Omat koreografiat – tanssitaiteen kandidaattiopiskelijoiden projekti

Tutustu tanssitaiteen kandidaattiopiskelijoiden toteuttamiin digitaalisiin projekteihin.

Jalkapallokentän valkoisen viivan päällä numerot 21 -0.

Esittely

Tanssitaiteen kandidaattiopiskelijoiden maalis-huhtikuussa 2020 järjestetty Omat koreografiat -projekti siirtyi virtuaalialustoille koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolosuhteiden johdosta. Opiskelijat ovat soveltaneet työskentelymetodejaan täysin uusiin olosuhteisiin, jolloin myös digitaalisen teknologian ja etätyövälineiden käyttö ovat tulleet osaksi koreografisia prosesseja. 

Lopputulemana on kolme sooloprojektia ja yksi ryhmätyö. Opiskelijat ovat itse vastanneet teosten suunnittelusta ja toteutuksesta, prosessin vaiheita yhdessä jakaen. Kurssin ohjaavina opettajina toimivat tanssitaiteen lehtori Sanna Myllylahti ja professori Eeva Muilu. Kurssi on osa Tanssitaiteen koulutusohjelman 2. vuosikurssin vaihtoehtoisia opintoja. 

Huomioithan, että alla mainitut sivustot ovat opiskelijoiden itsensä ylläpitämiä eivätkä täytä kaikkia saavutettavuuskriteereitä. Esimerkiksi projekteissa toteutettuja videoita ei ole tekstitetty.

Neljään osaan jaettu kuva, joissa ihmisiä laatikon kanssa.

Sain postia, ilahduin ja tanssin(!)– Kuukausi tanssivia yhteydenottoja

Sain postia, ilahduin ja tanssin(!) – Kuukausi tanssivia yhteydenottoja on kumuloituva kiertoviestiprojekti, jossa tanssista syntyy materiaa ja materiasta syntyy tanssiaTyöryhmän kesken on kiertänyt neljä pakettia, jotka ovat lähteneet liikkeelle työryhmäläisten omista tansseista. Tanssista inspiroituneena he ovat lähettäneet seuraavalle osallistujalle jotain, mistä he voivat inspiroitua ja luoda oman tanssinsa. Työryhmäläiset eivät ole prosessin aikana nähneet toistensa tansseja. Kiertoviestien materiaalit ja tanssit on dokumentoitu prosessin aikana ja nyt kerätty yhteen nettisivuille yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tekijät

Iiris Hildén, Iris Blauberg, Vilma Hartikainen & Bruno Zambrano

Jalkapallokentän valkoisen viivan päällä numerot 21 -0.

21 – 0

Mä katselen sua aina, kun kuljen sun ohi. Muistan sun huumaavan tuoksun kesäiltoina ja sen, kuinka sotkit mun uudet vaatteet. Jätin suhun tuhansia jälkiä mutta seuraavana vuonna ne olivat taas kadonneet.

21 – 0 on rakkauskirje häviämiselle. Se on oodi vehreälle nurmelle. Se on muistelma kaikille niille yhteisille kesille ja kaikille niille, joita on vielä tulossa. 

Sun kanssa hävisin monta kesää putkeen. Mutta se ei ikinä lopulta haitannut.

Tekijä:

Arttu Halmetoja

Miesoletettu vihreässä paidassa katsoo kameraan ja irvistää leipä kädessään.

_tho! / mutta _!

Teos keinuu ja etsii tasapainoa suorasukaisuuden ja abstraktiuden välillä. Miten otan kantaa taiteella siten, ettei viesti jäisi pinnalliseksi? Entä siten, ettei sisältö jäisi liian abstraktiksi? Miten johdatan katsojaa asiani ytimeen ilman sanoja tai vuorovaikutusta? Onko taide keino vai apukeino vaikuttaa?

Tekijä

Sakari Kinnunen

Henkilö makaa sängyllä kädet ilmassa, hopeiset piikkikorkosaappaat jalassa. Kasvoja ja vartaloa ei näy.

My Virtual Diaries

this is my diary, my catalogue, my exhibition
existing through lenses
only when seen
not really anywhere
wandering somewhere in between
being apart and part of

Tekijä

Lotta Mirtti