Other theme abstracts for the Language centre days 2023
Robert Hollingsworth, Riikka Järvelä and Hilkka Paldanius, Tampere University
Opettajuus kielikeskuksessa: ideaali ja todellisuus
Opettajuus kielikeskuksessa on monin tavoin murroksessa muun muassa hybridi- ja etäopetuksen tuomien muutosten ja opiskelijamäärien kasvun vuoksi. Opettajan työtä kielikeskuksessa ei ole kuitenkaan juuri tutkittu. Tässä kaksikielisessä (suomi ja englanti) työpajassa keskustellaan opettajien näkemyksistä opettajuudestaan nyt ja tulevaisuudessa.
Keskustelun pohjana hyödynnetään tuloksia kyselytutkimuksesta, joka suunnattiin kolmen suomalaisen kielikeskuksen opettajille keväällä 2023. Kysyimme, millaisena opettajat kokevat opettajuutensa tällä hetkellä, millaista se olisi ideaalitilanteessa ja miten opettajat kokevat pääsevänsä ideaaliin.
The results of the survey suggest that there are different factors at play that attract teachers towards their work in language centres while others have the opposite effect. These factors include students, teaching, well-being, time and independence and affect the way teachers perceive their teachership. In addition, the degree to which teachers felt that they could influence their work and teachership differed greatly between the respondents.
On the basis of the results of the survey, the participants will have the opportunity in the workshop to reflect on and discuss which factors affect their own language centre teachership and how they themselves can have an influence on these factors.
Abstract for workshop on capitalisation and other pressing matters of style
The workshop focuses on different elements of style in writing in English, particularly on topics such as capitalisation conventions in job and degree titles, names of units and buildings, and in legislation and administrative regulations and decisions. We will talk about the capitalisation practices currently used in the English-language materials produced in Finnish universities and explore the sources we rely on when deciding on capitalisation and other questions of style. Workshop participants are also encouraged to raise other questions of style for discussion. Our aim is to share best practices among translators and language revisors in the form of a round-table discussion.
Irma Hallberg-Rautalin, University of Helsinki and Vilja Pitkänen, Aalto University
Workshop: Capitalisation and other pressing matters of style
The workshop focuses on different elements of style in writing in English, particularly on topics such as capitalisation conventions in job and degree titles, names of units and buildings, and in legislation and administrative regulations and decisions. We will talk about the capitalisation practices currently used in the English-language materials produced in Finnish universities and explore the sources we rely on when deciding on capitalisation and other questions of style. Workshop participants are also encouraged to raise other questions of style for discussion. Our aim is to share best practices among translators and language revisors in the form of a round-table discussion.
Fergal Bradley, University of Helsinki
I just haven’t done this before: Student approaches and attitudes to developing their mediation skills in an autonomous English language course.
Mediation as a language skill has gained increased attention from language teachers, especially following its increased visibility in the updated CEFR Companion Volumes (2018 & 2020). Encompassing the skills of production, reception and interaction, mediation is a complex concept, but also a skill central to language learning and successful language use.
This presentation reports on a project examining student understandings of and attitudes toward mediation in the context of an autonomous English course at a Finnish university. The research takes a practitioner-led approach, inspired by the principles of Exploratory Practice (Allwright & Hanks, 2009), which include involving everyone, integrating research into pedagogical practice, and working for understanding and quality of life in language learning.
Understandings of and attitudes towards mediation are explored through discussions in language counselling, where students reflect on their language learning skills and plan a programme of study together with their counsellor. These counselling sessions form the basis for the counsellor’s reflective journal, which is the project data. The journal is then analysed using a reflexive thematic analysis approach (Braun & Clarke, 2022) to identify themes relating to student approaches and attitudes to mediation.
