Kuvataide, kandidaatti ja maisteri
Syvennä omaa taiteilijuuttasi ja kehitä valmiuksiasi avoimessa ja yhteisöllisessä opiskeluympäristössä.
Miksi meille?
Kuvataiteen opiskelussa korostuvat yksilöllisyys, valinnanvapaus ja henkilökohtainen ohjaus. Opettajamme ovat ansioituneita kotimaisia ja kansainvälisiä kuvataiteilijoita ja asiantuntijoita. Saat käyttöösi työtilan, ja aktiivisen näyttelytoiminnan myötä erinomaisen tilaisuuden taiteesi julkiseen esittämiseen.
Sisältö ja tavoite
Saat valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintasi osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen.
Opiskelu painottuu taiteelliseen työskentelyyn ja sitä tukeviin teoriaopintoihin. Kuvataideakatemian vapaaseen taiteeseen profiloitunut opetusohjelma on rakenteeltaan avoin ja antaa paljon valinnanvaraa opintojen yksilölliseen suunnitteluun. Henkilökohtaisella ohjauksella ja itsenäisellä taiteellisella työllä on opinnoissa keskeinen asema, mutta ryhmäopetus, työpajat, opintomatkat ja erilaiset hankkeet kouluttavat myös yhteisöllisyyteen.
Opetukseen kuuluu olennaisesti oman työskentelyn julkinen esittäminen näyttelyissä, julkisessa tilassa tai muilla vaihtelevilla tavoilla. Näyttelytoiminta Kuvataideakatemian gallerioissa perehdyttää opiskelijat kuvataiteen esittämiskäytäntöihin ja tukee valmiuksia osallistua mittaluokaltaan vaihteleviin näyttelytuotantoihin.
Kuvataiteen koulutusohjelma jakaantuu neljään opetusalueeseen, jotka ovat kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Tila-aikataiteissa voit suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvaan tai paikka- ja tilannesidonnaisiin taiteisiin. Kandivaiheen opiskelijat valitsevat opetusalueensa opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen, ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Maisterivaiheen opiskelijat valitsevat opetusalueensa hakemisen yhteydessä.
Kuvanveiston opetusalue
Kuvanveiston opetusalueella tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Opetuksen perustana on omilla käsillä työskentely ja kuvanveiston perinteiden ylläpito. Huomion saa myös nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen ja teknisten mahdollisuuksien ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä.
Kuvanveiston opinnoissa keskitytään galleria- ja museotiloihin sekä julkiseen tilaan sijoittuvan taiteen kysymyksiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarityöskentelyn kautta. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen ja luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen.
Taiteilijoiden pitämät teemalliset luennot sekä projektit ja työpajat kotimaassa ja ulkomailla tukevat kaikille opiskelijoille yhteisiä opintoja, joissa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin.
Maalaustaiteen opetusalue
Maalaustaiteen opinnoissa perehdytään maalauksen moninaisiin, eri yhteyksissä muotoutuviin ilmaisuihin ja merkityksiin. Avarramme näkökulmia siitä, mitä maalaus on ja voisi olla, mitä se on eri aikoina ollut, mitä se voisi merkitä, ja millä tavoin se on vuorovaikutuksessa muiden ilmaisumuotojen ja alojen kanssa. Nykymaalaus ei rajaudu yksittäiseen määritelmään, vaan muotoutuu jatkuvasti suhteessa paikkaan ja aikaan, yhteiskunnallisiin tulkintoihin ja eri tiedonalojen teorioihin ja kulttuuriin.
Maalauksen käytäntö nivoutuu tiiviisti taideteoreettiseen pohdintaan siten, että painopiste on omassa taiteellisessa työskentelyssä ja omien ilmaisullisten lähtökohtien vahvistamisessa.
Opetuksessa analysoidaan maalauksen kieltä, tarkastellaan maalauksen materiaalisuuden ja laajentuneen kentän näkökulmia, sekä maalauksen erityispiirteitä suhteessa muihin ilmaisumuotoihin. Materiaaliopin opetus perehdyttää syvällisesti maalauksen materiaaleihin: niiden käyttöön ja käytettävien materiaalien vaikutukseen niin teoksessa kuin sen ulkopuolella.
Taidegrafiikan opetusalue
Opiskelija saa taidegrafiikan opetusalueella kattavat tiedot ja taidot nykyaikaisen taidegrafiikan ilmaisumahdollisuuksista, menetelmistä ja materiaalisesta sekä teoreettisesta perustasta. Opetusalueen tarjoama välineistö on ajanmukainen ja opetuksen sisältö seuraa sekä taidegrafiikan kehitystä että ympäröivän yhteiskunnan muutoksia.
Taidegrafiikan opetusalueella pohditaan painettua taidetta suhteessa traditioon, sen uudelleentulkintaan ja merkitykseen osana nykytaidetta. Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan painetun taiteen luonteen kaksijakoisuus: toisaalta painaminen, monistaminen ja tulostaminen, toisaalta graafinen ilmaisu eri tavoin toteutettuna. Perinteisesti matriisin tuottama jälki on painettu paperille, kun taas nykygrafiikan kohdalla tulos voi olla myös jotain muuta: tilallinen teoskokonaisuus, filmi, kolmiulotteinen teos tai zine, pienjulkaisu. Taidegrafiikan juuret ovat viestin välittämisen mahdollistamisessa, jolloin väline voi yhtä lailla olla painokone tai digitaalinen tiedosto.
Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, jota opetushenkilökunta ja opiskelijayhteisö tukevat työhuonekäyntien, seminaarien ja menetelmätyöpajojen muodossa. Yhteiset projektit ovat näkyvä osa opetusta. Lisäksi tarjotaan intensiivikursseja eri teemojen alla myös ulkopuolisten taiteilijoiden toimiessa opettajina ja vierailuluentojen antajina. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että vapaa ilmaisu pääsee hallitsemaan välinettä, ja haastaa hänet etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan.
Tila-aikataiteiden opetusalue
Tila-aikataiteiden opetusalue keskittyy liikkuvan- ja valokuvan sekä paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen opetukseen. Opetuksen keskiössä ovat taiteellisen työskentelyn erilaiset ulottuvuudet kuten käsitteellisyys, kuvallisuus, tilallisuus ja kehollisuus.
Tila-ajan opetus on keskustelevaa ja koostuu seminaareista, kursseista, luennoista ja työhuonevierailuista. Opiskelija voi keskittyä yhteen tila-aikataiteiden osa-alueeseen tai koota oman kokonaisuuden yhdistämällä tila-aikataiteiden ja/tai muiden opetusalueiden tarjoamaa opetusta.
Opetuksen tavoitteena on havainnon ja kriittisen ajattelun harjaannuttaminen sekä opiskelijan oman taiteellisen työn kehittäminen. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omaa lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisumuotoja. Välineinä voivat olla oma ruumis, esitys, liikkuva- ja valokuva, ääni tai digitaaliset teknologiat.
Opetuksen lähtökohtana on taiteen prosessi- ja tapahtumaluonteisuus, ja siinä painotetaan tutkimista ja kokeilua sekä opiskelijan oman työskentelyn suhteuttamista nykytaiteen perinteeseen.
Kuvataiteen yhteinen opetus
Yhteisen opetuksen opetusalue vastaa yhteisistä taideopinnoista, kirjoitusopinnoista, taidehistorian, ja -teorian opetuksesta, temaattisista teoriaopinnoista, taiteen esittämiskäytäntöjen, piirustuksen ja havainnon opetuksesta sekä taiteilijana yhteiskunnassa -opinnoista. Yhteinen opetusalue pitää sisällään myös ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarjottavan, koko syksyn kestävän kokonaisuuden Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin.
Opetuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle välineitä ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita ja erilaisia työskentelytapoja sekä vertailla kriittisesti tiedon, tutkimuksen ja taiteen ilmiöitä. Taiteen historian ja teorian riittävä hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija kykenee tarkastelemaan taidetta ja ympäröivää maailmaa moniulotteisesti ja itsenäisesti.
Myös taiteilijan ammatin kannalta olennaiseen kirjalliseen ilmaisuun ja taidemaailman toiminnan ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa erityistä huomiota.
Opettajat
Opettajamme ovat ansioituneita, kansainvälisellä taiteen kentällä toimivia taiteilijoita ja eri alojen asiantuntijoita. Vierailevat suomalaiset ja ulkomaiset opettajat ohjaavat temaattisia työpajoja ja erikoiskursseja sekä toimivat opinnäytteiden ohjaajina, asiantuntijoina ja tarkastajina. Saat opintojesi ajaksi vastuuopettajan, joka seuraa etenemistäsi.
Visiting Professor -ohjelman vierailijoita ovat olleet mm. David Batchelor, Monster Chetwynd, Omer Fast, Melissa Gordon, Özgü Gündeslioglu, IC-98, James Nisbet, Alex Olson, Josephine Pryde, Ruth Pelzer-Montada, Ciara Phillips, Mira Schor, Katarina Pirak Sikku, Alexandria Smith, Nina Wakeford, Emily Wardill, ja Ahmet Ögüt.
Saastamoisen säätiön tukemassa kansainvälistymisohjelmassa ovat luennoineet mm. Rachael Allen, Nisrine Boukhari, Elmgren & Dragset, Okwui Enwesor, Nomaduma Rosa Masilela, Martha Rosler, Amalia Ulman ja Ho Rui An.
Tohtorikoulutus
Kuvataiteen tohtoriopinnot antavat valmiudet ja mahdollisuuden taiteellisen tutkimuksen itsenäiseen ja luovaan tekemiseen. Taiteellinen tutkimus on monialaista taiteilija- ja taidelähtöistä tutkimusta. Tohtoriohjelmasta valmistuu kuvataiteen taiteilija-tutkijoita, jotka kehittävät ja uudistavat taiteita, niiden tekemistä, tutkimista ja opettamista. He käyvät monimuotoista ja kriittistä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Alojensa erityisasiantuntijoina he tekevät taidetta sekä tuottavat taiteen käytäntöihin perustuvaa tietoa, taitoa ja ymmärrystä, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa sekä taiteissa että muilla yhteiskunnan aloilla. Tohtorikoulutus edistää taiteilija-tutkijoiden kykyä soveltaa kehittämäänsä osaamista taiteilijoina, tutkijoina, pedagogeina ja asiantuntijoina.
Tavoitetutkinto ja -aika
Kuvataiteen maisteri (KuM)
5,5 vuotta
Hakuaika
Tähän koulutukseen haetaan tammikuun 2025 yhteishaussa. Opinnot alkavat syksyllä 2025.
Hakukielet
englanti (en), ruotsi (sv), suomi (fi)
Lue lisää kielikäytännöistämme
Lukuvuosimaksu
Elokuusta 2025 alkaen EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tuleville, englanniksi opiskeleville opiskelijoille 12,000€.
Vastuuopettaja
Andy Best,
professori, kuvanveisto
Salla Tykkä
professori, tila-aikataiteet
Harri Monni
lehtori, maalaustaide
Annu Vertanen
professori, taidegrafiikka
Yksikkö
Kuvataideakatemia
Kysy hakemisesta
kuva.hakijapalvelut@uniarts.fi
Miksi meille?
Kuvataiteen opiskelussa korostuvat yksilöllisyys, valinnanvapaus ja henkilökohtainen ohjaus. Opettajamme ovat ansioituneita kotimaisia ja kansainvälisiä kuvataiteilijoita ja asiantuntijoita. Saat käyttöösi työtilan, ja aktiivisen näyttelytoiminnan myötä erinomaisen tilaisuuden taiteesi julkiseen esittämiseen.
