Laura Miettinen: Visions through mobilizing networks: Co-developing intercultural music teacher education in Finland and Israel
Väitöskirjan otsikko: Visions through mobilizing networks: Co-developing intercultural music teacher education in Finland and Israel
Vastaväittäjä: Professor Lori-Anne Dolloff, University of Toronto, Canada
Tilaisuuden valvoja: Professor Heidi Westerlund
Tilaisuus on englanninkielinen.
Koronarajoitusten vuoksi tilaisuuteen voidaan ottaa paikan päälle vain 40 henkilöä, joten ennakkoilmoittautuminen vaaditaan.
Tiivistelmä
Miettinen, Laura (2020). Visioita mobilisoivien verkostojen välityksellä: Kehittämässä yhdessä kulttuurienvälistä musiikinopettajankoulutusta Suomessa ja Israelissa. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurienvälisyyttä ja kulttuurienväliseen kompetenssiin liittyviä käsityksiä ja visioita, jotka nousivat esiin institutionaalisessa yhteistyössä kahden musiikinopettajankoulutusohjelman välillä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Suomessa ja Levinsky College of Educationissa Israelissa. Kultturienvälisesti suuntautuneen kehyksen puitteissa tutkimus keskittyy trans-nationalliseen ja -institutionaaliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhdistelemällä kirjallisuutta musiikkikasvatuksen, kulttuurienvälisen kasvatuksen ja organisaatiotutkimuksen aloilta väitöskirja pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten kulttuurista moninaisuutta lähestytään ja voitaisiin lähestyä musiikinopettajankoulutuksessa ja miten visioitu muutos voitaisiin panna alulle institutionaalisella tasolla.
Yhteistyö on keskeisessä roolissa tutkimuksen teoreettisissa lähtökohdissa, joita ovat Cathy Davidsonin ja David Goldbergin käsitys oppilaitoksista mobilisoivina verkostoina sekä Kai Hakkaraisen käsitteet tiedonluominen ja verkostoitunut asiantuntijuus. Niin ikään kulttuurienvälisen kompetenssin käsite on toiminut yhtenä tutkimuksen lähtökohtana sekä pyrkimyksessä kartoittaa osallistuneiden musiikinopettajankouluttajien käsityksiä kulttuurisesta moninaisuudesta ja kulttuurienvälisestä kompetenssista että sen arvioimisessa, minkälaisia mahdollisuuksia käsitteellä on toimia musiikinopettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen välineenä. Tutkimusasetelmallinen tavoite oli mahdollistaa verkostoiden mobilisoituminen osallistuneiden musiikinopettajien ja tutkijoiden kesken kahdessa musiikinopettajankoulutusohjelmassa kahdessa eri maassa kohderyhmähaastatteluiden ja työpajojen avulla. Tutkimuksessa on näin pyritty mahdollistamaan tiedonluominen ja verkostoitunut asiantuntijuus. Opettajatutkimus, opettajien kanssa tehty tutkimus sekä ammatinharjoittajatutkimus ovat tässä yhteistoiminnallisessa tutkimuksessa käytetyt tutkimusstrategiat. Tutkimuksessa käytettiin useita aineistonkeruumetodeita sen eri vaiheissa. Näitä olivat kohderyhmähaastattelut, yksilöhaastattelut ja Appreciative Inquiry (AI) -lähestymistavan inspiroimat työpajat. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin 11 kohderyhmähaastattelua, joista kuusi Sibelius-Akatemiassa ja viisi Levinsky Collegessa. Yhteensä 29 musiikinopettajankouluttajaa osallistui haastatteluihin. Ryhmähaastatteluaineiston analyysin jälkeen tehtiin neljä yksilöhaastattelua. Yksi musiikinopettajankouluttaja kustakin oppilaitoksesta haastateltiin kaksi kertaa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa pidettiin neljä työpajaa, kaksi kummassakin oppilaitoksessa. Yhteensä työpajoihin osallistui 24 musiikinopettajankouluttajaa. Aineistonkeruun ja analyysin syklinen eteneminen sai aikaan useita kerroksia tiedon yhteisrakentumista osallistujien ja tutkijoiden kesken niin osallistuneissa instituutioissa kuin niiden välillä. Tutkimuksen tulokset on raportoitu kahdessa erikseen julkaistussa vertaisarvioidussa akateemisessa lehtiartikkelissa sekä kolmessa erikseen julkaistussa vertaisarvioidussa kirjanluvussa. Artikkelit I-IV esittelevät eri tutkimusprosessin vaiheen tutkimustuloksia. Viidennessä artikkelissa pohditaan interkulttuuriseen tutkimukseen liittyviä eettisiä ja metodologisia kysymyksiä kolmen esimerkkitapauksen kautta. Tämä tutkimus on yksi esimerkeistä.
