Hae
Takaisin henkilöhakuun

Markus Mantere

Toimenkuva

Toimin SäTellä ja Historiafoorumissa professorina. Opetan musiikinhistorian Johdantokurssia (moduli 1) ja tutkin suomalaisen musiikkielämän 1900-luvun alun historiaa sekä suomalaisen pianismin historiaa. Lisäksi teen myös opiskelijoiden ohjausta ja tehtävääni kuuluvia hallinnollisia tehtäviä. Toimin Suomen musiikkitieteellisen seuran puheenjohtajana.

Tutkimus ja julkaisut

Kansainväliset vertaisarvioidut julkaisut:

  1. “Northern Ways to Think about Music: Glenn Gould’s Idea of North as an Aesthetic Category”. Intersections 25/1-2, 2005.
  2. “The Textual Afterlife of a Musical Hero: Glenn Gould’s Reception in Posthumous Literature”. Studia Musicologica Norvegica 39/2013: 37–62.
  3. (Vesa Kurkelan kanssa) “Introduction”. Critical Music Historiography: Probing Canons, Ideologies and Institutions, toim. Vesa Kurkela & Markus Mantere. Ashgate 2015.
  4. “Writing Out the Nation in Academia: Ilmari Krohn and the National Context of the Beginnings of Musicology in Finland”. Critical Music Historiography: Probing Canons, Ideologies and Institutions, toim. Vesa Kurkela & Markus Mantere. Ashgate 2015.
  5. “Solitude, Ethics, Authenticity – Glenn Gould’s “Northern” Aesthetics of Music”. Music and the Idea of the North. Toim. Rachel Cowgill, Dave Russell and Derek Scott. Routledge 2018.

Jätetty julkaistavaksi:

  1. ”From World Exhibitions to Sunrise Avenue: A Short History of Music Exportation and Research in Finland”. Proceedings of XVI Internationaler Kongress der GesellSchaft für Musikforschung 2016. Mainz, Germany. Schott Publishing Company.
  2. “The North, History, and The Shadow of Hanslick: Glenn Gould’s Ideal of Musical North and Northern Listening”. The Matter of North, toim. Anthony Cushing ja Brent Wetters. USA: Julkaistaan Indiana University Press 2018.
  3. “Two Means of Averting the Gaze from the Fatherland: Ilmari Krohn and Armas Launis as Cosmopolitan Musicologists in the Early Twentieth-Century Finland.” Julkaistaan Confronting the National in Musical Past, toim. Elaine Kelly, Markus Mantere & Derek B. Scott. Julkaistaan Routledge 6/2018.

Vertaisarvioidut kotimaiset julkaisut:

  1. ”Musiikki kurssitutkinnossa”. [Definition of ”Music” in a student recital] Etnomusikologian vuosikirja 1996.
  2. ”Etnomusikologia, etnografia ja taidemusiikin tutkimus”. [Ethnomusicology, ethnography and the research of classical music] Etnomusikologian vuosikirja 2000.
  3. ”Dialogeja tradition kanssa: Gould ja Adorno”. [Dialogues with Tradition: Gould and Adorno] Musiikki 3-4/2000.
  4. ”Musiikkikritiikki etnomusikologian tutkimuskohteena”. [Newspaper music criticism as a research topic for ethnomusicology] Etnomusikologian vuosikirja 2001.
  5.  ”Kontrapunktissa maailman kanssa: eristäytymisen teema Glenn Gouldin musiikillisessa ajattelussa”. [In counterpoint with the world outside: the theme of solitude in Glenn Gould’s musical thought] Etnomusikologian vuosikirja 2002.
  6. ”Pianopedagogiikka ja musiikkikulttuuri”. [Piano pedagogy and music culture] Musiikkikasvatus 1/2002.
  7. ”Glenn Gould ja musiikin uudelleenluomisen imperatiivi”. [Glenn Gould and the imperative of re-creation of music] Musiikki 2/2002.
  8. ”Teknologia ja kodittomat taideteokset: Glenn Gouldin ajatuksia musiikin tulkinnasta sen teknisen uusinnettavuuden aikakaudella”. [Technology and the homeless artworks: Glenn Gould’s ideas regarding the interpretation of music in the age of music’s technical reproducibility] Etnomusikologian vuosikirja 2003.
  9. ”Glenn Gould Has Not Left The Building”: huomioita pianistin kuolemanjälkeisestä elämästä”. [Glenn Gould Has Not Left the Building: Observations of a pianist’s posthumous life] Kulttuurintutkimus 3/2008.
  10. ”Muusikkoustutkimuksen kulttuurisia ja aatehistoriallisia mahdollisuuksia – Glenn Gould ja tulkinnan ’pohjoinen ääni’”. [The cultural and intellectual research perspectives onto the musicological study of musicians] Musiikki 3-4/2008.
  11. ”Onko musiikintutkimuksella etiikkaa?” [Does musicology have ethics?]. Musiikki 1/2010.
  12. ”The North in Music: Issues of Geography, Aesthetics, and Ideology”. Musiikki 2/2010.
  13. ”Varhaisen suomalaisen musiikkitieteen oppihistoriaa: tutkimuskohteena Ilmari Krohnin persoona ja tieteellinen profiili”. [Early institutional history of Finnish musicology: Ilmari Krohn’s persona and scholarly profile as objects of research] Musiikki 2/2012.
  14. ”Jeesus Kristus on suora tie: kristillinen maailmankuva Ilmari Krohnin musiikillisen ajattelun taustatekijänä.” [Jesus Christ is the Way: Christian worldview as a hermeneutic backdrop for Ilmari Krohn’s musical thought] Musiikki 3-4/2012.
  15. (Pirkko Moisalan kanssa) ”Länsimaisen taidemusiikin etnomusikologinen tutkimus”. [The Ethnomusicological study of classical music] Musiikki kulttuurina, toim. Pirkko Moisala & Elina Seye. Sastamala: Suomen Etnomusikologinen Seura 2013, 201–218.
  16. ”Kohti musiikkikokemuksen esteettistä teoriaa” [Towards an aesthetic theory of a musical experience]. Musiikin estetiikka ja filosofia (toim. Juha Torvinen & Alfonso Padilla). Yliopistopaino 2005.
  17. ”Musiikin medioituminen” [The Mediation of music]. Johdatus musiikkifilosofiaan (Toim. Erkki Huovinen & Jarmo Kuitunen). Vastapaino 2008.
  18. ”Musiikintutkimus kansakuntaa rakentamassa: Armas Launis, Ilmari Krohn ja suomalaisen musiikkitieteen kansallinen tehtävä 1900-luvun alussa” [Musicology at the service of nation-building: Armas Launis, Ilmari Krohn and the national task of Finnish musicology at the beginning of the 20th century]. Musiikki 2/2014.
  19. “The Prophet in a Strange Land: Aspects of Arnold Schönberg’s Immigration  and Cultural Adaptation to the United States”. Trio 2/2014.
  20. “Musiikki kasvun, muistamisen ja tuhoavan läsnäolon merkkinä. J.S. Bachin Goldberg-variaatioiden merkitys Hannibal Lecterin fiktiivisen hahmon rakentumisessa”. [Music as an auditive sign for growth, remembrance and destructive presence. J.S. Bach’s Goldberg Variations as Hannibal Lecter’s music] WiderScreen 3-4/2016.
  21. “Ilmari Krohn, Otto Andersson, Armas Otto Väisänen ja tieteen suuri tehtävä: Suomalaisen musiikintutkimuksen suhteet Saksaan 1930- ja 1940-luvuilla”. Musiikki 1-2/2017, 86–112. 

Jätetty julkaistavaksi:

  1. “Suomalaisuuden ja luonnon etsintä 1930- ja 1940-lukujen suomalaisessa musiikkitieteessä”. Musiikki ja luonto: ekomusikologisia kirjoituksia äänellisestä kulttuurista. Toim. Juha Torvinen. [The search for “Finnishness” and “nature” in musicology in Finland in 1930s and 1940s]. Turku: Utukirjat 2018. Tulossa.

Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset:

       1. “Taidemusiikin etnomusikologiaa: menetetty lupaus vai askel kohti yhtenevää musiikintutkimusta?” Musiikin suunta 4/2001.

2. ”Missä musiikin merkitykset lopulta ovat? Huomioita taidemusiikin kulttuurisesta tutkimuksesta.” Musiikin suunta 4/2002.

3. ”Kohti muusikkoustiedettä”. Musiikin suunta 4/2003.

4. ”Mistä musiikkiteos voi puhua? Adorno, New musicology ja musiikin tulkinnan poliittisuus”. Musiikin suunta 3/2005.

5. ”Musiikintutkimus, kulttuurikritisismi ja Glenn Gould”. Musiikki 4/2006.

6. ”Musiikin tutkimus – tiedettä vai taidetta?” Musiikki 3-4/2009.

7. ”Musiikin ja näyttämötaiteen tutkijakoulun opetuksen ja ohjauksen laatujärjestelmä 2010–2013”. Yliopistopedagogiikan perusopintojen lopputyö, Tampereen yliopisto 2009.