Sisältö ja tavoite
Saat valmiudet toimia itsenäisesti kuvataiteen alueella ja ymmärtää oma toimintasi osana nykytaiteen konteksteja ja yhteiskuntaa, jossa taiteilijan rooli voi olla monenlainen.
Opiskelu painottuu taiteelliseen työskentelyyn ja sitä tukeviin teoriaopintoihin. Kuvataideakatemian vapaaseen taiteeseen profiloitunut opetusohjelma on rakenteeltaan avoin ja antaa paljon valinnanvaraa opintojen yksilölliseen suunnitteluun. Henkilökohtaisella ohjauksella ja itsenäisellä taiteellisella työllä on opinnoissa keskeinen asema, mutta ryhmäopetus, työpajat, opintomatkat ja erilaiset hankkeet kouluttavat myös yhteisöllisyyteen.
Opetukseen kuuluu olennaisesti oman työskentelyn julkinen esittäminen näyttelyissä, julkisessa tilassa tai muilla vaihtelevilla tavoilla. Näyttelytoiminta Kuvataideakatemian gallerioissa perehdyttää opiskelijat kuvataiteen esittämiskäytäntöihin ja tukee valmiuksia osallistua mittaluokaltaan vaihteleviin näyttelytuotantoihin.
Kuvataiteen koulutusohjelma jakaantuu neljään opetusalueeseen, jotka ovat kuvanveisto, maalaustaide, taidegrafiikka ja tila-aikataiteet. Tila-aikataiteissa voit suuntautua liikkuvaan kuvaan, valokuvaan tai paikka- ja tilannesidonnaisiin taiteisiin. Kandivaiheen opiskelijat valitsevat opetusalueensa opiskelijaksi hyväksymisen jälkeen, ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Maisterivaiheen opiskelijat valitsevat opetusalueensa hakemisen yhteydessä.
Kuvanveiston opetusalue
Kuvanveiston opetusalueella tutkitaan kolmiulotteisen tilan käyttöä taiteellisessa työskentelyssä. Opetuksen perustana on omilla käsillä työskentely ja kuvanveiston perinteiden ylläpito. Huomion saa myös nykykuvanveiston moninaisten lähestymistapojen ja teknisten mahdollisuuksien ymmärtäminen ja niiden hyödyntäminen opiskelijan omassa taiteellisessa työskentelyssä.
Kuvanveiston opinnoissa keskitytään galleria- ja museotiloihin sekä julkiseen tilaan sijoittuvan taiteen kysymyksiin. Opiskelun pääpaino on opiskelijan omaehtoisessa taiteellisessa työskentelyssä, jota ohjataan keskustelujen, kritiikkitilaisuuksien ja seminaarityöskentelyn kautta. Itsenäisen taiteellisen työskentelyn päämääränä on opiskelijan oman ilmaisun ja ajattelun tukeminen ja luovan ongelmanratkaisukyvyn kehittäminen.
Taiteilijoiden pitämät teemalliset luennot sekä projektit ja työpajat kotimaassa ja ulkomailla tukevat kaikille opiskelijoille yhteisiä opintoja, joissa tutustutaan kuvanveiston materiaaleihin, tekniikoihin ja työmenetelmiin.
Maalaustaiteen opetusalue
Maalaustaiteen opinnoissa perehdytään maalauksen moninaisiin, eri yhteyksissä muotoutuviin ilmaisuihin ja merkityksiin. Avarramme näkökulmia siitä, mitä maalaus on ja voisi olla, mitä se on eri aikoina ollut, mitä se voisi merkitä, ja millä tavoin se on vuorovaikutuksessa muiden ilmaisumuotojen ja alojen kanssa. Nykymaalaus ei rajaudu yksittäiseen määritelmään, vaan muotoutuu jatkuvasti suhteessa paikkaan ja aikaan, yhteiskunnallisiin tulkintoihin ja eri tiedonalojen teorioihin ja kulttuuriin.
