Musiikinopiskelijoiden ja muusikon ammatissa työskentelevien hyvinvointi -tutkimusryhmä

Esittely

MuM, Psyykkinen valmentaja Anni Jääskeläinen kehittää psyykkistä suorituskykyä tukevaa valmennusta kandidaatintutkintoaan tekeville instrumenttiopiskelijoille. MuM, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Johanna Engelbarth puolestaan kehittää valmennusta, jolla tuetaan valmistumisen ja työelämään siirtymisen vaihetta positiivisen psykologian keinoin. MuM Jussi-Pekka Piirainen kehittää itsesäätelyyn perustuvaa uranhallintakoulutusta työelämässä oleville muusikoille, joiden työ koostuu useista erilaisista tehtävistä ja ammattirooleista. MuM, VTM Päivi Rissasen tutkimus kohdistuu orkesterimuusikoiden kokemuksiin orkestereiden toimintakulttuurista ja muusikoiden johtajuudesta.

Kunkin tutkijan projektista on tarkempi kuvaus alla.

Tutkijat ja tutkimusprojektit

Tuire Kuusi

Tuire Kuusi on tutkinut musikaalisuuden periytymistä, esiintymisen vaikutusta muusikon geenien ilmentymiseen, muusikkojen kuolinsyitä, kanttorien ja muiden kirkon työntekijöiden hyvinvointia, musiikin alalta valmistuneiden (maisterit, tohtorit) työllistymistä sekä taidealan tohtorintutkintoa suorittavien hyvinvointikokemuksia (katso julkaisut). 

Johanna Engelbarth

Olen väitöskirjatutkija, jonka intohimona on edistää taiteilijoiden hyvinvointia ja työelämävalmiuksia. Tohtorintutkimuksessani kehitän positiivisen ja ratkaisukeskeisen psykologian interventioihin perustuvaa valmennuskokonaisuutta, joka tukee valmistuvien opiskelijoiden siirtymistä ammattiin. Valmennuksen kulmakivinä ovat kasvun mielentila, luonteenvahvuudet, itsemyötätunto, resilienssi ja keho–mieli-yhteys, jotka tarjoavat konkreettisia työkaluja ammatillisen ja henkilökohtaisen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Valmennusta testataan valmistuvilla maisteriopiskelijoilla ja vastavalmistuneilla heidän työelämänsä alussa. Tavoitteena on osoittaa, miten positiivisen ja ratkaisukeskeisen psykologian yhdistäminen voi tukea muusikoiden työhyvinvointia, työllistymistä ja resilienssiä.

Musiikki ja psykologia ovat keskeisessä roolissa sekä taustassani että työssäni. Olen toiminut pitkään ammattimuusikkona (laulajana) ja musiikkipedagogina, ja jatkan edelleen aktiivisesti näissä rooleissa. Käytännön kokemukseni taiteen ja koulutuksen kentältä on antanut minulle syvällisen ymmärryksen muusikoiden arjesta, haasteista ja työelämän vaatimuksista. Lisäksi olen ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja psykologian opiskelija, ja sovellan näitä taitoja erityisesti taiteilijoiden hyvinvoinnin ja työelämävalmiuksien tukemiseen. Taiteen ja psykologian yhdistäminen tutkimuksessani ja työssäni tarjoaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan taiteilijoiden tukemiseen uransa eri vaiheissa. Työskentelen myös kouluttajana, valmentajana ja terapeuttina keskittyen erityisesti luovien alojen ammattilaisten tarpeisiin. Olen sitoutunut kehittämään kestäviä ja vaikuttavia ratkaisuja, jotka auttavat taiteilijoita kukoistamaan niin luovassa työssä kuin henkilökohtaisessa elämässään.

Anni Jääskeläinen

Tavoitteena on tutkia, millaiset työskentelytavat tukevat kandivaiheessa olevien opiskelijoiden psyykkisten taitojen harjoittelua. Osana tohtoriprojektia kehitän tutkimustietoon pohjautuvan, musiikinopiskelua ja muusikon uraa tukevan psyykkisen valmennuksen mallin mm. oppilaitosten käyttöön. Valmennusmalli perustuu psyykkisten taitojen tunnistamiselle ja niiden harjoittamiselle. Psyykkisiä taitoja ovat mm. tunne- ja vuorovaikutustaidot, motivaatio ja tavoitteenasettelu, keskittymisen ja vireystilan säätelyn taidot, itseluottamus ja itsepuhe sekä itsemyötätuntotaidot.