Väitöskirjan pyrkimyksenä on ollut siirtyä lähemmäksi musiikinopettajankoulutuksen kulttuurienvälisyyden vision toteuttamista kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen yhteistoiminnallisen tutkimisen ja kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämisen kautta kahdessa mukana olleessa musiikinopettajankoulutusohjelmassa. Väitöskirjassa esitetään, että tarkasteltaessa kulttuurienvälistä kompetenssia kulttuurienvälisessä musiikinopettajankoulutuksessa otteen tulisi olla kokonaisvaltaisempi ja kriittisempi. Emotionaalisten ja relationaalisten puolien tarkastelu kulttuurienvälisen kompetenssin kehitysprosessissa on tähdännyt kompetenssin käsitteellistämisen laajentamiseen kasvatuksellisessa kontekstissa yleisesti ja musiikinopettajankoulutuksessa erityisesti. Väitöskirjassa esitetään myös, että pyrittäessä interkulttuuriseen musiikinopettajankoulutukseen on olennaista, että musiikinopettajankouluttajien ja musiikinopettajaksi opiskelevien kykyä kriittiseen itsereflektointiin ruokitaan ja kasvatetaan ja että musiikinopettajankouluttajille tarjotaan mahdollisuuksia keskustella kulttuurienväliseen musiikinopetukseen liittyvistä kysymyksistä ja kokemuksista yhdessä kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Väitöskirja tarjoaa uusia näkökulmia siihen, miten sitoutuminen kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuurienvälisyyden kysymyksiin musiikinopettajankoulutuksessa voi olla keskeisessä roolissa musiikinopettajankouluttajien ammatillisessa kehityksessä, koulutusohjelmien kehittämisessä ja jopa koko instituutioiden kehittämisessä alati muuttuvan globaalin kulttuuri-ilmaston luomien haasteiden keskellä.
Lisätiedot:
Laura Miettinen laura.miettinen@uniarts.fi
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa.
Vastaväittäjä: Professor Lori-Anne Dolloff, University of Toronto, Canada
Tilaisuuden valvoja: Professor Heidi Westerlund
Tilaisuus on englanninkielinen.
Koronarajoitusten vuoksi tilaisuuteen voidaan ottaa paikan päälle vain 40 henkilöä, joten ennakkoilmoittautuminen vaaditaan.
Tiivistelmä
Miettinen, Laura (2020). Visioita mobilisoivien verkostojen välityksellä: Kehittämässä yhdessä kulttuurienvälistä musiikinopettajankoulutusta Suomessa ja Israelissa. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurienvälisyyttä ja kulttuurienväliseen kompetenssiin liittyviä käsityksiä ja visioita, jotka nousivat esiin institutionaalisessa yhteistyössä kahden musiikinopettajankoulutusohjelman välillä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Suomessa ja Levinsky College of Educationissa Israelissa. Kultturienvälisesti suuntautuneen kehyksen puitteissa tutkimus keskittyy trans-nationalliseen ja -institutionaaliseen yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Yhdistelemällä kirjallisuutta musiikkikasvatuksen, kulttuurienvälisen kasvatuksen ja organisaatiotutkimuksen aloilta väitöskirja pyrkii lisäämään ymmärrystä siitä, miten kulttuurista moninaisuutta lähestytään ja voitaisiin lähestyä musiikinopettajankoulutuksessa ja miten visioitu muutos voitaisiin panna alulle institutionaalisella tasolla.
