Kajsa Dahlbäck: Den kvinnliga sopranen i barockrepertoaren och – en fenomenologisk betraktelse över sångarens inre arbete
Taiteellinen osio: Den kvinnliga sopranen i barockrepertoaren.
Kirjallinen osio: Sjunga-i-världen – en fenomenologisk betraktelse över sångarens inre arbete
Tilaisuus on ruotsinkielinen.
Tilaisuus on loppuunvarattu, mutta sitä voi seurata suorana Youtubessa.
Kirjallisen työn esitarkastajat: Susanna Välimäki ja Sara Wilén
Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta:
Assi Karttunen (pj.), Päivi Järviö, Annika Ollinkari, Juha Karvonen, Pascal Bertin
Tarkastustilaisuuden valvoja: Anne Kauppala
Jatkotutkintokonserteissaan Dahlbäck syventyi naissopraanon rooliin barokki-musiikkiohjelmistossa vuosina 1600–1750. Konserteissa kuultiin teoksia Euroopassa toimineiden vahvojen naislaulajien ohjelmistosta, muun muassa Händelin oopperamaailmasta ja italialaisista nunnaluostareista. Dahlbäck osoittaa, että 1600–1750 eli jo omana aikanaan merkittäviä ja näkyviä naislaulajia ja -säveltäjiä, joista monet ovat jääneet jokseenkin näkymättömiin länsimaisen musiikkihistorian kaanonissa. Ohjelmistossa näkyvä tiivis dialogi tekstin ja musiikin välillä sekä laulutekniset haasteet osoittavat kuitenkin, että niin laulajat kuin säveltäjätkin ovat olleet ansioituneita taiteilijoita. Laulajien taidokkuus ja kuuluisuus käy ilmi myös niissä kirjoituksissa, joita heistä kirjoitettiin heidän elinaikanaan.
Kirjallisessa tutkielmassaan ”Sjunga-i-världen – en fenomenologisk betraktelse över sångarens inre arbete” (”Maailmassalaulaminen – fenomenologinen tarkastelu laulajan sisäisestä työstä”) Dahlbäck käsittelee laulajan sisäistä työtä ottamalla lähtökohdikseen barokkimusiikkiin erikoistuneen laulajan työskentelytavat esimerkiksi barokkiyhtyeen muusikoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Hän tarkastelee laulajan omaa kokemusta fenomenologisesta näkökulmasta pohjaten muun muassa Martin Heideggerin, Maurice Merleau-Pontyn ja Julia Kristevan teorioihin. Tutkielmassaan Dahlbäck on myös kehittänyt osin uutta terminologiaa, jonka tarkoitus on tehdä ammattilaulajan sisäistä työtä näkyväksi ja sanallistaa laulajan työprosessin eri tarpeita, vaiheita ja mahdollisuuksia myös muille kuin ammattilaulajille.
Lisätiedot
Kajsa Dahlbäck
kajsa.dahlbäck@uniarts.fi
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa.
Taiteellinen osio: Den kvinnliga sopranen i barockrepertoaren.
Kirjallinen osio: Sjunga-i-världen – en fenomenologisk betraktelse över sångarens inre arbete
Tilaisuus on ruotsinkielinen.
Tilaisuus on loppuunvarattu, mutta sitä voi seurata suorana Youtubessa.
Kirjallisen työn esitarkastajat: Susanna Välimäki ja Sara Wilén
Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta:
Assi Karttunen (pj.), Päivi Järviö, Annika Ollinkari, Juha Karvonen, Pascal Bertin
Tarkastustilaisuuden valvoja: Anne Kauppala
Jatkotutkintokonserteissaan Dahlbäck syventyi naissopraanon rooliin barokki-musiikkiohjelmistossa vuosina 1600–1750. Konserteissa kuultiin teoksia Euroopassa toimineiden vahvojen naislaulajien ohjelmistosta, muun muassa Händelin oopperamaailmasta ja italialaisista nunnaluostareista. Dahlbäck osoittaa, että 1600–1750 eli jo omana aikanaan merkittäviä ja näkyviä naislaulajia ja -säveltäjiä, joista monet ovat jääneet jokseenkin näkymättömiin länsimaisen musiikkihistorian kaanonissa. Ohjelmistossa näkyvä tiivis dialogi tekstin ja musiikin välillä sekä laulutekniset haasteet osoittavat kuitenkin, että niin laulajat kuin säveltäjätkin ovat olleet ansioituneita taiteilijoita. Laulajien taidokkuus ja kuuluisuus käy ilmi myös niissä kirjoituksissa, joita heistä kirjoitettiin heidän elinaikanaan.
Kirjallisessa tutkielmassaan ”Sjunga-i-världen – en fenomenologisk betraktelse över sångarens inre arbete” (”Maailmassalaulaminen – fenomenologinen tarkastelu laulajan sisäisestä työstä”) Dahlbäck käsittelee laulajan sisäistä työtä ottamalla lähtökohdikseen barokkimusiikkiin erikoistuneen laulajan työskentelytavat esimerkiksi barokkiyhtyeen muusikoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Hän tarkastelee laulajan omaa kokemusta fenomenologisesta näkökulmasta pohjaten muun muassa Martin Heideggerin, Maurice Merleau-Pontyn ja Julia Kristevan teorioihin. Tutkielmassaan Dahlbäck on myös kehittänyt osin uutta terminologiaa, jonka tarkoitus on tehdä ammattilaulajan sisäistä työtä näkyväksi ja sanallistaa laulajan työprosessin eri tarpeita, vaiheita ja mahdollisuuksia myös muille kuin ammattilaulajille.
Lisätiedot
Kajsa Dahlbäck
kajsa.dahlbäck@uniarts.fi
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa.