Runkoääni ja monentyyppisistä äänilähteistä koostuvat tilat musiikissa ja mediataiteessa

Esittely

Tutkijatohtorin projekti runkoäänien mahdollisuuksista musiikin ja multimediataiteen alueilla: Runkoääni määritellään kiinteisiin esineisiin ja pintoihin johdettuna ääniaaltona. Värähtelevä pinta toimii kuten kaiutin, saaden aikaan ilmanpaineen vaihteluja jotka kuulemme äänenä. Samalla runkoäänen voi havaita kosketuksen kautta erityisenä ”äänituntohavaintona”. Runkoääntä voidaan johtaa esim. seiniin, ikkunoihin, penkkeihin, lavarakennelmiin tai tarkoitusta varten tehtyihin lavasteisiin. Itse tila muuttuu arkkitehtuurilliseksi instrumentiksi jota voidaan soittaa ja sen kautta luoda uudenlaisia äänikokemuksia. Tutkimus sijoittuu taiteen, tieteen ja teknologian risteyskohtaan. Sen osa-alueet ovat runkoääniteknologia, musiikki ja psykoakustiikka. Työ tukeutuu ”research-creation”-metodologiaan jossa kaikkia kolmea osa-aluetta työstetään samanaikaisesti ja ne saatetaan vuorovaikutukseen, toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.