8. ”Tee työtä, jolla on tarkoitus”. Musiikki 1/2012.

9. ”Miten musiikkia ymmärretään?” Musiikki 2/2012.

10. ”Musiikin ”raskaus” [est]eettisenä ideaalina Theodor W. Adornon musiikkifilosofiassa”. Musiikin suunta 3-4/2012.

11. ”Miten musiikkitiede resonoi?” Musiikki 3-4/2012.

12. (With Juha Ojala): ”Taiteen tutkimuksen tulevaisuus ei näytä hyvältä”. Musiikki 2/2013.

13. ”Revisiting an Unlikely Friendship in the 20th-Century Music: Ferrucio Busoni’s Life-Long Camaraderie with Jean Sibelius”. On the Third Hand: Festshrift for David Josephson. Toim. Brent Wetters. Providence, R.I.: Brown University 2016.

14. “Mikä on musiikkikritiikin paikka nykyhetkessä?”. Musiikin suunta, 2/2017. http://www.musiikinsuunta.fi.

Toimitetut kirjat ja monografiat:

  1. (Toim. Vesa Kurkelan kanssa) Critical Music Historiography: Probing Canons, Ideologies and Institutions. Ashgate 2015.
  2. (Toim. Olli Heikkisen, Kaarina Kilpiön, Saijaleena Rantasen, Hannu Tolvasen ja Heikki Uimosen kanssa) Valistus on viritetty: Esseitä musiikista, huvittelusta ja historiasta. Helsinki: Taideyliopiston julkaisuja. 2014.
  3. The Gould Variations: Technology, Philosophy and Criticism in Glenn Gould’s Thought and Musical Practice. Frankfurt am Main: Peter Lang 2012.
  4. (Toim. Musiikin todellisuudet: säveltaiteen ensyklopedia. (Eero Tarastin esseitä.) Helsinki: Yliopistopaino 2002. 
  5. (Toim. Antti-Ville Kärjän kanssa) Etnomusikologian vuosikirja 2005. Helsinki: SES.
  6. (Toim.) Etnomusikologian vuosikirja 2006. Helsinki: SES.
  7. (Toim. Antti Koirasen kanssa) Musiikillisia maailmankuvia Virroilta. TUTKIVI 35, Virtain kulttuurintutkimusaseman raportteja, 2006.
  8. (Toim. Heikki Uimosen kanssa) Etnomusikologian vuosikirja 2007. Helsinki: SES.
  9. (Toim. Vesa Kurkelan, Heikki Uimosen ja Maija Kontukosken kanssa) Music Breaks In. Musiikintutkimuksen laitoksen julkaisuja. Tampereen yliopisto 2010.
  10. (Juha Torvisen kanssa) Musiikki?. Teaching material for a course on aesthetics of music. Commissioned by The Association of Music Institutes in Finland. Available at http://www.musicedu.fi/easydata/customers/musop/files/musiikinfilosofia/musiikki.pdf.  SMOL 2007.

  Jätetty julkaistavaksi:

  1. (Toim. Elaine Kellyn ja Derek B. Scottin kanssa) Confronting the National in Musical Past. Julkaistaan 6/2018 Routledge.

Toimitetut kausijulkaisut:

  1. (Toni Honkalan ja Marko Niemelän kanssa). Musiikin suunta 4/2002.
  2. Musiikin suunta 4/2003.
  3. (Marko Ahon kanssa) Musiikin suunta 4/2005.
  4. (Heikki Uimosen kanssa) Musiikin suunta 1/2009
  5. Musiikki 1/2008
  6. Musiikki 2/2008
  7. Musiikki 1/2009
  8. Musiikki 2/2009
  9. Musiikki 3-4/2009
  10. Musiikki 1/2010
  11. Musiikki 2/2010
  12. Musiikki 3-4/2010
  13. Musiikki 2/2011. 
  14. Musiikki 3-4/2011
  15. Musiikki 1/2012
  16. Musiikki 2/2012
  17. Musiikki 3-4/2012
  18. (Liisamaija Hautsalon kanssa) Musiikki 1/2013
  19. Musiikki 2/2013
  20. (Anne Sivuoja-Kauppalan ja Juha Ojalan kanssa). Musiikki 3-4/2013
  21. (Saijaleena Rantasen kanssa) Musiikki 1-2/2017

Asiantuntijuusalueet

  • Musiikin historia
  • Musiikin filosofia
  • kulttuurinen musiikintutkimus