Tutkimuskysymyksenä on, miten suorituskyvyn psykologiaan pohjautuva valmennuskokonaisuus tukee musiikinopiskelijoiden hyvinvoinnin ja suorituskyvyn kehittymistä. Tutkimuksessani tarkastelen, miten säännöllinen ja ohjattu psyykkisten perustaitojen harjoittelu parantaa opiskelijan hyvinvointia, tukee oppimista ja lisää työelämävalmiuksia. Teoreettisena viitekehyksenä ovat suorituskyvyn psykologia sekä itsemääräämisteoria. 

Jussi-Pekka Piirainen

Tutkimukseni tavoitteena on tutkia ja kehittää itsesäätelyyn perustuvaa urahallintamenetelmää monialaisesti työskenteleville muusikoille. Monialaisessa työelämässä henkilön tulot, tehtävät ja urapolut jakautuvat useisiin osa-alueisiin. Muusikon on aktiivisesti ylläpidettävä musiikillisia ydintaitoja, etsittävä työmahdollisuuksia ja suunniteltava tulevia projekteja. Monet aikaa ja vaivaa vaativat työroolit ja -tehtävät ovat ajallisesti päällekkäisiä, mikä edellyttää vahvoja uran itsehallintataitoja. Tavoitteiden asettaminen, ajanhallinta ja sopeutumiskyky ovat tärkeitä itsesäätelytaitoja terveen portfolio-työelämän rakentamiseksi. Vaikka itsesäätelyä koskeva tutkimus osoittaa, että näiden taitojen tietoinen käyttö parantaa oppimista, työskentelyä ja suorituskykyä, itsesäätelyä koskevan tutkimuksen, monialaisen työelämätutkimuksen ja musiikin urahallinnan välillä ei ole yhteyttä.

Tutkimuskysymys on, miten itsesäätelytaitoihin perustuva urahallinta voi auttaa muusikoita navigoimaan sujuvammin monialaisessa työelämässä.

Tutkimus tuo uutta tietoa työelämätaitojen kehittämiseksi musiikkialalla, jolla ei ole vielä riittävästi empiiristä tutkimusta. Oikeanlaisen uran itsehallinnan avulla muusikot voivat käyttää enemmän aikaa ja vaivaa luovaan työhön ja esiintymiseen lavalla, mikä lisää motivaatiota ja tyytyväisyyttä työelämään sekä vähentää loppuunpalamista ja musiikkiuran keskeytyksiä. Tulokset voivat auttaa myös muiden esittävien taiteiden ja luovien alojen ammattilaisia, ja ne voivat tuoda uusia näkemyksiä portfoliouran, uran itsehallinnan ja itsesäätelyn tutkimuksen aloille.

Yleisesti monialaisuus ja portfolioura työelämässä ovat kasvava trendi pätkätyön, freelanceriuden ja alustateollisuuden myötä. Ihmiset haluavat autonomiaa ja arvoihin pohjautuvaa työelämää, mikä johtaa kasvavaan tarpeeseen kehittää itsenäisiä urahallintataitoja ja oman työn ohjauksen taitoja. Tämän tutkimuksen avulla voidaan tuottaa uutta tietoa, josta hyötyvät myös organisaatiot ja oppilaitokset, joissa työskentelee, tai valmistuu monialaiseen työelämään ammattilaisia.

Päivi Rissanen

Väitöskirjassani tutkin suomalaisten orkestereiden sisäistä muusikkojohtajuutta ja sen vaikutusta muusikoiden sisäiseen motivaatioon sekä orkesteriyhteisön psykologiseen turvallisuuteen. Nämä ovat tutkitusti yhteydessä työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointiin ja työn laatuun.

Tutkimukseni pääkysymys on, minkälaista on suomalaisten sinfoniaorkestereiden sisäinen johtajuus.

