Markus Mantere
- Professor, musikhistoria, Doktorandskolan DocMus, Sibelius-Akademin
- +358407104339
- markus.mantere@uniarts.fi
Arbetsbeskrivning
Toimin SäTellä ja Historiafoorumissa professorina. Opetan musiikinhistorian Johdantokurssia (moduli 1) ja tutkin suomalaisen musiikkielämän 1900-luvun alun historiaa sekä suomalaisen pianismin historiaa. Lisäksi teen myös opiskelijoiden ohjausta ja tehtävääni kuuluvia hallinnollisia tehtäviä. Toimin Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtajana.
Forskning och publikationer
Kansainväliset vertaisarvioidut julkaisut:
- “Northern Ways to Think about Music: Glenn Gould’s Idea of North as an Aesthetic Category”. Intersections 25/1-2, 2005.
- “The Textual Afterlife of a Musical Hero: Glenn Gould’s Reception in Posthumous Literature”. Studia Musicologica Norvegica 39/2013: 37–62.
- (Vesa Kurkelan kanssa) “Introduction”. Critical Music Historiography: Probing Canons, Ideologies and Institutions, toim. Vesa Kurkela & Markus Mantere. Ashgate 2015.
- “Writing Out the Nation in Academia: Ilmari Krohn and the National Context of the Beginnings of Musicology in Finland”. Critical Music Historiography: Probing Canons, Ideologies and Institutions, toim. Vesa Kurkela & Markus Mantere. Ashgate 2015.
- “Solitude, Ethics, Authenticity – Glenn Gould’s “Northern” Aesthetics of Music”. Music and the Idea of the North. Toim. Rachel Cowgill, Dave Russell and Derek Scott. Routledge 2018.
Jätetty julkaistavaksi:
- ”From World Exhibitions to Sunrise Avenue: A Short History of Music Exportation and Research in Finland”. Proceedings of XVI Internationaler Kongress der GesellSchaft für Musikforschung 2016. Mainz, Germany. Schott Publishing Company.
- “The North, History, and The Shadow of Hanslick: Glenn Gould’s Ideal of Musical North and Northern Listening”. The Matter of North, toim. Anthony Cushing ja Brent Wetters. USA: Julkaistaan Indiana University Press 2018.
- “Two Means of Averting the Gaze from the Fatherland: Ilmari Krohn and Armas Launis as Cosmopolitan Musicologists in the Early Twentieth-Century Finland.” Julkaistaan Confronting the National in Musical Past, toim. Elaine Kelly, Markus Mantere & Derek B. Scott. Julkaistaan Routledge 6/2018.
Vertaisarvioidut kotimaiset julkaisut:
- ”Musiikki kurssitutkinnossa”. [Definition of ”Music” in a student recital] Etnomusikologian vuosikirja 1996.
- ”Etnomusikologia, etnografia ja taidemusiikin tutkimus”. [Ethnomusicology, ethnography and the research of classical music] Etnomusikologian vuosikirja 2000.
- ”Dialogeja tradition kanssa: Gould ja Adorno”. [Dialogues with Tradition: Gould and Adorno] Musiikki 3-4/2000.
- ”Musiikkikritiikki etnomusikologian tutkimuskohteena”. [Newspaper music criticism as a research topic for ethnomusicology] Etnomusikologian vuosikirja 2001.
- ”Kontrapunktissa maailman kanssa: eristäytymisen teema Glenn Gouldin musiikillisessa ajattelussa”. [In counterpoint with the world outside: the theme of solitude in Glenn Gould’s musical thought] Etnomusikologian vuosikirja 2002.
- ”Pianopedagogiikka ja musiikkikulttuuri”. [Piano pedagogy and music culture] Musiikkikasvatus 1/2002.
- ”Glenn Gould ja musiikin uudelleenluomisen imperatiivi”. [Glenn Gould and the imperative of re-creation of music] Musiikki 2/2002.
- ”Teknologia ja kodittomat taideteokset: Glenn Gouldin ajatuksia musiikin tulkinnasta sen teknisen uusinnettavuuden aikakaudella”. [Technology and the homeless artworks: Glenn Gould’s ideas regarding the interpretation of music in the age of music’s technical reproducibility] Etnomusikologian vuosikirja 2003.
- ”Glenn Gould Has Not Left The Building”: huomioita pianistin kuolemanjälkeisestä elämästä”. [Glenn Gould Has Not Left the Building: Observations of a pianist’s posthumous life] Kulttuurintutkimus 3/2008.
