Emme enää koskaan ole veljeksiä – pianomusiikkia Ukrainasta ja Valko-Venäjältä
Ukrainan ja Valko-Venäjän vaiettua musiikkia pianolle.
Konsertissa pääset kuulemaan Ukrainan ja Valko-Venäjän pianomusiikin kirjoa.
Konsertin ensimmäinen puolisko koostuu valkovenäläisestä pianomusiikista, toinen -ukrainalaisesta. Ensimmäisessä puoliskossa on mukana kaksi kantaesitystä: Mikko Nisulalta ja Inkeri Jaakkolalta muunnelmia valkovenäjäisestä Kupalinka-sävelmästä.
Kupalinka lienee selkein ja kirkkain musiikillinen symboli Valko-Venäjän itsenäisyysliikkeestä 1920–1930-luvulla. Laulun molemmat tekijät, niin runoilija Mihas Tsharot kuin säveltäjä Uladzimir Terauski teloitettiin Stalinin puhdistusten yhteydessä vuosina 1937–1938.
Ohjelma
- Aljaksandr Litvinouski (*1962) – Perpetuum mobile & Passacaglia
- Mikko Nisula (*1974) – Muunnelmat ”Kupalinka” -laulusta (ke.)
- Edzi Tyrmand (1917–2008) – Sonaatti
1. Andante a piacere – Allegro giusto ma non troppo
2.Andante molto cantabile
3. Presto - Halina Harelava (*1951) – Tuhannen temppelin saari
- Inkeri Jaakkola (*1962) – Muunnelmat ”Kupalinka” -laulusta (ke.)
- Jauhen Hlebau (1929–2009); sov. Ihar Alounikau – Belaruskija suveniry
Väliaika
- Mykola Lysenko (1842–1912) – Kolme kansanlaulusovitusta
- Bez tebe, Olesju
- Plyve tshoven, vody poven
- Oj, zrada, kari otshi, zrada!
- Reinhold Gliére (1875–1956) – 3 esquisses op. 56
1. Andante
2. Leggiero e capriccioso
3. Con moto
- Myroslav Skoryk (1938–2020) – Toccata
- Valentin Silvestrov (*1937) – Kaksi kappaletta
1.Benedictus
2.Sanctus
- Boris Ljatoshynsky (1895–1968) – Kolme preludia op. 38
1.Andante sostenuto
2.Lento tenebroso
3.Moderato con moto e sempre ben ritmico
Esiintyjät
- Kirill Kozlovski, piano
Lisätiedot: Matti Leisma, matti.leisma@uniarts.fi
Konsertissa pääset kuulemaan Ukrainan ja Valko-Venäjän pianomusiikin kirjoa.
Konsertin ensimmäinen puolisko koostuu valkovenäläisestä pianomusiikista, toinen -ukrainalaisesta. Ensimmäisessä puoliskossa on mukana kaksi kantaesitystä: Mikko Nisulalta ja Inkeri Jaakkolalta muunnelmia valkovenäjäisestä Kupalinka-sävelmästä.
Kupalinka lienee selkein ja kirkkain musiikillinen symboli Valko-Venäjän itsenäisyysliikkeestä 1920–1930-luvulla. Laulun molemmat tekijät, niin runoilija Mihas Tsharot kuin säveltäjä Uladzimir Terauski teloitettiin Stalinin puhdistusten yhteydessä vuosina 1937–1938.
Ohjelma
- Aljaksandr Litvinouski (*1962) – Perpetuum mobile & Passacaglia
- Mikko Nisula (*1974) – Muunnelmat ”Kupalinka” -laulusta (ke.)
- Edzi Tyrmand (1917–2008) – Sonaatti
1. Andante a piacere – Allegro giusto ma non troppo
2.Andante molto cantabile
3. Presto - Halina Harelava (*1951) – Tuhannen temppelin saari
- Inkeri Jaakkola (*1962) – Muunnelmat ”Kupalinka” -laulusta (ke.)
- Jauhen Hlebau (1929–2009); sov. Ihar Alounikau – Belaruskija suveniry
Väliaika
- Mykola Lysenko (1842–1912) – Kolme kansanlaulusovitusta
- Bez tebe, Olesju
- Plyve tshoven, vody poven
- Oj, zrada, kari otshi, zrada!
- Reinhold Gliére (1875–1956) – 3 esquisses op. 56
1. Andante
2. Leggiero e capriccioso
3. Con moto
- Myroslav Skoryk (1938–2020) – Toccata
- Valentin Silvestrov (*1937) – Kaksi kappaletta
1.Benedictus
2.Sanctus
- Boris Ljatoshynsky (1895–1968) – Kolme preludia op. 38
1.Andante sostenuto
2.Lento tenebroso
3.Moderato con moto e sempre ben ritmico
Esiintyjät
- Kirill Kozlovski, piano
Lisätiedot: Matti Leisma, matti.leisma@uniarts.fi