Orkesterimuusikkotutkimuksen ja myös pro graduni (2019) mukaan orkesterityö on paitsi fyysisesti, myös psyykkisesti erittäin kuormittavaa. Orkesterin hierarkian alimmalla tasolla toimivat rivimuusikot kokevat työssään vähäistä arvostusta ja taiteellisen autonomian puutetta. Erittäin hierarkkisessa ja vaativassa ympäristössä työskentelevät muusikot eivät ylipäätään pääse työssään vaikuttamaan työtehtävien ja työnkuvien sisältöön, työolosuhteisiin tai työn vaatimuksiin. Lisäksi muusikoiden mahdollisuus keskustella työasioista työajan puitteissa on käytännössä olematon johtuen muusikoiden työnkuvasta ja organisaation rakenteesta. Orkestereiden sisäinen haavoittuvuus tuli näkyväksi koronaviruspandemian myötä, ja on kiistatonta, että orkesterimuusikoiden työympäristön kehittämiseen on panostettava aiempaa enemmän.

Väitöstutkimuksessani pyrin löytämään niitä orkestereiden toimintakulttuuriin ja etenkin sisäiseen johtamiseen liittyviä tekijöitä, joihin konkreettisesti vaikuttamalla voidaan kehittää orkestereiden toimintaa ja parantaa muusikoiden työhyvinvointia.

Julkaisut

• Kuusi, T. & Lähteenmäki J. (arvioitavana). Positive veteran teacher. Case example of a lecturer in piano. International Journal of Music Education.
• Kuusi, T., Ojala, J. & Pyhältö K. (arvioitavana). Taidealan tohtoroituvien tutkijoiden kokemukset hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Helsinki: DocMus Research Publications.
• Kuusi, T., Tervo-Niemelä, K. & Viertiö, S. (2024). Factors influencing psychological distress of workers in the Finnish Evangelical Lutheran Church. BMC Public Health. Doi 10.1186/s12889-024-18165-x. Also available at https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032212622
• Kuusi, T., Viertiö, S., Helenius, A., Tervo-Niemelä, K. (2022). Health and Well-Being of Church Musicians during the COVID-19 Pandemic – Experiences of Health and Work-Related Distress from Musicians of the Evangelical Lutheran Church in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health 19, 9866. https://doi.org/10.3390/ijerph19169866
• Pohjannoro, U., Kuusi, T. & Ojala, J. (2020). Vuosina 2012–2019 valmistuneet musiikin tohtorit työelämässä. Akateeminen urapolku vai ”mukava lisä”. Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 22. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
• Nair, P. S., Kuusi, T., Ahvenainen, M., Philips, A.K. & Järvelä, I. (2019). Music-performance regulates microRNAs in professional musicians. PeerJ7:e6660 https://doi.org/10.7717/peerj.6660
• Kuusi, T., Haukka, J., Myllykangas, L. & Järvelä, I. (2019). The causes of death of professional musicians in the classical genre. Medical Problems of Performing Artists 34, 92–97.  https://doi.org/10.21091/mppa.2019.2016
• Rissanen, P. (2019). Taiteilija vai työläinen? Sinfoniaorkesterin rivimuusikoiden identiteettien rakentuminen haastattelupuheessa. Julkaisematon pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/302929
• Oikkonen, J., Kuusi, T., Peltonen, P., Raijas, P., Ukkola-Vuoti, L., Karma, K., Onkamo, P. & Järvelä, I. (2016) Creative activities in music – A genome-wide linkage analysis. PlosONE 11.  DOI:10.1371/journal.pone.0148679
• Kanduri, C., Kuusi, T., Ahvenainen, M., Philips, A.K., Lähdesmäki, H. & Järvelä, I. (2015). The effect of music performance on the transcriptiome of professional musicians. Scientific Reports, 5: 9506. DOI: 10.1038/srep09506
• Kuusi, T. (2015). Musical training and musical ability: Effect on chord discrimination. Psychology of Music 43 (2) 291–301. DOI: 10.1177/0305735613511504
• Järvelä, I. & Kuusi, T. (2014). Geenitutkimukset, musiikki ja musikaalisuus. Trio 3 (1), 6–16.
• Kuusi, T. (2012). Musiikin tohtori työelämässä. Kysely Sibelius-Akatemian Solistiselta osastolta ja DocMus-yksiköstä valmistuneille tohtoreille. Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 15. Helsinki: Sibelius-Akatemia.
• Kuusi, T. & Valkeila, R. (2008). Intohimona musiikki. Työllistymiskysely Sävellyksen ja musiikinteorian osastolta valmistuneille. Helsinki: Sibelius-Akatemia.