The project aims to contribute in several ways. Firstly, it supports the students involved by encouraging them to reflect on the concept of mediation, evaluate their related competences, and develop strategies for improving them. Second, it deepens the counsellor’s understanding of mediation and how it is understood by students. This aids in developing pedagogical practices that support students developing their mediation skills. Finally, the project aims to build on existing research on mediation in Finnish and European higher education contexts. Studies such as Liontou & Braidwood (2021) and Kossakowska-Pisarek, Siddall, & Świerk (2022) show both the value of engaging with the concept of mediation and the lack of knowledge surrounding it.
Allwright, D., & Hanks, J. (2009). The developing language learner. Basingstoke: Palgrave Macmillan.
Braun, V., & Clarke, V. (2022). Thematic analysis: a practical guide. Sage.
Council of Europe. 2020. Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Companion Volume . Strasbourg: Council of Europe. https://rm.coe.int/common-european-framework-of-reference-for-languages-learning-teaching/16809ea0d4.
Council of Europe. 2018. Common European Framework of Reference for Languages: Learning, Teaching, Assessment. Companion Volume with New Descriptors. Strasbourg: Council of Europe. https://rm.coe.int/cefr-companion-volume-with-new-descriptors-2018/1680787989.
Kossakowska-Pisarek, S., Siddall, R., & Świerk, M. (2022). Mediation: Teachers’ Attitudes and Perceptions of Needs at European Universities in the Context of EU Language Policy. Sustainable Multilingualism (20).
Liontou, M., & Braidwood, E. (2021). Mediation in practice in an ESAP course : Versions of the Medical English student conference. CEFR Journal : Research and Practice, 4, 25-43. https://doi.org/10.37546/jaltsig.cefr4-2
Saija Kaskinen and Mikko Hill, University of Eastern Finland
Increasing research at language centres
Language centres are principally defined as “service provider units” and as such, pathways are not necessarily open to engage in research activities. Although the practice is strongly incorporated into ongoing research-informed teaching in language centres, the narrowly defined institutional identity and the near 100% teaching responsibilities required have constricted many teachers from conducting systematic, academic research with a view to publication. Yet, research is an essential asset for universities. The purpose of this workshop is to discuss together how increased research opportunities can be promoted in language centres with a focus on identifying principles and practices that can advance research activities, including support for teachers seeking PhDs. It is observed that support and opportunities for academic research vary in different language centres. Through open and collaborative discussion, this interactive 50-minute workshop aims at drawing upon language centre teachers’ experiences from different universities. The purpose is to pinpoint practical initiatives that could advance a supportive research culture by identifying institutional constraints and uncovering possible solutions to these constraints. The idea is to gain practical information on how research could be promoted in language centres and furthermore, illustrate how the directors of language centres could utilise this information with a view to further advance research opportunities for their units.
Target audience: LC educators currently conducting or with an interest in conducting research.
Sinikka Karjalainen and Tiina Laulajainen, University of Helsinki
Pro exercitiosta tekoälyyn
Yliopistojen kielikeskusten tai vastaavien yksiköiden keskeisenä tehtävänä on antaa opiskelijoille kieli- ja viestintäopetusta sekä kehittää kielenopetusta, oppimateriaaleja ja monipuolisia oppimismuotoja. Kielikeskusten perustaminen ajoittui pääosin 1970–1980-lukujen taitteeseen, mitä vauhditti tuolloinen valtakunnallinen tutkinnonuudistus. Silloin kaikkiin tutkintoihin alettiin edellyttää pakollisia kieli- ja viestintäopintoja. Toinen iso valtakunnallinen uudistus oli ns. Bologna-prosessi, jonka tuloksena uudet tutkinnot kielitaitovaatimuksineen käynnistyivät 2005. Lisäksi kielikeskusopetukseen ovat vaikuttaneet yliopistoissa tapahtuneet sisäiset tutkinnonuudistukset ja toiminnan uudelleenorganisoinnit.