Maalauksen käytäntö nivoutuu tiiviisti taideteoreettiseen pohdintaan siten, että painopiste on omassa taiteellisessa työskentelyssä ja omien ilmaisullisten lähtökohtien vahvistamisessa.
Opetuksessa analysoidaan maalauksen kieltä, tarkastellaan maalauksen materiaalisuuden ja laajentuneen kentän näkökulmia, sekä maalauksen erityispiirteitä suhteessa muihin ilmaisumuotoihin. Materiaaliopin opetus perehdyttää syvällisesti maalauksen materiaaleihin: niiden käyttöön ja käytettävien materiaalien vaikutukseen niin teoksessa kuin sen ulkopuolella.
Taidegrafiikan opetusalue
Opiskelija saa taidegrafiikan opetusalueella kattavat tiedot ja taidot nykyaikaisen taidegrafiikan ilmaisumahdollisuuksista, menetelmistä ja materiaalisesta sekä teoreettisesta perustasta. Opetusalueen tarjoama välineistö on ajanmukainen ja opetuksen sisältö seuraa sekä taidegrafiikan kehitystä että ympäröivän yhteiskunnan muutoksia.
Taidegrafiikan opetusalueella pohditaan painettua taidetta suhteessa traditioon, sen uudelleentulkintaan ja merkitykseen osana nykytaidetta. Taiteen tekemisen prosessia lähestytään asenteena ja ajattelutapana, jossa huomioidaan painetun taiteen luonteen kaksijakoisuus: toisaalta painaminen, monistaminen ja tulostaminen, toisaalta graafinen ilmaisu eri tavoin toteutettuna. Perinteisesti matriisin tuottama jälki on painettu paperille, kun taas nykygrafiikan kohdalla tulos voi olla myös jotain muuta: tilallinen teoskokonaisuus, filmi, kolmiulotteinen teos tai zine, pienjulkaisu. Taidegrafiikan juuret ovat viestin välittämisen mahdollistamisessa, jolloin väline voi yhtä lailla olla painokone tai digitaalinen tiedosto.
Merkittävin osa opiskelusta muodostuu opiskelijan omasta taiteellisesta työskentelystä, jota opetushenkilökunta ja opiskelijayhteisö tukevat työhuonekäyntien, seminaarien ja menetelmätyöpajojen muodossa. Yhteiset projektit ovat näkyvä osa opetusta. Lisäksi tarjotaan intensiivikursseja eri teemojen alla myös ulkopuolisten taiteilijoiden toimiessa opettajina ja vierailuluentojen antajina. Opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan omaa näkemystä niin, että vapaa ilmaisu pääsee hallitsemaan välinettä, ja haastaa hänet etsimään omia taiteellisia ratkaisujaan ja esittämistapojaan.
Tila-aikataiteiden opetusalue
Tila-aikataiteiden opetusalue keskittyy liikkuvan- ja valokuvan sekä paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen opetukseen. Opetuksen keskiössä ovat taiteellisen työskentelyn erilaiset ulottuvuudet kuten käsitteellisyys, kuvallisuus, tilallisuus ja kehollisuus.
Tila-ajan opetus on keskustelevaa ja koostuu seminaareista, kursseista, luennoista ja työhuonevierailuista. Opiskelija voi keskittyä yhteen tila-aikataiteiden osa-alueeseen tai koota oman kokonaisuuden yhdistämällä tila-aikataiteiden ja/tai muiden opetusalueiden tarjoamaa opetusta.
Opetuksen tavoitteena on havainnon ja kriittisen ajattelun harjaannuttaminen sekä opiskelijan oman taiteellisen työn kehittäminen. Opiskelijoita kannustetaan etsimään omaa lähestymistapaansa ja kokeilemaan eri ilmaisumuotoja. Välineinä voivat olla oma ruumis, esitys, liikkuva- ja valokuva, ääni tai digitaaliset teknologiat.
Opetuksen lähtökohtana on taiteen prosessi- ja tapahtumaluonteisuus, ja siinä painotetaan tutkimista ja kokeilua sekä opiskelijan oman työskentelyn suhteuttamista nykytaiteen perinteeseen.
Kuvataiteen yhteinen opetus
Yhteisen opetuksen opetusalue vastaa yhteisistä taideopinnoista, kirjoitusopinnoista, taidehistorian, ja -teorian opetuksesta, temaattisista teoriaopinnoista, taiteen esittämiskäytäntöjen, piirustuksen ja havainnon opetuksesta sekä taiteilijana yhteiskunnassa -opinnoista. Yhteinen opetusalue pitää sisällään myös ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarjottavan, koko syksyn kestävän kokonaisuuden Johdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja opetusalueisiin.
Opetuksen tavoitteena on tarjota opiskelijalle välineitä ymmärtää nykytaiteen eri osa-alueita ja erilaisia työskentelytapoja sekä vertailla kriittisesti tiedon, tutkimuksen ja taiteen ilmiöitä. Taiteen historian ja teorian riittävä hallitseminen on edellytys sille, että taiteilija kykenee tarkastelemaan taidetta ja ympäröivää maailmaa moniulotteisesti ja itsenäisesti.
Myös taiteilijan ammatin kannalta olennaiseen kirjalliseen ilmaisuun ja taidemaailman toiminnan ymmärtämiseen kiinnitetään opetuksessa erityistä huomiota.
Opettajat
Opettajamme ovat ansioituneita, kansainvälisellä taiteen kentällä toimivia taiteilijoita ja eri alojen asiantuntijoita. Vierailevat suomalaiset ja ulkomaiset opettajat ohjaavat temaattisia työpajoja ja erikoiskursseja sekä toimivat opinnäytteiden ohjaajina, asiantuntijoina ja tarkastajina. Saat opintojesi ajaksi vastuuopettajan, joka seuraa etenemistäsi.
Visiting Professor -ohjelman vierailijoita ovat olleet mm. David Batchelor, Monster Chetwynd, Omer Fast, Melissa Gordon, Özgü Gündeslioglu, IC-98, James Nisbet, Alex Olson, Josephine Pryde, Ruth Pelzer-Montada, Ciara Phillips, Mira Schor, Katarina Pirak Sikku, Alexandria Smith, Nina Wakeford, Emily Wardill, ja Ahmet Ögüt.
Saastamoisen säätiön tukemassa kansainvälistymisohjelmassa ovat luennoineet mm. Rachael Allen, Nisrine Boukhari, Elmgren & Dragset, Okwui Enwesor, Nomaduma Rosa Masilela, Martha Rosler, Amalia Ulman ja Ho Rui An.
Tohtorikoulutus
Kuvataiteen tohtoriopinnot antavat valmiudet ja mahdollisuuden taiteellisen tutkimuksen itsenäiseen ja luovaan tekemiseen. Taiteellinen tutkimus on monialaista taiteilija- ja taidelähtöistä tutkimusta. Tohtoriohjelmasta valmistuu kuvataiteen taiteilija-tutkijoita, jotka kehittävät ja uudistavat taiteita, niiden tekemistä, tutkimista ja opettamista. He käyvät monimuotoista ja kriittistä vuoropuhelua yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Alojensa erityisasiantuntijoina he tekevät taidetta sekä tuottavat taiteen käytäntöihin perustuvaa tietoa, taitoa ja ymmärrystä, jota voidaan hyödyntää ja soveltaa sekä taiteissa että muilla yhteiskunnan aloilla. Tohtorikoulutus edistää taiteilija-tutkijoiden kykyä soveltaa kehittämäänsä osaamista taiteilijoina, tutkijoina, pedagogeina ja asiantuntijoina.