Haavemaa – Soiva siirtolaisuus 1800-luvulta nykypäivään

Esittely

Haavemaa on tieteellis-taiteellinen Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushistoriaa tarkasteleva hanke, jossa yhdistyvät tutkimus ja musiikki sekä näyttämötaide ja visuaaliset taiteet. Keskiössä on Pohjois-Amerikkaan ja sieltä edelleen Neuvosto-Karjalaan lähteneiden suomalaissiirtolaisten musiikki sekä sen sosiaaliset merkitykset ja käyttö 1800-luvun puolivälistä 1930-luvun loppuun.

Monin tavoin ajankohtainen tutkimushanke tuottaa uutta tutkimusaineistoa toteuttamalla siirtolaisuuteen liittyviä musiikkimuistoja käsittelevän muistitietokeräyksen, johon osallistetaan ne pohjalaismaakuntien asukkaat, joiden elämää siirtolaisuus on koskettanut – tai koskettaa yhä. Hanke huipentuu draamalliseen, käsikirjoitettuun konserttiin, jossa kerätyt tarinat ja siirtolaisten elämän eri vaiheet yhdistyvät historiallisiin lauluihin ja sävelmiin sekä teosta varten sävellettyyn musiikkiin.

Konsertti toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupunginteatterin sekä Seinäjoella vaikuttavan rytmimusiikin ammattilaisyhtyeen Laitakaupungin orkesterin kanssa. Konsertissa esiintyy myös vierailevia solisteja. Vaikka hankkeen aikarajaus sijoittuu historiaan, konsertin yhteydessä tullaan myös nykypäivään tarkastelemalla, miten tämän päivän siirtolaisten tai sotaa pakenevien ihmisten tarinat välittyvät musiikissa ja minkälainen rooli musiikilla on surun ja trauman käsittelyssä. Mitä yhtäläisyyksiä vanhoista ja uusista lauluista on mahdollista löytää? Mikä lähtemisen syissä on muuttunut, mikä pysynyt samana? Mitä laulut kertovat siirtolaisuudesta, ja miten niiden avulla on mahdollista käsitellä siirtolaiskokemuksia?

Hankkeen taustaa

Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan suuntautunut suuri siirtolaisuusaalto synnytti upean soivan perinnön. Suomalaissiirtolaiset lauloivat hirtehisesti raadannasta, haikeasti koti-ikävästä ja puhkesivat myös uhmakasta kapinahenkeä uhkuviin taistelulauluihin. Lauluja tallennettiin sekä käsinkirjoitettuihin että lukuisiin julkaistuihin laulukirjoihin. Myös Pohjois-Amerikassa ilmestyneet suomenkieliset sanomalehdet julkaisivat laulurunoja aktiivisesti. Samaan aikaan suomalaisessa kansanlaulukulttuurissa yleistyivät niin sanotut ”Ameriikan laulut”, joissa Pohjois-Amerikka nähtiin ihmemaana, jossa kaikki oli mahdollista. Ristiriita unelman ja todellisuuden välillä oli usein kouriintuntuva. Lauluja on löytynyt paljon Etelä-Pohjanmaalta, jota siirtolaisuus kosketti erityisen voimakkaasti.  

Vaikka Pohjois-Amerikkaan suuntautunutta siirtolaisuutta on tutkittu Suomessa paljon, musiikkia koskeva tutkimustyö on vasta alussa. Tämä pätee erityisesti Neuvosto-Karjalan suomalaistaustaisten siirtolaisten kohdalla. Yhdysvaltoihin tai Kanadaan muuttaneista suomalaissiirtolaisista lähti tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 6500 edelleen Neuvosto-Karjalaan työn perässä ja rakentamaan kommunistista ihanneyhteiskuntaa. Pohjois-Amerikasta tulleet suomalaiset olivat keskeisissä rooleissa Petroskoin musiikkielämän ylläpitäjinä ennen Stalinin vainojen käynnistymistä. Haavemaa-hankkeen aikana järjestettävän muistitetokeräyksen yhteydessä rohkaisemme myös näiden siirtolaismuistojen avaamiseen ja esille tuomiseen.

Monialainen, tutkimusta ja taiteellista toimintaa yhdistelevä hanke tarkastelee, millainen kuva siirtolaisuudesta syntyy, kun aineistona on musiikki ja siihen liittyvät tarinat. Monipuolinen musiikkitoiminta ja sen jälkeensä jättämä aineisto mahdollistaa lähteneiden elämänvaiheiden tarkastelun ruohonjuuritasolla. Laulujen ja muun musiikin yksityiskohtaisen tarkastelun ohella tutkimusprojekti selvittää musiikin merkityksiä myös laajemmin. Millä tavalla musiikki oli mukana siirtolaisten jokapäiväisessä elämässä? Minkälaiseksi musiikkielämä muodostui uudessa ympäristössä? Mikä oli musiikin merkitys suomalaistaustaisten siirtolaisten identiteetille?

Kulttuuri- ja sosiaalihistoriallisen tarkastelun ohella hanke tuo esiin sellaista siirtolaisten tekemää ja hyödyntämää musiikkia, jota ei ole Suomessa aikaisemmin kuultu. Tutkimusjulkaisujen ohella Haavemaa-hankkeen tärkein tulos ja tuotos on tutkimustietoon perustuva konserttikokonaisuus, joka tuo siirtolaisten elämäntilanteet ja lähdön syyt suuren yleisön eteen uudelleen arvioitaviksi ja edistää myös ymmärrystä nykypäivän siirtolaisuuteen liittyvistä ilmiöistä. 

Toteutus

Hankkeen kotipaikka on Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö, joka toimii maakunnassa muun muassa Taideyliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alustana ja kehittäjänä. Taideyliopiston strategisten tavoitteiden mukaisesti Haavemaa-hanke, etenkin sen päättävä konsertti, lisää tutkimustoiminnan vuorovaikutusta taidekentän kanssa ja vahvistaa taiteen ja taiteellisen ajattelun roolia paitsi yhteiskunnassa laajemmin myös ympärillämme tapahtuvien muutosten ymmärtämisessä.

Yhteistyökumppanit ja rahoittaja

Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupunginteatterin, Siirtolaisuusinstituutin Seinäjoen yksikön, Kaustisen kansanmusiikki-instituutin ja Keski-Pohjanmaan siirtolaisuushankkeen kanssa. Hanketta rahoittaa Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto.

Hankkeen yhteystiedot

Saijaleena Rantanen
Kulttuurisen musiikintutkimuksen professori, Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö
saijaleena.rantanen@uniarts.fi
puh +358 40 710 4200