Yhteistyö on keskeisessä roolissa tutkimuksen teoreettisissa lähtökohdissa, joita ovat Cathy Davidsonin ja David Goldbergin käsitys oppilaitoksista mobilisoivina verkostoina sekä Kai Hakkaraisen käsitteet tiedonluominen ja verkostoitunut asiantuntijuus. Niin ikään kulttuurienvälisen kompetenssin käsite on toiminut yhtenä tutkimuksen lähtökohtana sekä pyrkimyksessä kartoittaa osallistuneiden musiikinopettajankouluttajien käsityksiä kulttuurisesta moninaisuudesta ja kulttuurienvälisestä kompetenssista että sen arvioimisessa, minkälaisia mahdollisuuksia käsitteellä on toimia musiikinopettajankouluttajien ammatillisen kehittymisen välineenä. Tutkimusasetelmallinen tavoite oli mahdollistaa verkostoiden mobilisoituminen osallistuneiden musiikinopettajien ja tutkijoiden kesken kahdessa musiikinopettajankoulutusohjelmassa kahdessa eri maassa kohderyhmähaastatteluiden ja työpajojen avulla. Tutkimuksessa on näin pyritty mahdollistamaan tiedonluominen ja verkostoitunut asiantuntijuus. Opettajatutkimus, opettajien kanssa tehty tutkimus sekä ammatinharjoittajatutkimus ovat tässä yhteistoiminnallisessa tutkimuksessa käytetyt tutkimusstrategiat. Tutkimuksessa käytettiin useita aineistonkeruumetodeita sen eri vaiheissa. Näitä olivat kohderyhmähaastattelut, yksilöhaastattelut ja Appreciative Inquiry (AI) -lähestymistavan inspiroimat työpajat. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin 11 kohderyhmähaastattelua, joista kuusi Sibelius-Akatemiassa ja viisi Levinsky Collegessa. Yhteensä 29 musiikinopettajankouluttajaa osallistui haastatteluihin. Ryhmähaastatteluaineiston analyysin jälkeen tehtiin neljä yksilöhaastattelua. Yksi musiikinopettajankouluttaja kustakin oppilaitoksesta haastateltiin kaksi kertaa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa pidettiin neljä työpajaa, kaksi kummassakin oppilaitoksessa. Yhteensä työpajoihin osallistui 24 musiikinopettajankouluttajaa. Aineistonkeruun ja analyysin syklinen eteneminen sai aikaan useita kerroksia tiedon yhteisrakentumista osallistujien ja tutkijoiden kesken niin osallistuneissa instituutioissa kuin niiden välillä. Tutkimuksen tulokset on raportoitu kahdessa erikseen julkaistussa vertaisarvioidussa akateemisessa lehtiartikkelissa sekä kolmessa erikseen julkaistussa vertaisarvioidussa kirjanluvussa. Artikkelit I-IV esittelevät eri tutkimusprosessin vaiheen tutkimustuloksia. Viidennessä artikkelissa pohditaan interkulttuuriseen tutkimukseen liittyviä eettisiä ja metodologisia kysymyksiä kolmen esimerkkitapauksen kautta. Tämä tutkimus on yksi esimerkeistä.
Väitöskirjan pyrkimyksenä on ollut siirtyä lähemmäksi musiikinopettajankoulutuksen kulttuurienvälisyyden vision toteuttamista kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen yhteistoiminnallisen tutkimisen ja kulttuurienvälisen kompetenssin kehittämisen kautta kahdessa mukana olleessa musiikinopettajankoulutusohjelmassa. Väitöskirjassa esitetään, että tarkasteltaessa kulttuurienvälistä kompetenssia kulttuurienvälisessä musiikinopettajankoulutuksessa otteen tulisi olla kokonaisvaltaisempi ja kriittisempi. Emotionaalisten ja relationaalisten puolien tarkastelu kulttuurienvälisen kompetenssin kehitysprosessissa on tähdännyt kompetenssin käsitteellistämisen laajentamiseen kasvatuksellisessa kontekstissa yleisesti ja musiikinopettajankoulutuksessa erityisesti. Väitöskirjassa esitetään myös, että pyrittäessä interkulttuuriseen musiikinopettajankoulutukseen on olennaista, että musiikinopettajankouluttajien ja musiikinopettajaksi opiskelevien kykyä kriittiseen itsereflektointiin ruokitaan ja kasvatetaan ja että musiikinopettajankouluttajille tarjotaan mahdollisuuksia keskustella kulttuurienväliseen musiikinopetukseen liittyvistä kysymyksistä ja kokemuksista yhdessä kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa. Väitöskirja tarjoaa uusia näkökulmia siihen, miten sitoutuminen kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuurienvälisyyden kysymyksiin musiikinopettajankoulutuksessa voi olla keskeisessä roolissa musiikinopettajankouluttajien ammatillisessa kehityksessä, koulutusohjelmien kehittämisessä ja jopa koko instituutioiden kehittämisessä alati muuttuvan globaalin kulttuuri-ilmaston luomien haasteiden keskellä.
Lisätiedot:
Laura Miettinen laura.miettinen@uniarts.fi
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa.