykytaiteessa.
- Inkamaija Iitiä, FT, nykytaiteen tutkija, intendentti Museoviraston Kuvakokoelmat. Väitöskirja Käsitteellisestä ruumiilliseen, sitaatiosta paikkaan : maalaustaide ja nykytaiteen historia (2008). Maalaus ja elämänmuoto -tutkimus Koneen Säätiön apurahalla 2024-2025.
- Katve-Kaisa Kontturi FT, dosentti humanistinen tiedekunta, Turun yliopisto Monografia Ways of Following: Art, Materiality, Collaboration (Open Humanities Press, 2018) hahmottaa uusmaterialistista, taidelähtöistä lähestymistapaa ja tarjoaa uusia tulokulmia taiteen materiaalisuuteen ja poliittisuuteen. Kehitellyt uusmaterialistista tutkimusta yli 15 vuoden ajan kansainvälisesti; julkaissut ja järjestänyt konferensseja ja muita tapahtumia siihen liittyen sekä (kanssa)johtanut New Materialism embracing the creative arts -tutkimusryhmää osana New Materialism COST IS1307 (2014–2018) -hanketta. Viime vuosina ollut erityisen kiinnostunut käsityöaktivismeista, muotinäyttelyistä ja kuratoinnista. Johtanut Milla Tiaisen kanssa Koneen Säätiön rahoittamaa monitieteistä Taidetyö ja talouden uudet muodot-hanketta (2019–2024)
- Harri Mäcklin, FT, estetiikan dosentti, Helsingin yliopisto. Esteettisen uppoutumisen fenomenologiaa käsittelevä väitöskirja Going Elsewhere: A Phenomenology of Aesthetic Experience (2019). Koneen Säätiön rahoituksella hanke Aesthetic Self-Forgetfulness: A Phenomenological Study on Aesthetic Experience and Self-Consciousness (2019–2021), jossa tutki esteettisen kokemuksen suhdetta itsetietoisuuteen. Vuodesta 2011 saakka toiminut myös Helsingin Sanomien kuvataidekriitikkona.
- Liisa Pesonen, KuM, kuvataiteilija, kuvataidepsykoterapeutti.
- Jussi A. Saarinen, Akatemiatutkija 2023–2027, Tilanteinen mieli ja taiteellinen luovuus. Miten mieli toimii taidetta luodessa? Taiteentekemisessä mieli nivoutuu eri tavoin osaksi tiiviitä verkostoja, jotka koostuvat mm. ruumiillisista, teknologisista ja kulttuurisista elementeistä. Luovuus tulisi täten käsittää tilanteisena ilmiönä, missä tilanteisuus viittaa ajattelun, tuntemisen ja havaitsemisen perustavanlaatuiseen riippuvuuteen esiintymisympäristöistään.
Affect in Artistic Creativity – Painting to Feel ( Routledge, 2021) Why do painters paint? Obviously, there are numerous possible reasons. They paint to create images for others’ enjoyment, to solve visual problems, to convey ideas, and to contribute to a rich artistic tradition. This book argues that there is yet another, crucially important but often overlooked reason. Painters paint to feel. They paint because it enables them to experience special feelings, such as being absorbed in creative play and connected to something vitally significant. Painting may even transform the painter’s whole sense of being. Thus, painting is not only about producing art, communicating content, and so on, but also about setting up and inhabiting an experiential space wherein highly valued feelings are interactively enabled and supported.
- Joel Slotte, KuM, taiteilija.
Ohjelma ke 29.1.
- 10.45 Konferenssin avaus Tarja Pitkänen-Walter, Riikka Stewen (Grootenboer intro)
- 11-11.45 Hanneke Grootenboer / University of Amsterdam
An Invitation to Think
Art history in general and the act of interpretation in particular start from the presumption that we, as viewers need to make sense of art works. In this presentation, I would like to raise the question how art works are capable of making sense of us, assisting us in understanding ourselves and the world surrounding us by offering us a site of reflection. A ‘pensive image’ is a work that grasps viewers, past and present, without letting us grasp it. I argue that a pensive image is an invitation to think. Starting from contemporary art practice and artistic research, this presentation will discuss various works of art including 17th century Dutch still life painting which, by resisting interpretation, offer a thought rather than a meaning or a narrative. - Q&A 11.45-12.00 Riikka Stewen, taidehistorian ja -teorian professori, KuvA
- 12.00– 13.15 Lounastauko
- 13.15 – 14.15 Harri Mäcklin, FT, estetiikan dosentti, Helsingin yliopisto:
Maalaus kvasisubjektina: Huomioita Mikel Dufrennen fenomenologisesta estetiikasta
Ranskalainen filosofi Mikel Dufrenne (1910–1995) on fenomenologisen estetiikan tuntematon suuruus. Hänen mukaansa kohtaaminen taideteoksen kanssa on erityislaatuinen tapahtuma, joka paljastaa jotain perustavanlaatuista ihmisen ja maailman välisestä suhteesta. Tässä esitelmässä käyn läpi Dufrennen käsityksiä maalaustaiteesta ja siitä, mitä maalaus tekee katsojalleen. - 14.15-15.15 Joel Slotte, KM, kuvataiteilija: taiteellisen työskentelyn kokemuksesta ja maalauksen ajattelumuodoista
- 15.15-15.30 Kahvitauko
- 15.30-16.30 Liisa Pesonen, KM, kuvataiteilija, kuvataidepsykoterapeutti:
Lähestyn aihetta Maalaus ajatteluna tekijän ja teoksen välisenä vuorovaikutustapahtumana, eräänlaisena äänettömänä puheena, jossa maalaus toimii ajattelun tukena ja sitä johdattelevana ilmiönä. Maalaamalla tarkastelen erilaisia olemassaolon tapoja ja minuuden läpäisevyyttä, sekä hahmottelen ajatusta mahdollisesta minuuden uudelleen muotoutumisesta maalauksen äärellä. Pohdin maalausta vastavuoroisena ja elävöittävänä Toisena; onko kokemuksemme subjektista muuttumassa?
Ohjelma to 30.1.
- 10.30-12.00 Jussi A. Saarinen, FT, dosentti, Jyväskylän yliopisto, akatemiatutkija 2023–2027, Tilanteinen mieli ja taiteellinen luovuus.
Tunteiden puitteistaminen ja esteettinen resonanssi maalaamisessa
Saarinen tarkastelee taiteentekemisen motiiveja, tilannetta sekä siihen liittyviä tunteita ja mielentiloja. Hän esittää, että maalaaminen mahdollistaa taiteilijalle esim. sellaisia vapauden, elävöitymisen ja yhteyden kokemuksia, joita olisi muutoin vaikea saavuttaa. - 12.15-13.30 Lounastauko
- 13.30-14.30 Inkamaija Iitiä, FT, nykytaiteen tutkija, Maalaus ja elämänmuoto -tutkimus Koneen Säätiön apurahalla 2024-2025.
Kokeilen tutkimuksessani Giorgio Agambenin elämänmuodon käsitteistön – käyttö, tapa (habit), asu (habitus), asumus (habitat), toimimattomuus (inoperability) ja omimattomissa oleva (inappropriable) – sovellettavuutta nykytaiteen ilmiöihin, jotka suuntautuvat maalaustaiteen perinteestä lähtien mm. esitystaiteeseen, paikkasidonnaiseen ja katoavaan taiteeseen sekä liikkuvaan kuvaan. Tutkimuksen aikajänne on 1960-luvulta nykyaikaan.
Tutkin mm. performanssin ja taiteilijan elämäntavan välistä suhdetta sekä elämänmuodon suhdetta lifestyleen ja kulutukseen. Tarkastelen myös aiemman taiteen ainesten käytön eetosta (appropriation art versus kierrättäminen ja omimattomuus) sekä identiteettejä rakentavaa museonäyttelykäytäntöä suhteessa väliaikaiseen taiteeseen, esim. residensseihin, jotka ovat niin taiteilijan työskentely-, asuin- kuin näyttelypaikkojakin. Agambenin ajattelun pohjalta voidaan myös purkaa ihmiskeskeistä lajin käsitettä ja hahmotella etiikkaa, joka koskee kaikkia eläviä jotka kanssa-asuttavat samoja ekologisia habitaatteja. - 14.40-16 Katve-Kaisa Kontturi, FT, dosentti humanistinen tiedekunta, Turun yliopisto:
Maalauksen enemmän-kuin-inhimillinen työ – Hahmotan esityksessäni maalauksen enemmän-kuin-inhimillistä työtä erityisesti suhteessa kudontaan, keramiikkaan ja monumentaalimuraaleihin. Kysyn esimerkiksi, miten työhuoneen ikkunat ja ilmanlaatu, säätila, vuoden ajat, nostokurjet ja vichyvesi tulevat maalauksen (osa)tekijöiksi. Palaan myös uusmaterialistisen ja posthumanistisen taiteentutkimuksen juurille tehden havaintoja Gilles Deleuzen taannoin julkaistuista luennoista kirjassa Sur la Peinture: Cours Mars – Juin 1981 (Les Éditions de Minuit, 2023).
