Hae

Sibelius-Akatemian jatkotutkinto-ohje 1.12.2021

|

Tutustu Sibelius-Akatemian jatkotutkintoja määrittäviin ohjeisiin. Tämä dekaanin päätös 10.12.2021 korvaa Sibelius-Akatemian jatkotutkinto-ohjeen (8.10.2020).

1 YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

1.1. Jatkotutkintoja ohjaavat yleiset säännökset ja määräykset

Tämän päätöksen lisäksi jatkotutkintojen järjestämisessä noudatetaan niitä säännöksiä ja määräyksiä, jotka sisältyvät

  • yliopistolakiin 558/2009 muutoksineen,
  • valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista 794/2004 muutoksineen (jatkossa tutkintoasetus),
  • muihin yliopistoja koskeviin säädöksiin sekä
  • Taideyliopiston johtosääntöön ja koulutussääntöön.

1.2.   Muita jatkotutkintoihin liittyviä ohjeita

Tohtorikoulut antavat tohtoriopiskelijoita, ohjaajia, lautakuntia, esitarkastajia ja tarkastajia koskevia tarkentavia ohjeita, jotka löytyvät Sibelius-Akatemian tohtorioppaasta.

1.3. Jatkotutkinnot Sibelius-Akatemiassa

Sibelius-Akatemiassa voidaan suorittaa musiikin tohtorin ja musiikin lisensiaatin tutkintoihin johtavia taiteellisia jatkotutkintoja taiteilijakoulutuksen ja soveltajakoulutuksen mukaisesti sekä tieteellisiä jatkotutkintoja tutkijakoulutuksen ja soveltajakoulutuksen mukaisesti. Ensisijaisesti suoritettava tutkinto on tohtorintutkinto. Opintojen tulee muodostaa tarkoituksenmukaisella tavalla opiskelijan kehittymistä edistävä kokonaisuus.

Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen yleisenä tavoitteena on tuottaa korkeatasoiseen luovaan ja kriittiseen työskentelyyn kykeneviä musiikkialan asiantuntijoita vaativiin taiteen, tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tehtäviin. Sibelius-Akatemiasta valmistuneet tohtorit toimivat yhteiskunnallisina vaikuttajina eettisesti kestävän tulevaisuuden puolesta.

1.4. Opintojen ohjaus

Jokaisella tohtorintutkintoon johtavaan koulutukseen valitulla opiskelijalla on oikeus saada ohjausta. Tohtorikoulun johtaja nimittää opintojen vastuullisen ohjaajan (OVO). Hänen lisäkseen ohjausta antavat kirjallisen osion tai väitöskirjan ohjaaja tai ohjaajat sekä muut erikseen sovitut ohjaajat. OVOn ja muiden ohjaajien tehtävät on kuvattu tarkemmin Sibelius-Akatemian tohtorioppaassa.

Tohtorikoulun johtaja nimittää kirjallisen osion ohjaajan tai ohjaajat. Ohjaajien tulee olla professoreita tai tohtoritutkinnon suorittaneita sekä riittävän perehtyneitä kyseisen tutkimuksen ja opiskelijan jatkotutkinnon alaan.

Tohtorikoulun johtaja nimittää väitöskirjan ohjaajan tai ohjaajat. Heidän tulee olla tohtorintutkinnon suorittaneita ja riittävän perehtyneitä väitöstutkimuksen alaan.

Soveltajakoulutuksessa tohtorikoulun johtaja osoittaa opiskelijalle lisäksi kehittämisprojektin osa-alueiden asiantuntijoista koostuvan ohjausryhmän, jonka puheenjohtaja OVO on. Ohjausryhmä voidaan osoittaa myös tutkija- ja taiteilijakoulutuksen opiskelijalle.

Opiskelija tekee ohjaajiensa kanssa kirjallisen ohjaussopimuksen.

1.5.   Opin- ja taidonnäytteen julkisuus

Tohtoritutkintoon tarkoitettu opin- ja taidonnäyte tulee julkistaa joko yhtenä kokonaisuutena (kuten monografiaväitöskirja) tai erillisinä osuuksina (kuten erilliset konsertit, äänitteet, partituurit tai artikkelit). Myös lisensiaatintutkinnon opin- ja taidonnäyte on julkinen. Julkistamisessa pyritään helppoon yleiseen saatavuuteen. Julkisuuden luonne ja aste määrittyvät opin- ja taidonnäytteen ja taiteenalan luonteen mukaisesti. Julkisuuden määrittelyssä noudatetaan samoja kriteerejä, joita sovelletaan yliopiston muunkin taiteellisen ja tieteellisen toiminnan tulosten julkisuuden määrittelyyn.

1.6. Jatkotutkintosuunnitelmaa valmistelevan opiskelijan erillinen opiskeluoikeus

Hakumenettelyssä opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus tulla jatkotutkintosuunnitelmaa valmistelevaksi opiskelijaksi tohtorikoulun johtajan päätöksellä, jos suunnitelma on olennaisilta osiltaan lupaava, mutta opiskelijan edellytykset suoriutua jatko-opinnoista ovat vielä puutteelliset. Suunnitelmaa valmistelevan opiskelijan erillisten opintojen suoritusoikeus myönnetään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Valmisteleva opiskelija saa oikeuden osallistua Sibelius-Akatemian tohtorikoulujen järjestämään ryhmäopetukseen. Valmisteleva opiskelija ei voi liittyä ylioppilaskunnan jäseneksi.

2 OPISKELIJAVALINTA

2.1.  Hakukelpoisuus

Jatkotutkintoon johtava kelpoisuus määrittyy yliopistolain (558/2009) 37 §:n mukaan sekä yliopiston suorittaman arvioinnin perusteella hakijan valmiuksista suorittaa vaadittavat jatko-opinnot.

Suoritettavan jatkotutkinnon tulee vastata tutkintoasetuksen (794/2004) 21 §:ssä asetettuja tavoitteita.

2.2. Opiskelijaksi ottaminen

Hakemuksen perusteella opiskelijalle voidaan

  1. myöntää opiskeluoikeus tohtorintutkintoon johtavaan koulutukseen,
  2. tarjota mahdollisuus tulla jatkotutkintosuunnitelmaa valmistelevaksi opiskelijaksi tai
  3. hakemus voidaan hylätä.

Tutkintokoulutuksen osalta jatkotutkintosuunnitelman hyväksyy tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto tohtoriopiskelijaksi pyrkivän hakemuksen sekä siitä annettujen lausuntojen perusteella asianomaista tohtorikoulua kuultuaan. Tämän jälkeen tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto tekee dekaanille esityksen hakijan ottamisesta opiskelijaksi ja sijoittamisesta tohtorikouluun. Dekaani tekee päätöksen.

Suunnitelmaa valmistelevan opiskelijan kohdalla päätöksen tekee tohtorikoulun johtaja hakemuksen ja asiantuntijalautakunnan arvioinnin perusteella.

Tohtoriopintoja koskevan hakemuksen tulee sisältää joko

  • taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäytettä koskeva jatkotutkintosuunnitelma tai
  • tutkijakoulutuksen tutkimussuunnitelma tai
  • soveltajakoulutuksen projektisuunnitelma, josta käy ilmi, onko tavoitteena taiteellinen vai tieteellinen tutkinto. Lisäksi hakemuksesta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
  • selvitys aikaisemmista tutkinnoista ja opinnoista sekä muista seikoista, joiden hakija katsoo vaikuttavan jatko- opintokelpoisuuteensa
  • suunnitelma jatkotutkintoon kuuluvien tukiopintojen sisällöstä, laajuudesta ja ajoituksesta.

Opin- ja taidonnäytekokonaisuuteen mahdollisesti kuuluvissa yhteissuorituksissa arvioitavalla tohtoriopiskelijalla tulee olla itsenäisesti arvioitavissa oleva osuus.

Tarkemmat tiedot tohtoriopintoihin hakeutumisesta ja hakuasiakirjoista löytyvät musiikin tohtorikoulutuksen verkkosivuilta.

2.3. Asiantuntijalautakunnat

Asiantuntijalautakunnan tehtävänä on arvioida hakijan edellytyksiä suoriutua jatko-opinnoista taiteilija-, tutkija- tai soveltajakoulutuksessa. Sibelius-Akatemian johtokunta nimittää taiteilija-, tutkija- ja soveltajakoulutuksen asiantuntijalautakunnat kolmen lukuvuoden toimikaudeksi.

Taiteilijakoulutuksen asiantuntijalautakunnan jäsenen on oltava Sibelius-Akatemian professori tai muu asiantuntija. Tutkija- ja soveltajakoulutuksen asiantuntijalautakunnan jäsenen tulee olla Sibelius-Akatemian professori tai opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluva tohtorintutkinnon suorittanut henkilö. Asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja nimeää tarvittaessa alakohtaisia asiantuntijoita lautakuntaa täydentämään.

Taiteilijakoulutukseen hakevan edellytykset arvioidaan hakuasiakirjojen, taiteellisen tasokokeen sekä mahdollisen haastattelun ja aineistokokeen perusteella. Tutkijakoulutukseen hakevan edellytykset arvioidaan tutkimussuunnitelman sekä muiden hakuasiakirjojen ja mahdollisen haastattelun perusteella. Soveltajakoulutukseen hakevan edellytykset arvioidaan projektisuunnitelman ja muiden hakuasiakirjojen sekä mahdollisen haastattelun perusteella.

Taiteellisten asiantuntijalautakuntien puheenjohtajat muodostavat taiteilijakoulutuksen yhteisen taiteilijakoulutuksen lautakunnan, joka arvioi kaikki taiteilijakoulutuksen hakijat suhteessa toisiinsa yli tohtorikoulu- ja aineryhmärajojen. Tässä arvioinnissa käytetään asiantuntijalautakunnan arviointia, hakuasiakirjoista sekä mahdollisesta haastattelusta ja aineistokokeesta tehtyjä arvioita.

Taiteilijakoulutuksen yhteisen lautakunnan, tutkijakoulutuksen lautakunnan ja soveltajakoulutuksen lautakunnan puheenjohtajien sekä tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen varadekaanin kokous kokoaa esitykset tohtoriopiskelijoiksi ja antaa lausunnon tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle.

3 OPINTOJEN LAAJUUS, TAVOITTEET JA SISÄLTÖ

3.1. Yleistä

Tohtorintutkinnon kokonaislaajuus on 240 op. Se koostuu opin- ja taidonnäytteestä 165 op ja tukiopinnoista 75 op. Lisensiaatintutkinnon kokonaislaajuus on 150 op. Se koostuu opin- ja taidonnäytteestä 75 op ja tukiopinnoista 75 op. Tukiopintojen on katettava seuraavat osaamisalueet:

  • Taiteenalan osaaminen
  • Tutkimuksen perusteet ja menetelmät
  • Tutkimusviestintä
  • Työelämäosaaminen

Tutkinnot on suunniteltu siten, että tohtorintutkinto on täysipäiväisesti opiskellen suoritettavissa neljässä vuodessa ja lisensiaatintutkinto 2,5 vuodessa jatko-opinto-oikeuden myöntämisestä.

Mikäli opiskelija on ennen musiikin tohtoriopintoihin hakeutumistaan suorittanut musiikin lisensiaatin tutkinnon, voidaan lisensiaatintutkintoon kuuluvat opin- ja taidonnäytteet sekä muut opinnot tai osa niistä sisällyttää tohtorintutkintoon, mikäli ne muodostavat tarkoituksenmukaisen temaattisen ja ajallisen kokonaisuuden yhdessä tohtoriopintoihin sisällytettävän opin- ja taidonnäytteen kanssa.

Opin- ja taidonnäyte voi erityisen perustellusta syystä sisältää ennen suunnitelman hyväksymistä julkaistuja osuuksia, mikäli ne muodostavat tarkoituksenmukaisen temaattisen ja ajallisen kokonaisuuden yhdessä suunnitellun opin- ja taidonnäytteen kanssa.

Ennen tohtoriopintojen aloittamista suoritettuja opintoja voidaan opintojen vastuullisen ohjaajan harkinnan mukaan lukea hyväksi tohtorintutkintoon, mikäli ne tukevat tohtoriopintojen tavoitteiden saavuttamista. Tohtoriopintoihin ei kuitenkaan lasketa niitä yliopiston määräämiä lisäopintoja (ns. siltaopintoja), joita opiskelijan on suoritettava saadakseen opinto- oikeuden tohtoriopintoihin.

3.2. Opintojen tavoitteet ja sisältö taiteilijakoulutuksessa

Taiteilijakoulutuksessa jatko-opintojen pääpaino on itsenäisessä, temaattisesti yhtenäisessä taiteellisessa ja tutkimuksellisessa työskentelyssä ja tätä tukevissa opinnoissa.

Taiteilijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa opiskelijalle

  • kyky taiteellisesti korkeatasoiseen ja näkemykselliseen ilmaisuun,
  • kyky käsitteellisesti selkeään tiedontuotantoon,
  • kyky tuottaa uutta tietoa taiteen ja tutkimuksen menetelmien avulla
  • kyky rakentavaan vuorovaikutukseen taideyhteisössä, akateemisessa maailmassa ja muussa yhteiskunnassa.

3.2.1. Tohtorintutkinto

Taiteilijakoulutuksessa suoritettavan tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäyte on temaattisesti yhtenäinen, taiteellis- tutkimuksellinen kokonaisuus, joka koostuu taiteellisista osioista ja kirjallisesta osiosta.

  • Opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot voivat olla esimerkiksi konsertteja, sävellyksiä, taiteellisia produktioita, liturgioita, äänitteitä, verkkoaineistoja tai videoita. Osioiden laajuus yhteensä vastaa tohtorintutkinnossa vähintään kahta ja enintään neljää konserttiohjelmaa tai muuta taiteellista kokonaisuutta.
  • Opin- ja taidonnäytteeseen kuuluu lisäksi kirjallinen osio, joka voi olla rakenteeltaan joko monografiamuotoinen tutkielma tai koostua vähintään yhdestä vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Kirjallinen osio voi olla monimediainen. Kirjallinen osio muodostaa yhdessä muiden opin- ja taidonnäytteen osioiden kanssa tutkimuksellisen kokonaisuuden.
    • Kirjalliseen osioon sisältyy yhteenveto, jossa raportoidaan koko opin- ja taidonnäytteen tavoitteet, viitekehys, taiteellisten osioiden ja kirjallisen osion tehtävät ja niiden keskinäinen yhteys, tulokset sekä pohdinta tulosten merkityksestä. Jos kirjallinen osio on monografia, yhteenvetoon kuuluvat asiat sisällytetään siihen. Jos kirjallinen osio on artikkelimuotoinen, yhteenveto on kirjalliseen osioon sisältyvä erillinen raportti, ellei kuvaus sisälly johonkin artikkeleista.

Tutkintoon kuuluvat tukiopinnot tukevat opin- ja taidonnäytettä ja sen prosessia sekä tohtoriopiskelijan taiteellista, tutkimuksellista ja muuta kehittymistä. Ne sovitaan opintojen vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet. Kaikille yhteisten osaamisalueiden lisäksi tukiopintojen osaamistavoitteisiin sisältyy valinnaisia osaamistavoitteita.

Opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuteen voidaan sisällyttää ennen tutkimussuunnitelman hyväksymistä julkaistuja tallenteita tai artikkeleita korkeintaan puolet koko opin- ja taidonnäytteen laajuudesta.

3.2.2. Lisensiaatin tutkinto

Taiteilijakoulutuksessa on mahdollisuus suorittaa lisensiaatintutkinto välitutkintona. Sen opin- ja taidonnäyte on temaattisesti yhtenäinen, taiteellis-tutkimuksellinen kokonaisuus, joka koostuu taiteellisista osioista ja kirjallisesta osiosta.

  • Opin- ja taidonnäytteen laajuus yhteensä vastaa lisensiaatintutkinnossa hieman alle puolta tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteen laajuudesta. Opin- ja taidonnäytteen tulee kuitenkin sisältää ainakin yksi vertaisarvioitu artikkeli tai monografia yhteenvetoineen.
  • Muilta osin lisensiaatintutkinnon opin- ja taidonnäytteen laajuuden, rakenteen ja sisällön suhteen noudatetaan tohtorintutkinnon määräyksiä.

Lisensiaatintutkinnon tukiopinnot suoritetaan tohtorintutkinnon määräysten mukaisesti.

3.3. Opintojen tavoitteet ja sisältö tutkijakoulutuksessa

Tutkijakoulutuksessa opintojen pääpaino on tieteellisessä tutkimuksessa ja sitä täydentävissä tutkimusosaamista vahvistavissa opinnoissa. Opin- ja taidonnäytteenä on väitöskirja.

Tutkijakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa opiskelijalle

  • kyky korkeatasoiseen tiedon tuottamiseen,
  • kyky vuorovaikutukseen akateemisissa yhteisöissä ja laajemmin,
  • kyky integroitua osaksi kansainvälisen tutkijayhteisön toimintaa sekä
  • kyky vahvistaa tieteellisen tutkimuksen asemaa.

3.3.1. Tohtorintutkinto

Tutkijakoulutuksen tohtorintutkintoon sisältyvä väitöskirja on omaan itsenäiseen tutkimukseen perustuva, uutta tieteellistä tietoa sisältävä yhtenäinen esitys Sibelius-Akatemiassa edustetulta tutkimusalalta. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä joko

  • monografia tai
  • artikkeliväitöskirja.

Artikkeliväitöskirjaan tulee kuulua 3–5 vertaisarviointikäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistua tai julkaistavaksi hyväksyttyä, samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevää artikkelia, joissa tekijän on oltava päävastuullinen kirjoittaja ja väittelijän itsenäinen osuus on osoitettavissa. Artikkelien lukumäärä määräytyy tutkimusprojektin luonteen ja artikkelien laatimisen edellyttämän työmäärän mukaan. Artikkeliväitöskirjaan tulee myös kuulua yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, ongelma, menetelmä ja tulokset. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.

Väitöskirjan osaksi voidaan hyväksyä ennen tutkimussuunnitelman hyväksymistä julkaistuja artikkeleita korkeintaan kaksi viidesosaa.

Tutkintoon kuuluvat tukiopinnot tukevat opin- ja taidonnäytettä ja sen prosessia sekä tohtoriopiskelijan tieteellistä, taiteellista tai muuta kehittymistä. Ne sovitaan opintojen vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet. Kaikille yhteisten osaamisalueiden lisäksi tukiopintojen osaamistavoitteisiin sisältyy valinnaisia osaamistavoitteita.

3.3.2 Lisensiaatin tutkinto

Tutkijakoulutuksessa on mahdollisuus suorittaa lisensiaatintutkinto välitutkintona. Siihen sisältyväksi lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä joko

  • monografia tai
  • artikkeleista koostuva lisensiaatintutkimus.

Artikkeleista koostuvaan lisensiaatintutkimukseen tulee kuulua 2–3 vertaisarviointikäytäntöä noudattavassa tieteellisessä julkaisusarjassa julkaistua tai julkaistavaksi hyväksyttyä, samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevää artikkelia, joissa väittelijän on oltava päävastuullinen kirjoittaja ja hänen itsenäinen osuutensa on osoitettavissa. Lisäksi siihen tulee kuulua yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, ongelma, menetelmä ja tulokset. Tutkimuksen tekijän on annettava kirjallinen selvitys osuudestaan yhteisjulkaisuihin samalla kun tutkimus jätetään esitarkastettavaksi.

Lisensiaatintutkinnon tukiopinnot suoritetaan tohtorintutkinnon määräysten mukaisesti.

3.4. Opintojen tavoitteet ja sisältö soveltajakoulutuksessa

Soveltajakoulutuksessa opintojen pääpaino on kehittymisessä erityisasiantuntijaksi erikoistumalla kehittämisprojektin myötä tiedollisesti ja taidollisesti johonkin musiikkialan kysymykseen ja tähän liittyvään kehittämistyöhön.

Soveltajakoulutuksen erityisinä tavoitteina on tuottaa opiskelijalle

  • korkeatasoinen yhdistelmä tieteellisiä, metodisia, pedagogisia, taiteellisia tai teknisiä valmiuksia,
  • kyky korkeatasoisten uusien menetelmien, valmiuksien, aineistojen ja välineiden kehittämiseen,
  • kyky tiedon kokoamiseen ja kriittiseen arviointiin, soveltamiseen ja tuottamiseen,
  • kyky toimia yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa omalla alallaan ja myös nämä ylittäen sekä
  • kyky viestiä työnsä tuloksista erilaisille yleisöille.

Tutkinnon sisällöllinen ydin on nimeltään kehittämiskohde. Opin- ja taidonnäyte muodostuu kehittämiskohteeseen liittyvistä tuotoksista sellaisella tavalla, joka on tarkoituksenmukainen kehittämiskohteen luonteen kannalta.

Soveltajakoulutuksen mukainen tutkinto on joko tieteellinen tai taiteellinen.

