Inkeri Jaakkola: Beneath the Laurel Tree: Text-Music Relationships in Paavo Heininen’s Opera Silkkirumpu, op. 45
Tohtorintutkinnon otsikko: Beneath the Laurel Tree: Text-Music Relationships in Paavo Heininen’s Opera Silkkirumpu, op. 45
Vastaväittäjä: Prof. Yayoi Uno Everett, The University of Illinois at Chicago
Väitöskirjan esitarkastajat: Prof. Yayoi Uno Everett, The University of Illinois at Chicago; Prof. Philip Rupprecht, Duke University
Kustos: Prof. Lauri Suurpää, Taideyliopisto
Tilaisuus on englanninkielinen
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Paavo Heinisen Silkkirumpu-oopperan tekstin ja musiikin vuorovaikutusta kerronnallisuuden näkökulmasta. Vuonna 1984 kantaesitetty Silkkirumpu-ooppera perustuu Zeami Motokiyon no-näytelmään Aya no Tsuzumi. Säveltäjän muokkaaman runomuotoisen libreton on suomentanut Eeva-Liisa Manner. Keskeisimmät musiikkianalyysin menetelmät ovat Robert Morrisin reduktioanalyysi musiikillisten hahmojen (contour) samankaltaisuuden toteamiseksi sekä Peter Staceyn ehdotukset tekstin ja musiikin suhteen sekä tekstin vähittäisen fragmentoitumisen havainnoimiseksi 1900-luvun vokaalimusiikissa. Musiikin kerronnallisuutta kuvataan mm. Byron Alménin ja Robert Hattenin esittelemiin näkemyksiin nojautuen ja tekstin kerrontaa lähinnä Shlomith Rimmon-Kenanin käsittein. Silkkirumpua lähestytään tässä tutkimuksessa ensisijaisesti länsimaisen taidemusiikin viitekehyksessä. Oopperan teksti-musiikkisuhdetta kuvataan neljästä analyyttisestä näkökulmasta, tarkastellen toisaalta teoksen kerronnallisia prosesseja ja niiden sävellyksellisiä strategioita, toisaalta kerrontaa tukevia Silkkirummun sisäisiä ja intertekstuaalisia viittauksia. Roolihenkilöiden musiikillinen karakterisointi perustuu ennen muuta solistien vokaaliosuuksien rakentumiseen ja muuntumiseen draaman edetessä. Tutkimusta varten on kehitetty vokaaliosuuksien tarkastelumalli (vocal style), jossa kokonaisvaltainen vokaali-ilmaisu kuvataan useiden osatekijöiden yhdistymänä. Analyysi kohdistuu solistiosuuksien ohella myös orkesterin toimintaan ja erityisesti sen rooliin kertojana. Silkkirummun tekstin ja musiikin suhde on yleisesti toisiaan kannatteleva, mutta tietyissä kohdin ilmaisukeinojen välillä on ristiriitaa. Teksti ja musiikki vaikuttavat yhdessä teoksen muodon jäsentymiseen, symboliikan rakentumiseen sekä paikallisiin merkityksiin. Kuitenkin oopperassa on sekä ironinen että traaginen taso, jotka perustuvat tekstin ja musiikin yhteensopimattomuuteen. Tunnistettavina toistuvien musiikillisten hahmojen ja tekstuurien luomat assosiaatioyhteydet muodostavat teokseen tulkintaa rikastuttavan ja laajentavan merkitysverkoston. Intermediaalisuus läpäisee Silkkirummussa sekä merkitys- että rakennetason ja ilmenee erityisesti kahdella tavalla. Tekstin fragmentoituessa kieli ja musiikki ilmaisuvälineinä lähenevät ja kietoutuvat toisiinsa omaksuen piirteitä toistensa merkkijärjestelmistä. Musiikillisten tekstuurien keskeytykset rinnastuvat elokuvalliseen kerrontaan – montaasiin ja takaumaan – yhdistäen ajallisesti etäiset oopperan jaksot ja niissä esitellyt draaman motiivit toisiinsa. Tutkimus on ensimmäinen väitöskirja, jonka aiheena on Paavo Heinisen sävelkieli ja hänen tuotannossaan keskeisen Silkkirumpu-oopperan musiikki. Tutkimus täydentää myös eturivin suomalaisen modernistisen runoilijan, Eeva-Liisa Mannerin, runoilijakuvaa. Tutkimus osoittaa, että Silkkirumpu-oopperan tekstin ja musiikin vuorovaikutus perustuu olennaisilta osin eurooppalaisen oopperan ja vokaalimusiikin traditioihin, mutta siinä on hyödynnetty myös uudenlaisia, intermediaalisia kerronnan keinoja.
Lisätietoja: Inkeri Jaakkola, inkeri.jaakkola@uniarts.fi
Ilmoittaudu tilaisuuteen etukäteen
Korona-tilanteen vuoksi voimme ottaa tilaisuuteen 40 osallistujaa. Jos olet tulossa tilaisuuteen, ilmoittaudu mukaan oheisen linkin kautta.
Mikäli et mahdu ennakkoilmoittautuneiden joukkoon, saat ohjeet joiden avulla voit seurata tilaisuutta Zoom-palvelun kautta.
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa.