- ”Muusikkoustutkimuksen kulttuurisia ja aatehistoriallisia mahdollisuuksia – Glenn Gould ja tulkinnan ’pohjoinen ääni’”. [The cultural and intellectual research perspectives onto the musicological study of musicians] Musiikki 3-4/2008.
- ”Onko musiikintutkimuksella etiikkaa?” [Does musicology have ethics?]. Musiikki 1/2010.
- ”The North in Music: Issues of Geography, Aesthetics, and Ideology”. Musiikki 2/2010.
- ”Varhaisen suomalaisen musiikkitieteen oppihistoriaa: tutkimuskohteena Ilmari Krohnin persoona ja tieteellinen profiili”. [Early institutional history of Finnish musicology: Ilmari Krohn’s persona and scholarly profile as objects of research] Musiikki 2/2012.
- ”Jeesus Kristus on suora tie: kristillinen maailmankuva Ilmari Krohnin musiikillisen ajattelun taustatekijänä.” [Jesus Christ is the Way: Christian worldview as a hermeneutic backdrop for Ilmari Krohn’s musical thought] Musiikki 3-4/2012.
- (Pirkko Moisalan kanssa) ”Länsimaisen taidemusiikin etnomusikologinen tutkimus”. [The Ethnomusicological study of classical music] Musiikki kulttuurina, toim. Pirkko Moisala & Elina Seye. Sastamala: Suomen Etnomusikologinen Seura 2013, 201–218.
- ”Kohti musiikkikokemuksen esteettistä teoriaa” [Towards an aesthetic theory of a musical experience]. Musiikin estetiikka ja filosofia (toim. Juha Torvinen & Alfonso Padilla). Yliopistopaino 2005.
- ”Musiikin medioituminen” [The Mediation of music]. Johdatus musiikkifilosofiaan (Toim. Erkki Huovinen & Jarmo Kuitunen). Vastapaino 2008.
- ”Musiikintutkimus kansakuntaa rakentamassa: Armas Launis, Ilmari Krohn ja suomalaisen musiikkitieteen kansallinen tehtävä 1900-luvun alussa” [Musicology at the service of nation-building: Armas Launis, Ilmari Krohn and the national task of Finnish musicology at the beginning of the 20th century]. Musiikki 2/2014.
- “The Prophet in a Strange Land: Aspects of Arnold Schönberg’s Immigration and Cultural Adaptation to the United States”. Trio 2/2014.
- “Musiikki kasvun, muistamisen ja tuhoavan läsnäolon merkkinä. J.S. Bachin Goldberg-variaatioiden merkitys Hannibal Lecterin fiktiivisen hahmon rakentumisessa”. [Music as an auditive sign for growth, remembrance and destructive presence. J.S. Bach’s Goldberg Variations as Hannibal Lecter’s music] WiderScreen 3-4/2016.
- “Ilmari Krohn, Otto Andersson, Armas Otto Väisänen ja tieteen suuri tehtävä: Suomalaisen musiikintutkimuksen suhteet Saksaan 1930- ja 1940-luvuilla”. Musiikki 1-2/2017, 86–112.
Jätetty julkaistavaksi:
- “Suomalaisuuden ja luonnon etsintä 1930- ja 1940-lukujen suomalaisessa musiikkitieteessä”. Musiikki ja luonto: ekomusikologisia kirjoituksia äänellisestä kulttuurista. Toim. Juha Torvinen. [The search for “Finnishness” and “nature” in musicology in Finland in 1930s and 1940s]. Turku: Utukirjat 2018. Tulossa.
Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset:
1. “Taidemusiikin etnomusikologiaa: menetetty lupaus vai askel kohti yhtenevää musiikintutkimusta?” Musiikin suunta 4/2001.
2. ”Missä musiikin merkitykset lopulta ovat? Huomioita taidemusiikin kulttuurisesta tutkimuksesta.” Musiikin suunta 4/2002.
3. ”Kohti muusikkoustiedettä”. Musiikin suunta 4/2003.
4. ”Mistä musiikkiteos voi puhua? Adorno, New musicology ja musiikin tulkinnan poliittisuus”. Musiikin suunta 3/2005.
5. ”Musiikintutkimus, kulttuurikritisismi ja Glenn Gould”. Musiikki 4/2006.
6. ”Musiikin tutkimus – tiedettä vai taidetta?” Musiikki 3-4/2009.
