Olli Väisälä

Lehtori, satsioppi, musiikinteoria, Sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma, Sibelius-Akatemia
olli.vaisala@uniarts.fi

Blogit

1900-luvun musiikin analyysiä

Tutkimus ja julkaisut

Julkaisuja/Publications

1985. Debussyn ”Brouillards” — tonaalisen ja joukkoteoreettisen rakenteen suhteesta. [Debussy’s ”Brouillards”: On the Relationship between the Tonal and the Set-Theoretical Structure.] Helsinki: Sibelius-Akatemia.

1990. ”Sibeliuksen seitsemännen sinfonian melodisen aineiston sukulaisuussuhteista”. [”On the Relationships of the Melodic Material in Sibelius’s Seventh Symphony.”] Teoksessa/In Näkökulmia musiikkiin SIC 3, toim./ed. Kari Kurkela. Helsinki: Sibelius-Akatemia.

1992. ”Jäykkää joukkoluettelointia – triviaaleja komplementtisuhteita”. [”Inflexible Cataloging of Sets – Trivial Complement Relationships.”] (Arvostelu teoksesta/Review of Richard Parks, The Music of Claude Debussy.) Sävellys ja musiikinteoria 1/1992 (Vol. 2 No. 1), 40-48.

1993. ”Kokosävelisyys Debussyllä – Voilesin sävelfunktioista.” [”Whole-Tone Organization in Debussy: On Pitch Functions in Voiles.”] Sibelius-Akatemian aikakauskirja Sic 4, toim. Veijo Murtomäki. Helsinki: Sibelius-Akatemia.

1994. ”L’Isle joyeuse – Debussy-analyysin perusteista.” [”L’Isle joyeuse: On the Fundamentals of Debussy Analysis.”] Musiikki2/1994 (Vol. 24 No. 2), 132-208.

1995. ”Joukkoluokkien erilaisuusfunktiosta – kommentti Marcus Castrénin väitöskirjaan.” [”On the Dissimilarity Function of Set Classes: A Comment on Marcus Castrén’s Dissertation.”] (Vol. 5 No. 1).

1997a. ”On the Coordination of Tonal Functions, Pitch Sets, Meter, and Form in L’Isle joyeuse by Debussy.” Teoksessa/In A Composition as a Problem: Proceedings of a conference on music theory, Tallinn, May 16-17, 1996, toim./ed. Mart Humal. Tallin: Eesti Muusikaakademia.

1997b. ”Lineaarisuus Delfoin tanssijattarissa”. [”Linear Organization in Les Danseuses de Delphes.”] Sävellys ja musiikinteoria 1/1997 (Vol. 7 No. 1), 75-87.

1997c. ”Schönbergin op. 19/II – prolongaatiota vai ei?”. [Schoenberg’s Op. 19/II: Prolongation or Not?] Sävellys ja musiikinteoria 2/97 (Vol. 7 No. 2), 41-82.

1999. ”Concepts of Harmony and Prolongation in Schoenberg’s Op. 19/2”. [Largely based on 1997c.] Music Theory SpectrumVol. 21, 230-259.

2002a. ”Review of Timothy L. Jackson and Veijo Murtomäki, eds., Sibelius Studies”. Music Theory Online Vol. 8 No. 4 .

2002b. ”Prolongation of Harmonies Related to the Harmonic Series in Early Post-Tonal Music”. Journal of Music Theory Vol. 46, 207-283.

2004. Prolongation in Early Post-Tonal Music: Analytical Examples and Theoretical Principles . Helsinki: Sibelius-Akatemia. (Doctoral dissertation, includes 1999, 2002b, and 2006.)

2006. ”New Theories and Fantasies on the Music of Debussy: Post-Triadic Prolongation in Ce qu’a vu le vent d’ouest and Other Examples.” Teoksessa/In Selected Essays from the Third International Schenker Symposium, ed. Allen Cadwallader. Hildesheim: Georg Olms, 2006.

2007a. ”Harmonia ja äänenkuljetus Jean Sibeliuksen IV sinfonian Il tempo largo -osassa.” [”Harmony and Voice Leading in Il tempo largo from Jean Sibelius’s Fourth Symphony.”] Musiikki 1/2007 (Vol. 37 No. 1), 3-42.

2007b. ”Yläsävelsarja, harmoninen vakaus ja analyysi: kommentti Erkki Huoviselle.” [”Overtone Series, Harmonic Stability, and Analysis: A Comment to Erkki Huovinen.”] Musiikki 4/2007 (Vol. 37 No. 4), 107-127.

2008a. ”Rhetoric and Justification in Analysis: A Commentary on Eric Wen’s Commentary.”Music Theory Online Vol. 14 No. 2 .

2008b. ”Analyzing Bach – and How Bach Actually Wrote,” (a review-essay of David Beach, Aspects of Unity in J. S. Bach’s Partitas and Suites). The Journal of Schenkerian Studies Vol. 3, 160-210.

2008c. ”The Coordination of Tonal, Modal, and ’Modernistic’ Elements in Il tempo largo from Sibelius’s Fourth Symphony: A Schenkerian View.” [Largely based on 2007a.] Musurgia Vol. 14 No. 3-4.

2009. ”Bach’s Inventions: Figuration, Register, Structure, and the ’Clear Way to Develop Inventions Properly’.” Music Theory Spectrum Vol. 31.

2010. ”Schenkerin haitallinen vaikutus schenkeriläisyydelle” .
[”Schenker’s harmful effect on Schenkerianism.”] Teoksessa/In Säteitä 2010 (Sibelius-Akatemian sävellyksen ja musiikinteorian osaston vuosikirja 2), toim. /eds. Veijo Murtomäki, Olli Väisälä ja/and Risto Väisänen, 85–108.

2011a. ”Schenker’s Disservice to Schenkerianism: Three Bach Examples.” Res musica 3/2011, 30–51.

2011b. ”Ursatz taivaan permannossa? – huomioita satsitekniikasta ja lineaarisista arkkityypeistä viidennen sinfonian avausosan muotoutumisen taustatekijöinä.” [”Ursatz in the floor of Heaven? Observations on compositional technique and linear archetypes as background factors of the formation of Fifth Symphony’s opening movement.”] Musiikki 3–4/2011 (Vol. 41) (Sibelius-teemanumero/special issue on Sibelius), 197–226.

2016a. ”Form, Structure, and Drama in Selected Piano Works by Debussy.” Teoksessa/In A Composition as a Problem: Proceedings of the Seventh International Conference on Music Theory, Tallinn, Pärnu, January 8–11, 2014, 84–109, toim./ed. Mart Humal. Tallinn: Estonian Academy of Music and Theatre.

2016b. ”Two Six-Four Openings by Sibelius: ’Voice-Leading Technicalities’ and ’Underlying Compositional Ideas'”. Journal of Schenkerian Studies 9, 109–130.

2017a. ”Bartók’s ’From the Island of Bali’: From ’Balinese’ Surface to ’Hungarian’ Background”. Music Theory and Analysis Vol. 4, 99–110.

2017b. ”Sibelius’ Revision of the First Movement of the Violin Concerto: Strengthening Tonal Structure, Removing Tonal Clichés”. Teoksessa/In Jean Sibelius’s Legacy: Research on his 150th Anniversary, toim./ed.Daniel Grimley, Tim Howell, Veijo Murtomäki, Timo Virtanen.Newcastle: Cambridge Scholars Publishing.