Vastaväittäjä: Prof. Yayoi Uno Everett, The University of Illinois at Chicago
Väitöskirjan esitarkastajat: Prof. Yayoi Uno Everett, The University of Illinois at Chicago; Prof. Philip Rupprecht, Duke University
Kustos: Prof. Lauri Suurpää, Taideyliopisto
Tilaisuus on englanninkielinen
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee Paavo Heinisen Silkkirumpu-oopperan tekstin ja musiikin vuorovaikutusta kerronnallisuuden näkökulmasta. Vuonna 1984 kantaesitetty Silkkirumpu-ooppera perustuu Zeami Motokiyon no-näytelmään Aya no Tsuzumi. Säveltäjän muokkaaman runomuotoisen libreton on suomentanut Eeva-Liisa Manner. Keskeisimmät musiikkianalyysin menetelmät ovat Robert Morrisin reduktioanalyysi musiikillisten hahmojen (contour) samankaltaisuuden toteamiseksi sekä Peter Staceyn ehdotukset tekstin ja musiikin suhteen sekä tekstin vähittäisen fragmentoitumisen havainnoimiseksi 1900-luvun vokaalimusiikissa. Musiikin kerronnallisuutta kuvataan mm. Byron Alménin ja Robert Hattenin esittelemiin näkemyksiin nojautuen ja tekstin kerrontaa lähinnä Shlomith Rimmon-Kenanin käsittein. Silkkirumpua lähestytään tässä tutkimuksessa ensisijaisesti länsimaisen taidemusiikin viitekehyksessä. Oopperan teksti-musiikkisuhdetta kuvataan neljästä analyyttisestä näkökulmasta, tarkastellen toisaalta teoksen kerronnallisia prosesseja ja niiden sävellyksellisiä strategioita, toisaalta kerrontaa tukevia Silkkirummun sisäisiä ja intertekstuaalisia viittauksia. Roolihenkilöiden musiikillinen karakterisointi perustuu ennen muuta solistien vokaaliosuuksien rakentumiseen ja muuntumiseen draaman edetessä. Tutkimusta varten on kehitetty vokaaliosuuksien tarkastelumalli (vocal style), jossa kokonaisvaltainen vokaali-ilmaisu kuvataan useiden osatekijöiden yhdistymänä. Analyysi kohdistuu solistiosuuksien ohella myös orkesterin toimintaan ja erityisesti sen rooliin kertojana. Silkkirummun tekstin ja musiikin suhde on yleisesti toisiaan kannatteleva, mutta tietyissä kohdin ilmaisukeinojen välillä on ristiriitaa. Teksti ja musiikki vaikuttavat yhdessä teoksen muodon jäsentymiseen, symboliikan rakentumiseen sekä paikallisiin merkityksiin. Kuitenkin oopperassa on sekä ironinen että traaginen taso, jotka perustuvat tekstin ja musiikin yhteensopimattomuuteen. Tunnistettavina toistuvien musiikillisten hahmojen ja tekstuurien luomat assosiaatioyhteydet muodostavat teokseen tulkintaa rikastuttavan ja laajentavan merkitysverkoston. Intermediaalisuus läpäisee Silkkirummussa sekä merkitys- että rakennetason ja ilmenee erityisesti kahdella tavalla. Tekstin fragmentoituessa kieli ja musiikki ilmaisuvälineinä lähenevät ja kietoutuvat toisiinsa omaksuen piirteitä toistensa merkkijärjestelmistä. Musiikillisten tekstuurien keskeytykset rinnastuvat elokuvalliseen kerrontaan – montaasiin ja takaumaan – yhdistäen ajallisesti etäiset oopperan jaksot ja niissä esitellyt draaman motiivit toisiinsa. Tutkimus on ensimmäinen väitöskirja, jonka aiheena on Paavo Heinisen sävelkieli ja hänen tuotannossaan keskeisen Silkkirumpu-oopperan musiikki. Tutkimus täydentää myös eturivin suomalaisen modernistisen runoilijan, Eeva-Liisa Mannerin, runoilijakuvaa. Tutkimus osoittaa, että Silkkirumpu-oopperan tekstin ja musiikin vuorovaikutus perustuu olennaisilta osin eurooppalaisen oopperan ja vokaalimusiikin traditioihin, mutta siinä on hyödynnetty myös uudenlaisia, intermediaalisia kerronnan keinoja.
Lisätietoja: Inkeri Jaakkola, inkeri.jaakkola@uniarts.fi
Ilmoittaudu tilaisuuteen etukäteen
Korona-tilanteen vuoksi voimme ottaa tilaisuuteen 40 osallistujaa. Jos olet tulossa tilaisuuteen, ilmoittaudu mukaan oheisen linkin kautta.
Mikäli et mahdu ennakkoilmoittautuneiden joukkoon, saat ohjeet joiden avulla voit seurata tilaisuutta Zoom-palvelun kautta.
Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Sibelius-Akatemiasta valmistuivat ensimmäiset musiikin tohtorit. Tähän mennessä heitä on valmistunut yli 200. Kansainvälisesti arvostettu ja uraauurtava Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutus tuottaa ammattilaisia vaativiin taiteen, tutkimuksen ja koulutuksen asiantuntijatehtäviin. Lisätietoja musiikin alan tohtorikoulutuksesta Taideyliopistossa.