7. ”Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulun opetuksen ja ohjauksen laatujärjestelmä 2010–2013”. Yliopistopedagogiikan perusopintojen lopputyö, Tampereen yliopisto 2009.
8. ”Tee työtä, jolla on tarkoitus”. Musiikki 1/2012.
9. ”Miten musiikkia ymmärretään?” Musiikki 2/2012.
10. ”Musiikin ”raskaus” [est]eettisenä ideaalina Theodor W. Adornon musiikkifilosofiassa”. Musiikin suunta 3-4/2012.
11. ”Miten musiikkitiede resonoi?” Musiikki 3-4/2012.
12. (With Juha Ojala): ”Taiteen tutkimuksen tulevaisuus ei näytä hyvältä”. Musiikki 2/2013.
13. ”Revisiting an Unlikely Friendship in the 20th-Century Music: Ferrucio Busoni’s Life-Long Camaraderie with Jean Sibelius”. On the Third Hand: Festshrift for David Josephson. Toim. Brent Wetters. Providence, R.I.: Brown University 2016.
14. “Mikä on musiikkikritiikin paikka nykyhetkessä?”. Musiikin suunta, 2/2017. http://www.musiikinsuunta.fi.
Toimitetut kirjat ja monografiat:
- (Toim. Vesa Kurkelan kanssa) Critical Music Historiography: Probing Canons, Ideologies and Institutions. Ashgate 2015.
- (Toim. Olli Heikkisen, Kaarina Kilpiön, Saijaleena Rantasen, Hannu Tolvasen ja Heikki Uimosen kanssa) Valistus on viritetty: Esseitä musiikista, huvittelusta ja historiasta. Helsinki: Taideyliopiston julkaisuja. 2014.
- The Gould Variations: Technology, Philosophy and Criticism in Glenn Gould’s Thought and Musical Practice. Frankfurt am Main: Peter Lang 2012.
- (Toim. Musiikin todellisuudet: säveltaiteen ensyklopedia. (Eero Tarastin esseitä.) Helsinki: Yliopistopaino 2002.
- (Toim. Antti-Ville Kärjän kanssa) Etnomusikologian vuosikirja 2005. Helsinki: SES.
- (Toim.) Etnomusikologian vuosikirja 2006. Helsinki: SES.
- (Toim. Antti Koirasen kanssa) Musiikillisia maailmankuvia Virroilta. TUTKIVI 35, Virtain kulttuurintutkimusaseman raportteja, 2006.
- (Toim. Heikki Uimosen kanssa) Etnomusikologian vuosikirja 2007. Helsinki: SES.
- (Toim. Vesa Kurkelan, Heikki Uimosen ja Maija Kontukosken kanssa) Music Breaks In. Musiikintutkimuksen laitoksen julkaisuja. Tampereen yliopisto 2010.
- (Juha Torvisen kanssa) Musiikki?. Teaching material for a course on aesthetics of music. Commissioned by The Association of Music Institutes in Finland. Available at http://www.musicedu.fi/easydata/customers/musop/files/musiikinfilosofia/musiikki.pdf. SMOL 2007.
Jätetty julkaistavaksi:
- (Toim. Elaine Kellyn ja Derek B. Scottin kanssa) Confronting the National in Musical Past. Julkaistaan 6/2018 Routledge.
Toimitetut kausijulkaisut:
- (Toni Honkalan ja Marko Niemelän kanssa). Musiikin suunta 4/2002.
- Musiikin suunta 4/2003.
- (Marko Ahon kanssa) Musiikin suunta 4/2005.
- (Heikki Uimosen kanssa) Musiikin suunta 1/2009
- Musiikki 1/2008
- Musiikki 2/2008
- Musiikki 1/2009
- Musiikki 2/2009
- Musiikki 3-4/2009
- Musiikki 1/2010
- Musiikki 2/2010
- Musiikki 3-4/2010
- Musiikki 2/2011.
- Musiikki 3-4/2011
- Musiikki 1/2012
- Musiikki 2/2012
- Musiikki 3-4/2012
- (Liisamaija Hautsalon kanssa) Musiikki 1/2013
- Musiikki 2/2013
- (Anne Sivuoja-Kauppalan ja Juha Ojalan kanssa). Musiikki 3-4/2013
- (Saijaleena Rantasen kanssa) Musiikki 1-2/2017
Expertis
- Musiikin historia
- Musiikin filosofia
- kulttuurinen musiikintutkimus