Puhujien esittelyt
- Hanneke Grootenboer, Professor of Early Modern Art and Visual Culture at the University of Amsterdam. Kirjassaan The Pensive Image – Art as a Form of Thinking (2020) Grootenboer tarkastelee maalausta ajattelun muotona / mitä maalaus tekee. “I argue that art is a form of thinking, and that painting is capable of offering us a thought, rather than a meaning or a narrative …. The pensive image gives rise to an uneasy and indeterminate state of openness that allows for the unthought to surface.” Hänen mietteliään kuvan tutkimuksensa pohtii siis maalausten kykyä ajatella ja ajatteluttaa, erityisesti 1600-luvun alankomaalaisten maalausten johdolla.
”A Closer Look” in: In Focus: A Closer Look at Photorealism | Centraal Museum Utrecht | 2024
The Pensive Image: Art as a Form of Thinking | UP Chicago, 2021 | paperback 2023
- Riikka Stewen, taidehistorian ja -teorian professoriKuvataideakatemia, toimii kommentoijana / keskustelijana. Väitöstutkimus Beginnings of Being: Painting and the Topography of the Aesthetic Experience (1995) käsitteli fenomenologisia ja psykoanalyyttisia subjektin teorioita ja havaitsemisen kysymyksiä. Hänen tämänhetkiset tutkimusaiheensa liittyvät muistin materiaalisuuteen ja performatiivisuuden genealogiaan nykytaiteessa.
- Inkamaija Iitiä, FT, nykytaiteen tutkija, intendentti Museoviraston Kuvakokoelmat. Väitöskirja Käsitteellisestä ruumiilliseen, sitaatiosta paikkaan : maalaustaide ja nykytaiteen historia (2008). Maalaus ja elämänmuoto -tutkimus Koneen Säätiön apurahalla 2024-2025.
- Katve-Kaisa Kontturi FT, dosentti humanistinen tiedekunta, Turun yliopisto Monografia Ways of Following: Art, Materiality, Collaboration (Open Humanities Press, 2018) hahmottaa uusmaterialistista, taidelähtöistä lähestymistapaa ja tarjoaa uusia tulokulmia taiteen materiaalisuuteen ja poliittisuuteen. Kehitellyt uusmaterialistista tutkimusta yli 15 vuoden ajan kansainvälisesti; julkaissut ja järjestänyt konferensseja ja muita tapahtumia siihen liittyen sekä (kanssa)johtanut New Materialism embracing the creative arts -tutkimusryhmää osana New Materialism COST IS1307 (2014–2018) -hanketta. Viime vuosina ollut erityisen kiinnostunut käsityöaktivismeista, muotinäyttelyistä ja kuratoinnista. Johtanut Milla Tiaisen kanssa Koneen Säätiön rahoittamaa monitieteistä Taidetyö ja talouden uudet muodot-hanketta (2019–2024)
- Harri Mäcklin, FT, estetiikan dosentti, Helsingin yliopisto. Esteettisen uppoutumisen fenomenologiaa käsittelevä väitöskirja Going Elsewhere: A Phenomenology of Aesthetic Experience (2019). Koneen Säätiön rahoituksella hanke Aesthetic Self-Forgetfulness: A Phenomenological Study on Aesthetic Experience and Self-Consciousness (2019–2021), jossa tutki esteettisen kokemuksen suhdetta itsetietoisuuteen. Vuodesta 2011 saakka toiminut myös Helsingin Sanomien kuvataidekriitikkona.
- Liisa Pesonen, KuM, kuvataiteilija, kuvataidepsykoterapeutti.
- Jussi A. Saarinen, Akatemiatutkija 2023–2027, Tilanteinen mieli ja taiteellinen luovuus. Miten mieli toimii taidetta luodessa? Taiteentekemisessä mieli nivoutuu eri tavoin osaksi tiiviitä verkostoja, jotka koostuvat mm. ruumiillisista, teknologisista ja kulttuurisista elementeistä. Luovuus tulisi täten käsittää tilanteisena ilmiönä, missä tilanteisuus viittaa ajattelun, tuntemisen ja havaitsemisen perustavanlaatuiseen riippuvuuteen esiintymisympäristöistään.
Affect in Artistic Creativity – Painting to Feel ( Routledge, 2021) Why do painters paint? Obviously, there are numerous possible reasons. They paint to create images for others’ enjoyment, to solve visual problems, to convey ideas, and to contribute to a rich artistic tradition. This book argues that there is yet another, crucially important but often overlooked reason. Painters paint to feel. They paint because it enables them to experience special feelings, such as being absorbed in creative play and connected to something vitally significant. Painting may even transform the painter’s whole sense of being. Thus, painting is not only about producing art, communicating content, and so on, but also about setting up and inhabiting an experiential space wherein highly valued feelings are interactively enabled and supported.
- Joel Slotte, KuM, taiteilija.