3.4.1. Tohtorintutkinto

Soveltajakoulutuksessa suoritettavaan tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteeseen kuuluvat taiteellisessa tutkinnossa:

  • kehittämisprojekti, jonka tulokset ovat
    • immateriaalisia (näkemyksiä, tietoja ja taitoja, osaamista ja valmiuksia) ja
    • materiaalisia (konsertteja, levytyksiä, nuottimateriaaleja, opetusmateriaalia, verkkomateriaalia, menetelmiä, ohjelmia, soittimia, tietokantoja), sekä
  • kuvaus kehittämisprojektin tulosten koettelemisesta ja saadun tiedon hyödyntämisestä sekä yhteenveto kehittämistyön muusta kokonaisuudesta.

Tieteellisessä tutkinnossa opin- ja taidonnäytteeseen kootaan kuvaus projektin lähtökohdista, kehittämisprosessin taustoista ja viitekehyksestä, kehittämisestä ja tuloksista sekä saadun tiedon hyödyntämisestä.

Tutkintoon kuuluvat tukiopinnot tukevat opin- ja taidonnäytettä ja sen prosessia, soveltamis- ja kehittämistaitoja sekä tohtoriopiskelijan tieteellistä, taiteellista tai muuta kehittymistä. Ne sovitaan opintojen vastuuohjaajan kanssa siten, että ne täyttävät tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet. Kaikille yhteisten osaamisalueiden lisäksi tukiopintojen osaamistavoitteisiin sisältyy valinnaisia osaamistavoitteita.

3.4.2 Lisensiaatin tutkinto

Soveltajakoulutuksessa on mahdollisuus suorittaa lisensiaatintutkinto välitutkintona.

Opin- ja taidonnäytteen laajuus yhteensä vastaa lisensiaatintutkinnossa hieman alle puolta tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteen laajuudesta.

Muilta osin lisensiaatintutkinnon opin- ja taidonnäytteen laajuuden, rakenteen ja sisällön suhteen noudatetaan vastaavan tohtorintutkinnon määräyksiä.

Lisensiaatintutkinnon tukiopinnot suoritetaan tohtorintutkinnon määräysten mukaisesti.

3.5. Useamman kuin yhden opiskelijan yhteinen opin- ja taidonnäyte

Kahden tai useamman jatko-opiskelijan yhteisen opin- ja taidonnäytteen tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Hyväksyttäväksi esitettävällä yhteisprojektilla on saavutettava sellaista asetetun päämäärän kannalta olennaista etua, joka erillisprojekteina toteutettuna olisi mahdotonta. Yhteisen opin- ja taidonnäytteen tekemisen edellytyksenä on tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaoston hyväksymä yhteinen jatkotutkintosuunnitelma. Siitä on käytävä ilmi jatkotutkintosuunnitelmaan kuuluvien perustietojen lisäksi yhteisprojektin lähtökohdat ja perusteet yhdessä tekemiselle. Siinä myös on kartoitettava yhteistyön muodot ja eriteltävä kunkin tekijän itsenäinen osuus työssä.

Jos jatko-opiskelijoiden erilliset ja jo hyväksytyt suunnitelmat tarkentuvat jatko-opiskelun aikana siten, että työ edellyttää jatkossa yhteisen suunnitelman laatimista tai vastaavasti yhteissuunnitelma jakautuu erillisiksi suunnitelmiksi, on muutokselle haettava hyväksyntä tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolta. Yhteisprojekteina toteutetuissa opin- ja taidonnäytteissä jokainen jatko-opiskelija tekee tukiopintonsa erikseen täysimääräisesti.

Jokaisen yhteisprojektiin osallistuneen jatko-opiskelijan on kyettävä osoittamaan oma osuutensa opin- ja taidonnäytteen kokonaisuudessa. Opin- ja taidonnäytteestä on käytävä ilmi, mikä on yhteistyön ja itsenäisen työn osuus kussakin osassa. Opin- ja taidonnäytteen tulee sisältää riittävästi yksilösuorituksia, jotta jokaisen yhteisprojektiin osallistuneen opiskelijan osaamisen tason arviointi olisi mahdollista. Perusperiaatteena on, että opin- ja taidonnäytettä on voitava arvioida erikseen kunkin jatko-opiskelijan kohdalta siten, että eri arvosanojen antaminen työn tekijöille on mahdollista.

Esitarkastajia tai tarkastajia voidaan määrätä tavanomaista useampi silloin, kun aiheen laajuus tai ominaislaatu sitä edellyttää. Opin- ja taidonnäytteen tarkastustilaisuudessa on jokaisen tekijän oman perehtymisen aiheeseen tultava selkeästi esiin.

3.6. Vanhenevien opintojen korvaaminen

Opintosuoritukset ovat voimassa enintään 10 vuotta (Taideyliopiston koulutussääntö 42§). Kaikkien tutkintoon sisällytettävien opin- ja taidonnäyteosioiden tulee näin ollen olla julkistettu ja opintosuoritusten suoritettu korkeintaan kymmenen vuotta ennen tarkastusprosessin alkamista. Aika lasketaan alkuperäisestä suorituspäivästä siihen päivään, jolloin opin- ja taidonnäytteen kirjallinen osio, väitöskirja tai soveltajakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen kokonaisuus jätetään esitarkastettavaksi. Myös artikkelimuotoiseen kirjalliseen osioon tai artikkeliväitöskirjaan sisällytettävien artikkelien tulee olla julkaistu korkeintaan 10 vuotta ennen kuin kirjallinen osio tai väitöskirja jätetään tarkastettavaksi.

Mikäli opintosuoritus on vanhentunut, opiskelijan tulee päivittää se tohtorikoulussa sovitulla tavalla. Tukiopintojen vanhentuneet opintosuoritukset korvataan pääsääntöisesti muilla soveltuvilla suorituksilla.

Opin- ja taidonnäyte tai sen osa on vanhenemistilanteessa suoritettava uudelleen erillisen ohjeen mukaan.

Jos opintojen vanheneminen uhkaa, opiskelijan tulee keskustella OVOnsa kanssa hyvissä ajoin ennen määräajan päättymistä, jotta hänen valmistumisensa ei vaarannu ja jotta vältytään tarpeettomalta lisätyöltä.

4 KOULUTUSLINJAN TAI SUUNNITELMAN MUUTTAMINEN OPINTOJEN AIKANA

4.1.   Hyväksytyn suunnitelman muuttaminen koulutuslinjan sisällä

Jos taiteilijakoulutuksen opiskelija haluaa muuttaa hyväksyttyä suunnitelmaansa olennaisesti, hän neuvottelee muutoksista OVOn kanssa sekä informoi taiteellista esitarkastajaa ja lautakuntaa muutoksista. Mikäli hyväksytty suunnitelma muuttuu siten, että arviointimenettelyä tulee muuttaa, opiskelijan tulee hakea hyväksyntä tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolta. Hakemukseen tulee liittää opintojen vastuullisen ohjaajan lausunto.

4.2.    Koulutuslinjan vaihtaminen

Mikäli opiskelija haluaa siirtyä tohtorintutkintoon johtavasta koulutuslinjasta toiseen, hänen tulee jättää uusi suunnitelma

hyväksyttäväksi tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle. Suunnitelmaan tulee sisällyttää myös uusi esitys tukiopinnoista. Muilta osin sovelletaan sitä, mitä edellä luvussa 2 on opinto-oikeuden hakemisesta määrätty.

4.3.    Hakeminen lisensiaatintutkinnon jälkeisiin tohtoriopintoihin

Jos opiskelija on hakuprosessin yhteydessä saanut oikeuden musiikin lisensiaatin tutkintoon mutta ei tohtorintutkintoon, hän voi lisensiaatintutkinnon suoritettuaan hakea oikeutta tohtorintutkinnon suorittamiseen. Hakemus tohtorintutkintosuunnitelmineen osoitetaan tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle, joka tohtoriopiskelijaksi pyrkivän hakemuksen sekä asiantuntijalautakunnan lausunnon perusteella ja tohtorikoulua kuultuaan päättää suunnitelman hyväksymisestä sekä tekee dekaanille esityksen opiskelijan sijoittamisesta tohtorikouluun.

4.4.  Lisensiaatintutkinnon opin- ja taidonnäytteen esittäminen tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteenä

Lisensiaatintutkinnon suoritusoikeuden saanut opiskelija voi esittää tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle tarkastusvaiheeseen edenneen lisensiaatintutkimuksen asettamista arvioitavaksi suoraan tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteenä, mikäli työn tarkastajat ja opintojen vastuullinen ohjaaja yksimielisesti tätä puoltavat. Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto päättää arviointiprosessin muuttamisesta lausuntojen perusteella. Opiskelijalle on varattava mahdollisuus huomautuksen tekemiseen tarkastajista. Lisäksi opiskelijalle on varattava mahdollisuus antaa kirjallinen vastine tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle osoitetuista, hänen opin- ja taidonnäytettään koskevista lausunnoista. Huomautus on tehtävä oikaisumenettelyn mukaisesti 14 vuorokauden sisällä siitä, kun lausunto on annettu hänelle tiedoksi.

5 OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN ESITARKASTAMINEN

Tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteet esitarkastetaan ja tarkastetaan. Taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen taiteelliset osiot ennakkoarvioidaan ja kirjallinen osio esitarkastetaan. Tutkijakoulutuksessa väitöskirjan tarkastamista edeltää esitarkastus. Soveltajakoulutuksessa mahdollinen konsertti ja muut opin- ja taidonnäytteen osiot esitarkastetaan ja tarkastetaan.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavien opin- ja taidonnäytteiden esitarkastajan esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 28 §:ssä säädetään.

Tohtorikoulu antaa tarkemmat ohjeet esitarkastuksesta. Ne löytyvät Sibelius-Akatemian tohtorioppaasta.

5.1.  Taiteellisen osion esitarkastaminen taiteilijakoulutuksessa ja taiteellisessa soveltajakoulutuksessa

Taiteellinen osio esitarkastetaan. Esitarkastus on ennakkoarviointi, jossa Sibelius-Akatemian johtokunnan nimeämä esitarkastaja arvioi jatko-opiskelijan valmiudet osion toteuttamiseen. Hän arvioi, onko osio valmis julkiseen esitykseen ja lautakunnan arviointiin. Esitarkastajalla tulee olla riittävä taiteellinen ja tutkimuksellinen asiantuntemus.

Esitarkastus voidaan järjestää siihen soveltuvassa seminaarissa, jossa esitettävän vertaispalautteen esitarkastaja voi arvioinnissaan ottaa huomioon.

Opiskelija ilmoittautuu taiteelliseen osioon täyttämällä ilmoittautumislomakkeen. Taiteilijakoulutuksessa sen liitteenä on tavoitedokumentti, jossa opiskelija selittää taiteellisen osion tavoitteet sekä osion suhteen koko opin- ja taidonnäytteeseen.

Esitarkastaja vahvistaa esitarkastuksen allekirjoittamalla puoltavan esitarkastuslausunnon tai ilmoittautumislomakkeen. Jos esitarkastaja ei anna hyväksymistään, hänen tulee kuvata lomakkeessa tai lausunnossa hylkäämisen perustelut sekä mahdollinen uuden esitarkastuksen ajankohta. Jos opiskelija saa kielteisen esitarkastuslausunnon, hän voi viikon kuluessa vedota arviointilautakuntaan (ks. 6.1), joka voi niin harkitessaan myöntää suoritusluvan. Lautakunta ei pääsääntöisesti voi arvioida suoritusta ilman esitarkastajan hyväksyntää.

5.2. Kirjallisen osion, väitöskirjan sekä kehittämisprojektin ja sen yhteenvedon esitarkastaminen

Esitarkastuksen tarkoituksena on varmistaa, että opin- ja taidonnäytteeksi aiottu aineisto täyttää muodolliset vaatimukset ja että sen taso on riittävä.

Sibelius-Akatemian johtokunta nimeää kirjallisen osion (taiteilijakoulutus), väitöskirjan (tutkijakoulutus) sekä kehittämisprojektin ja sen yhteenvedon (soveltajakoulutus) esitarkastajat sekä kieliasun tarkastajat. Esitarkastajia pitää olla vähintään kaksi, ja heidän tulee olla riittävän perehtyneitä kyseisen opin- ja taidonnäytteen alaan. Vähintään yhdellä heistä on oltava tohtorin tutkinto. Tutkijakoulutuksen ja tieteellisen soveltajakoulutuksen opin- ja taidonnäytteitä tarkastavien esitarkastajien tulee kuitenkin olla tohtorintutkinnon suorittaneita.

Esitarkastajista keskustellaan tohtorikoulussa, ja heidän asiantuntemuksestaan ja sopivuudestaan tehtävään laaditaan lyhyet perustelut valinnan tueksi. Ehdotuksen esitarkastajista laatii opinnoista vastaava ohjaaja yhteistyössä muiden asianomaisten ohjaajien kanssa. Opiskelijalle on varattava mahdollisuus huomautuksen tekemiseen esitarkastajista.

Esitarkastajat laativat Sibelius-Akatemian johtokunnalle osoitetun perustellun kirjallisen lausunnon kolmen kuukauden kuluessa. Opiskelijalle on varattava mahdollisuus antaa kirjallinen vastine Sibelius-Akatemian johtokunnalle esitarkastajien lausunnoista.

Mikäli esitarkastajan lausunnossa ei puolleta tarkastusluvan myöntämistä työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi,

esitarkastusmenettely raukeaa ilman erillistä päätöstä. Opiskelija voi kuitenkin viedä asian ratkaistavaksi Sibelius- Akatemian johtokuntaan, joka päättää, jatkuuko vai raukeaako tarkastusprosessi. Oikaisupyyntö on tehtävä kirjallisesti, 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Esitarkastusmenettelyn rauettua opiskelija voi pyytää uutta esitarkastusta, kun opin- ja taidonnäytettä on muokattu hylkäävien lausuntojen perusteella ja opintojen vastuullinen ohjaaja puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä. Opintojen mahdollisen vanhenemisen aika lasketaan kuitenkin siitä, kun opin- ja taidonnäyte jätetään ensimmäisen kerran tarkastettavaksi.

6 OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN TARKASTAMINEN

6.1. Opin- ja taidonnäytteen arviointi taiteilijakoulutuksessa

6.1.1. Arviointilautakunta

Taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäyte tarkastetaan kokonaisuutena. Sibelius-Akatemian johtokunta määrää opin- ja taidonnäytteen tarkastajiksi vähintään kolmijäsenisen arviointilautakunnan, jonka jäsenistä yhden johtokunta nimeää puheenjohtajaksi.

Lautakunnan kokoonpano valmistellaan tohtorikoulussa. Lautakunnalla tulee olla riittävä taiteellinen ja tutkimuksellinen asiantuntemus. Lautakunnassa tulee olla vähintään yksi Taideyliopiston ulkopuolinen jäsen. Ainakin yhden jäsenen tulee kuulua Taideyliopiston vakituiseen henkilökuntaan. Opin- ja taidonnäytteen ohjaajaksi nimetty ei lähtökohtaisesti voi toimia arviointilautakunnan jäsenenä. Arviointilautakunnan jäsenen esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 28–30 §:ssä säädetään.

Arviointilautakuntaan voidaan nimittää lisäjäseniä opiskelijan, opinnoista vastaavan ohjaajan, tohtorikoulun johtajan, tohtorikoulutuksesta vastaavan professorin tai arviointilautakunnan jäsenen esityksestä, ja opinnoista vastaavan ohjaajan sekä tohtorikoulutuksesta vastaavan johtajan tai professorin puoltamana. Sibelius-Akatemian johtokunta nimittää lisäjäsenet.

Tohtorikoulun johtaja voi arviointilautakunnan esityksestä nimittää arviointilautakuntaan kutsuttuja asiantuntijoita, jotka voivat antaa suullista ja kirjallista palautetta yksittäisiin osioihin.

Ennen arviointilautakunnan määräämistä opiskelijalla on mahdollisuus huomauttaa sen kokoonpanosta.

6.1.2. Osioiden arvioiminen

Arviointilautakunta arvioi opin- ja taidonnäytteen osiot kokonaisuutena.

Kaikki taiteelliset osiot tallennetaan. Tohtorikoulu vastaa taiteellisen osion tallentamisesta. Opiskelija vastaa taiteellisen osion toteuttamisesta.

Opiskelija saa arviointilautakunnalta kustakin taiteellisesta osiosta suullisen ja kirjallisen palautteen, joka toimii opin- ja taidonnäytteen prosessin ja siinä oppimisen tukena. Kirjallinen palaute toimii myös opin- ja taidonnäytteeen kokonaisuuden arvioinnin tukena.

Arviointilautakunta arvioi opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden suhteessa tutkinnon ja opin- ja taidonnäytteen tavoitteisiin. Arviointiperusteet kohdistuvat yhtenäisesti koko opin- ja taidonnäytteeseen ja kaikkiin sen osioihin.

Arviointilautakunta antaa Sibelius-Akatemian johtokunnalle lausunnon opin- ja taidonnäytteestä tarkastuslupaa varten. Tämä lausunto perustuu lautakunnan tekemään opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden arviontiin, jossa otetaan huomioon myös kirjallisen osion esitarkastuslausunnot.

Opin- ja taidonnäyte tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa.

Arviointilautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten tehtävät on määritelty tarkemmin erillisissä ohjeissa, jotka löytyvät Sibelius-Akatemian tohtorioppaasta.

6.2. Tarkastusluvan myöntäminen

Sibelius-Akatemian johtokunta myöntää opin- ja taidonnäytteen tarkastusluvan. Tutkintoon kuuluvien tukiopintojen tulee olla suoritettuna ja rekisteröitynä ennen tarkastusluvan myöntämistä.

Taiteilijakoulutuksessa tarkastuslupa myönnetään arviointilautakunnan tarkastuslupaa varten laatiman lausunnon ja kieliasun tarkastajan lausunnon perusteella. Tutkijakoulutuksessa ja soveltajakoulutuksessa tarkastuslupa myönnetään esitarkastajien ja kieliasun tarkastajan lausuntojen perusteella.

Samalla kun johtokunta myöntää tarkastusluvan, se nimeää seuraavat tarkastajat: vastaväittäjän tai -väittäjät (tutkijakoulutus), kehittämisprojektin ja sen yhteenvedon tarkastajan tai tarkastajat (soveltajakoulutus) sekä soveltajakoulutuksen arvosanatoimikuntaan erikseen nimettävät jäsenet. Tutkijakoulutuksen ja tieteellisen soveltajakoulutuksen osalta heidän tulee olla tohtoritutkinnon suorittaneita sekä riittävän perehtyneitä kyseisen opin- ja taidonnäytteen alaan. Taiteellisen soveltajakoulutuksen osalta heillä tulee olla riittävä taiteellinen ja tutkimuksellinen asiantuntemus, ja vähintään yhdellä heistä on oltava tohtorintutkinto. Taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen tarkastajina toimii arviointilautakunta. Johtokunta nimeää myös tarkastustilaisuuden valvojan.

Väitöskirjan, lisensiaatintutkimuksen ja näitä vastaavien opin- ja taidonnäytteiden tarkastajan ja vastaväittäjän

esteellisyydestä on voimassa mitä hallintolain (434/2003) 28–30 §:ssä säädetään.

Opiskelijalle on varattava mahdollisuus huomautuksen tekemiseen tarkastajasta tai tarkastajista ja valvojasta. Huomautus on tehtävä oikaisumenettelyn mukaisesti 14 vuorokauden sisällä siitä, kun päätös on annettu hänelle tiedoksi.

6.3. Julkinen tarkastustilaisuus

Julkisessa tarkastustilaisuudessa tarkastetaan taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäyte, tutkijakoulutuksen väitöskirja sekä soveltajakoulutuksen kehittämisprojekti ja sen yhteenveto.

Tarkastustilaisuuden jälkeen tarkastajat antavat opin- ja taidonnäytteestä kirjallisen, allekirjoitetun lausunnon tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle kuukauden kuluessa tarkastustilaisuudesta. Lausunnossa otetaan huomioon myös tarkastustilaisuus ja ehdotetaan opin- ja taidonnäytteen hyväksymistä ja sille arvosanaa, tai sen hylkäämistä. Arvosanaksi voidaan ehdottaa ”hyväksytty” tai, kun se kiistatta täyttää erityiset korkeatasoisuuden vaatimukset, arvosanaa ”kiittäen hyväksytty”. Arvosanaehdotus tehdään tilaisuuden valvojan johdolla.

Taiteilijakoulutuksen lausunnon antaa arviointilautakunta. Tutkijakoulutuksen lausunnon antaa vastaväittäjä tai vastaväittäjät, yhdessä tai erikseen. Soveltajakoulutuksen lausunnon osalta noudatetaan soveltuvin osin taiteilija- tai tutkijakoulutuksen lausuntoa koskevia ohjeita.

Opiskelijalle on varattava mahdollisuus huomautuksen tekemiseen lausunnosta tai lausunnoista. Huomautus on tehtävä oikaisumenettelyn mukaisesti 14 vuorokauden sisällä siitä, kun lausunto on annettu hänelle tiedoksi.

6.4. Opin- ja taidonnäytteen hyväksyminen ja arvosanan määräytyminen

Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto hyväksyy opin- ja taidonnäytteen ja tekee arvosanaa koskevan päätöksensä lausuntojen perusteella. Se voi kutsua kuultavaksi tarkastustilaisuuden valvojan, opin- ja taidonnäytteen tarkastajat tai vastaväittäjät asiaa käsiteltäessä.

6.5. Opin- ja taidonnäytteen hylkääminen

Opin- ja taidonnäytteen hylkäämistä koskeva vaatimus perusteluineen on esitettävä kirjallisesti. Kun tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto päättää opin- ja taidonnäytteen hylkäämisestä tarkastajien tai vastaväittäjien lausuntojen ja muiden kirjallisten huomautusten perusteella, se voi kutsua kuultavaksi tarkastustilaisuuden valvojan, opin- ja taidonnäytteen tarkastajat tai vastaväittäjät. Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto voi myös kutsua jaostoon kuulumattoman asiantuntijan puhevaltaiseksi apujäseneksi.

Opin- ja taidonnäytteen arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolta. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön opiskelija voi saattaa asian Taideyliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

6.6.  Lisensiaatintutkinnon opin- ja taidonnäytteen arviointi

Sibelius-Akatemian johtokunta määrää lisensiaatintutkintoon tarkoitetulle opin- ja taidonnäytteelle tarkastajan tai tarkastajat. Taiteilijakoulutuksessa tarkastajina toimii arviointilautakunta. Lisäksi Sibelius-Akatemian johtokunta määrää työlle kieliasun tarkastajan. Tarkastajat antavat lausuntonsa tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle kahden kuukauden kuluessa.

Lisensiaatintutkinnon opin- ja taidonnäytteen tarkastamiseen ei sisälly julkista tarkastustilaisuutta, mutta niin haluttaessa tilaisuus voidaan järjestää esimerkiksi seminaarin yhteydessä. Tällöin tilaisuudessa noudatetaan soveltuvin osin vastaavan tohtorintutkinnon tarkastustilaisuuden mallia.

Kieliasun tarkastajaa lukuun ottamatta tarkastajien perustellusta lausunnosta on käytävä ilmi, ehdotetaanko työtä hylättäväksi, hyväksyttäväksi vai kiittäen hyväksyttäväksi. Opin- ja taidonnäytteelle voidaan ehdottaa arvosanaa ”kiittäen hyväksytty”, kun se kiistatta täyttää erityiset korkeatasoisuuden vaatimukset. Tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaosto tekee arvosanaa koskevan päätöksen saamiensa lausuntojen perusteella.

7 OPIN- JA TAIDONNÄYTTEEN JULKAISEMINEN

Tohtorintutkinnon opin- ja taidonnäytteet ovat julkisia (ks. 1.5). Opin- ja taidonnäytteen kirjallinen osio, väitöskirja tai kehittämisprojekti ja sen yhteenveto julkaistaan. Ne voidaan julkaista sähköisen muodon lisäksi painettuna.

Kirjallisen osion, väitöskirjan tai soveltajakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen julkaisemisesta sovitaan Sibelius- Akatemian kanssa kirjallisella sopimuksella.

Opiskelija vastaa opin- ja taidonnäytteeseensä sisältyvien artikkelien julkaisuluvista osana opin- ja taidonnäytettään.

7.1. Julkaiseminen ja riiputus

Sibelius-Akatemian johtokunnan lupa tohtorintutkinnon julkisen tarkastustilaisuuden järjestämiseen on samalla väitöskirjan, kirjallisen osion tai soveltajakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen julkaisulupa.

Opiskelija vastaa opin- ja taidonnäytteeseensä liittyvien julkaisujen julkaisemisesta ja julkaisujen tai vastaavien riiputuksesta (opinnäytteen julkinen esillepano 10 päivää ennen tarkastustilaisuutta) sen jälkeen, kun Sibelius-Akatemian johtokunta on myöntänyt luvan julkisen tarkastustilaisuuden järjestämiseen.

Opiskelija vastaa julkaisun taittamisesta sen jälkeen, kun julkaisulupa on myönnetty. Opiskelija vastaa siitä, että työ on ulkoasultaan julkaisukriteerit täyttävä. Ohjeet löytyvät Sibelius-Akatemian tohtorioppaasta.

Taitettu versio lähetetään pdf-tiedostona tohtorikouluun, jonka edustaja tarkastaa taiton (ei sisältöä) kustantajan edustajana. Opiskelija vastaa saamansa pdf-muotoisen vedoksen tarkastamisesta ja antaa painoluvan.

Jos opin- ja taidonnäyte tai sen osa julkaistaan ainoastaan sähköisessä muodossa, opiskelija vastaa pdf-muotoisen työn ja mahdollisten muiden sähköisten materiaalien toimittamisesta kirjastoon vähintään 20 päivää ennen tohtorintutkinnon tarkastustilaisuutta. Kirjasto huolehtii siitä, että sähköisesti julkaistu kirjallinen osio, väitöskirja tai raportti on julkisesti nähtävänä Taideyliopiston Taju-tietokannassa vähintään 10 päivää ennen tohtorintutkinnon tarkastustilaisuutta.

Jos työ julkaistaan painettuna, tohtorikoulu lähettää julkaisun tarvittaessa painoon. Julkaisut toimitetaan painosta tohtorikoulun toimistoon sekä (3 kappaletta) suoraan M-talon kirjastoon, joista yksi riiputettavaksi vähintään 10 päivää ennen tarkastustilaisuutta. Opiskelija toimittaa painetun julkaisun jakoon vähintään seuraavasti:

  • Yksi (1) kappale kullekin seuraavista (tutkintotyypistä riippuen):
    • opin- ja taidonnäytteen tarkastajat (arviointilautakunta, vastaväittäjät)
    • ohjausryhmän jäsenet
    • tarkastustilaisuuden valvoja (kustos)

8 TUTKINTOTODISTUKSEN SAAMINEN

Tutkintotodistuksen saamisesta ja yliopiston myöntämistä oppiarvoista on voimassa, mitä koulutussäännön 44 §:ssä todetaan. Opiskelijan on oltava kirjoilla läsnä olevana opiskelijana, kun hän jättää opin- ja taidonnäytteensä tarkastettavaksi. Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä tai poissa olevaksi siksi lukukaudeksi, jona tutkinto myönnetään.

9. VOIMAANTULO

Tämä päätös tulee voimaan 10.12.2021 ja koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet opintonsa 1.1.2021 tai sen jälkeen. Aiemmin opintonsa aloittaneita opiskelijoita päätös koskee erikseen annetun siirtymäsäännön mukaisesti. Siirtymäsääntö on tämän päätöksen liitteenä.

