Kuvien maailma ja näkyvyyden ehdot

Esittely

Teknologiavetoinen kuva- ja mediakulttuuri on tuonut valokuvat kaikkien ulottuville ja olennaiseksi osaksi arkipäiväämme. Median käyttö on luonnollistunut: tiedonhaussa tukeudumme usein valokuvien välittämään informaatioon todellisuudesta, ja silloin saattaa unohtua, että katselemme kulttuurisesti rakentuneita kuvaesityksiä.

Taideyliopiston tutkimushanke tarkastelee kuvan tekniikoiden fyysismateriaalisia, tietoteoreettisia ja kulttuurisia reunaehtoja kokeellisesti sekä käytännön esimerkein. Työ pyrkii avaamaan kuvantekemisen prosesseja tavalla, joka tuo esiin kuvaesitysten suhdetta katsojan näkevään ruumiiseen. Miten kuvat vaikuttavat kulttuurissamme – ja millaisista lähtökohdista uusia, ennen näkemättömiä kuvia voisi syntyä?

Analogisen kuvan tapahtuma

Kuvaesitykset vaikuttavat siihen, mitä maailmasta ymmärrämme. Kuvaaminen luo katsomisen tapoja, jotka puolestaan määrittävät tiedollisia ulottuvuuksia ja rajoja. Tutkimus kysyy, miten ihmisen näköaisti jäsentää elämismaailmaa ja kuinka kuvalliset esitykset rakentavat käsitystämme todellisuudesta.

Kuvataiteilijan työ tarjoaa tutkimukselle alustan, jolla näköilmiöitä voi testata käytännössä. Tutkimushanke tarkastelee erityisesti analogisen kuvan tekniikoita ja pyrkii pureutumaan kuvausprosesseissa tapahtuvaan tiedonmuodostukseen. Oletuksena on, että erilaisiin optisiin apuvälineisiin ja ilmiömaailmaa rekisteröiviin graafisiin tekniikoihin, kuten valokuvaan ja piirtämiseen, on sitoutunut kuvallista ajattelua. Miten kuvausvälineet toimivat katseen jatkeina ja kuinka (valo)kuvat esittävät kohteitaan?

Näkevä ruumis ja kuvallinen ajattelu

Näköaistimukset syntyvät ruumiissa tiedostamatta, eikä havaitseminen kysy katsojan tahtoa. Oma kehomme on jo itsessään eräänlainen katselulaite – näkeminen vertautuu monimutkaiseen optiseen instrumenttiin, jonka suodattamaan informaatioon inhimillinen merkityksenanto perustuu. Kuitenkin vain harvoin tulemme tietoisiksi näköjärjestelmämme toiminnasta. Tutkimusjärjestelyt ja teosinstallaatiot pyrkivät kartoittamaan näkyvyyden ruumiillismateriaalisia reunaehtoja sekä tunnistamaan todellisuutta jäsentäviä visuaalisia hahmotusperiaatteita.

Vastuullinen tutkija (PI)

Tuula Närhinen on helsinkiläinen monialaisesti työskentelevä kuvataiteilija ja tutkija. Hän toimii Suomen Akatemian rahoittamassa akatemiatutkijan tehtävässä 2024–2027. Närhisen taiteellistutkimuksellisen praktiikan keskiössä ovat kuvaamisen prosessit sekä analogisen kuvan käytännöissä ilmenevä näkemällä tietäminen. Hänen kuvataiteen tohtorin opinnäytteensä vuodelta 2016 käsitteli luonnonilmiöiden taidetta sekä kuvallisen ajattelun tekniikoita. Närhinen on suorittanut arkkitehdin tutkinnon Aalto yliopistossa vuonna 1998, ja kuvataiteen maisterin tutkinnon Kuvataideakatemiassa 1999.

Tuula Närhisen installaatioita on ollut esillä Helsinki biennaalissa 2023. Vuonna 2021 hänelle myönnettiin kuvataiteen valtionpalkinto. Närhinen on työskennellyt useissa tutkimusresidensseissä: vuosina 2023–24 Baltic Art Centerissä Gotlannissa; 2022 Suomen Rooman instituutissa Villa Lantessa ja 2020 Below Zero -residenssissä Beaconsfield Gallery Vauxhallissa Lontoossa. Vuodesta 2017 lähtien hän on toiminut Kuvataideakatemian esitarkastuslautakunnan jäsenenä. Närhinen on työskennellyt myös tohtoritutkinnon esitarkastajana Aalto yliopistossa sekä tohtoriopiskelijoiden ohjaajana Kuvataideakatemiassa.