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksen jatkotutkinto-ohjeen siirtymäsääntö

Päätöksen käsittely:

Valmistelijana työryhmä Kristiina Ilmonen, Sirpa Järvelä, Markus Kuikka, Tuire Kuusi, Juha Ojala, Saijaleena Rantanen, Hannu Tolvanen, Anu Vehviläinen, Henri Wegelius

Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen keskusteleva jaosto 16.11.2021 (valmistelu)

Keskustelu Sanna Kotajärvi-Söderströmin, Titti Luukkaisen ja Juha Ojalan kesken 15.11.2021 Johtokunta 29.11.2021 (kuuleminen)

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian tohtorikoulutuksessa siirrytään opiskelemaan uuden jatkotutkinto-ohjeen mukaisesti. Siihen sisältyvä taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen uusi ns. skaalautuva malli oli mukana jo kevään 2021 tohtoriopiskelijoiden valinnassa (johtokunta 2.11.2020), ja opin- ja taidonnäytteen uudistukseen liittyvä tilapäinen arviointimalli on hyväksytty syksyllä 2021 (johtokunta 16.9.2021).

Jatkotutkinto-ohjeen muutos koskee erityisesti taiteilijakoulutuksen opin- ja taidonnäytteen rakennetta ja arviointia. Rakenteen osalta siirrytään viiden konsertin ja tutkielman kokonaisuudesta joustavaan (”skaalautuvaan”) kokonaisuuteen, jossa opin- ja taidonnäyte koostuu 2–4 taiteellisesta osiosta ja kirjallisesta osiosta niin, että opin- ja taidonnäytteen laajuus on 165 op kuten on ollut. Arvioinnin osallta menettely on ollut, että taiteelliset suoritukset arvioiva viisijäseninen arvostelulautakunta arvioi ja hyväksyy tai hylkää konsertit yksi kerrallaan ja että tutkielma esitarkastetaan ja sitten tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa. Arvoinnin osalta siirrytään menettelyyn, jossa vähintään kolmijäseninen arviointilautakunta arvioi opin- ja taidonnäytteen kokonaisuuden eli taiteelliset osiot ja kirjallisen osion (huomioiden sen esitarkastajien lausunnot), ja ehdottaa arvosanaa lausunnossaan (huomioiden myös tarkastustilaisuuden) tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen jaostolle. Uusi jatkotutkinto-ohje ei vaikuta soveltajakoulutuksen tai tutkijakoulutuksen rakenteeseen tai arviointiin.

Siirtymäsäännöllä turvataan, että tohtorikoulutukseen ennen 1.1.2021 hyväksytyt opiskelijat voivat sujuvasti suorittaa tutkintonsa loppuun muutoksesta huolimatta. Siirtymäkaudella tarkoitetaan tässä ajanjaksoa, jolloin opiskelija voi valmistua musiikin lisensiaatiksi tai tohtoriksi, vaikka hänen opin- ja taidonnäytteensä poikkeaisi uudesta jatkotutkinto- ohjeesta. Siirtymäkausi on 10.12.2021–31.7.2028. Jos opiskelija haluaa valmistua musiikin lisensiaatiksi tai tohtoriksi niin, että hänen opin- ja taidonnäytteensä noudattaa 10.12.2021 saakka voimassa ollutta jatkotutkinto-ohjetta tai sen ja uuden ohjeen yhdistelmää (ks. alla), hänen tulee siis valmistua 31.7.2028 mennessä. Alkaen 1.8.2028 uusi jatkotutkinto- ohje koskee kaikkia opiskelijoita riippumatta siitä, milloin opinnot ovat alkaneet.

Kaikki musiikin lisensiaatin tai musiikin tohtorin tutkintoa tutkijakoulutuksen ja soveltajakoulutuksen koulutuslinjoilla suorittamaan hyväksytyt opiskelijat sekä taiteilijakoulutuksen koulutuslinjalla 1.1.2021 tai sen jälkeen suorittamaan hyväksytyt opiskelijat siirtyvät opiskelemaan uuden jatkotutkinto-ohjeen mukaisesti.

Taiteilijakoulutuksen koulutuslinjalla ennen 1.1.2021 lisensiaatin- tai tohtorintutkintoa suorittamaan hyväksytyt opiskelijat voivat siirtyä siirtymäkauden aikana opiskelemaan uuden jatkotutkinto-ohjeen mukaisesti seuraavasti:

  1. joko kokonaan uuden jatkotutkinto-ohjeen mukaan, tai
  2. muilta osin uuden jatkotutkinto-ohjeen mukaan mutta opin- ja taidonnäytteen rakenteen osalta pitäytyä tähän saakka voimassa olleen jatkotutkinto-ohjeen mukaisessa viiden konsertin tai muun vastaavan taiteellisen kokonaisuuden rakenteessa, tai
  3. muilta osin uuden jatkotutkinto-ohjeen mukaan mutta opin- ja taidonnäytteen arvioinnin osalta pitäytyä tähän saakka voimassa olleen jatkotutkinto-ohjeen mukaisessa arviointimenettelyssä, jossa arviointilautakunta arvioi ja hyväksyy tai hylkää taiteelliset osiot suorituksittain, jolloin kirjallinen osio esitarkastetaan erikseen ja tarkastetaan julkisessa tarkastustilaisuudessa, tai
  4. muilta osin uuden jatkotutkinto-ohjeen mukaan mutta pitäytyä sekä opin- ja taidonnäytteen rakenteen että sen arvioinnin osalta tähän saakka voimassa olleen jatkotutkinto-ohjeen mukaisessa menettelyssä.

Opinnoista keskustellaan aina vastuuohjaajan kanssa, ja vastuuohjaajan kanssa sovitaan opin- ja taidonnäytteen rakenteeseen tai arviointimenettelyyn tehtävistä muutoksista. Opiskelija ilmoittaa tohtorikoululle kirjallisesti miten hän siirtyy opiskelemaan uuden jatkotutkinto-ohjeen mukaan.

Jos viisijäsenisen arviointilautakunnan jäsen ei enää voi toimia arviointitehtävässään, hänen tilalleen ei tarvitse nimittää uutta jäsentä, kunhan lautakunnassa on vähintään kolme jäsentä, puheenjohtaja mukaan lukien.

Tämä siirtymäsääntö ei vaikuta tohtorikoulutuksen opetussuunnitelman siirtymäsääntöön (johtokunta 7.9.2020) eikä sen voimassaoloon. Ennen vuotta 2011 aloittaneiden, ns. vanhamuotoista tutkintoa suorittavien opiskelijoiden osalta tuo opetussuunnitelman siirtymäsääntö (7.9.2020) määrää, että vanhamuotoinen tutkinto on mahdollista suorittaa 31.7.2023 saakka, muttei enää sen jälkeen. Opiskelijaa, joka opetussuunnitelman siirtymäsäännön (7.9.2020) mukaan siirtyy vanhamuotoisesta nykymuotoiseen tutkintoon, koskee tämä siirtymäsääntö sellaisenaan. Opiskelija, joka suorittaa vanhamuotoista tutkintoa, voi siirtyä viidestä neljän konsertin tai vastaavan taiteellisen kokonaisuuden laajuiseen opin- ja taidonnäytteeseen.