Kielikeskusten olemassaoloaikana myös käsitykset kielitaidosta, kieltenopetuksesta ja yleensä oppimisesta ovat muuttuneet. Tämä on vaikuttanut kielikeskusopetuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen, joskus radikaalistikin. Opetuksen kehittämisessä keskeistä on opetussuunnitelmatyö, jota tehtäessä joudutaan pohtimaan, miten opetuksen muutostarpeisiin vastataan. Tässä esityksessä kerromme ensin lyhyesti kielikeskusten perustamisen taustaa. Sen jälkeen käsittelemme opetussuunnitelmaan ja opetussuunnitelmatyöhön peilaten, miten valtakunnalliset ja yksi paikallinen koulutusuudistus ovat vaikuttaneet kielikeskusopetukseen. Tarkastelemme erityisesti viimeisten 20 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia, esimerkkinä Helsingin yliopiston kielikeskus. Lopuksi tarkastelemme, millaisia muutostrendejä kielikeskusopetuksessa voidaan nähdä kautta vuosikymmenten ja millaisia mahdolliset uudet haasteet ovat.
Laura Mendoza, Aalto University
Understanding master’s thesis writers in a Finnish EMI context: writing conceptions, apprehension about grammar, self-efficacy for thesis writing and thesis grade.
Coauthors: Sari Lindblom, Tuula Lehtonen and Heidi Hyytinen
This study investigates master’s thesis writers in an English as a Medium of Instruction (EMI university setting at a Finnish university, exploring individual variation within and interconnections between thesis writers’ conceptions of writing, apprehension about grammar, self-efficacy for thesis writing, and thesis grade. The data consist of engineering thesis writers’ answers (self-report) to survey questions (N=283) as well as their thesis grade, separately gathered from the study register (81% writing in L2 English, 19% in Finnish as L1). Data analyses included exploratory factor analysis confirmatory factor analysis, bivariate correlation, t-tests, two-step clustering, ANOVAs with post-hoc tests, and effect sizes using SPSS v27. Maladaptive writing conceptions (block, procrastination and perfectionism) correlated positively with each other and negatively with productivity, self-efficacy for thesis writing and thesis grade. Block and perfectionism were positively related to apprehension about grammar. No significant differences were found between L2 and L1 writers in their mean scores for thesis grade, self-efficacy for thesis writing, apprehension about grammar or writing conceptions. Three groups of writers were identified, reflecting different combinations of writing conceptions: 1) writers with maladaptive conceptions 2) productive writers with perfectionist conceptions 3) writers with adaptive conceptions. Significant differences were found between these groups in their self-efficacy for thesis writing, thesis grade and apprehension about grammar. L1 and L2 writers were divided very evenly across the identified three groups. These findings indicate that writing conceptions play an important role in the thesis writing process and writing outcomes for both L1 and L2 writers in EMI contexts.
Katri Niemi, University of Eastern Finland
Organisaatioviestinnän rikkaruoho vai välttämätöntä näkyvyystyötä? Keskustelutilaisuus kielikeskussomesta
Onko kielikeskusten paikka sosiaalisessa mediassa, ja millainen se paikka on? Millainen kielikeskus somessa näyttäytyy, ja kenen ääni siellä kuuluu? Vapaamuotoisen keskustelutilaisuuden tarkoituksena on tutustua suomalaisella kielikeskuskentällä tehtyyn ja tehtävään sometyöhön, löytää yhteistyömahdollisuuksia ja pohtia uusia avauksia. Tapaamisessa verkostoidutaan ja ideoidaan, mutta myös keskustellaan resursseista ja toimintatavoista. Tarjolla on vankkaa vertaistukea monen vuoden somekokemuksella ja mielenkiintoista keskustelua somearjesta organisaatioviestinnän kentällä.
Tämän tapaamisen idea syntyi Turun ja Itä-Suomen yliopistojen kielikeskusten sometiimien yhteistyössä. Useiden vuosien somekokemuksien yhdistäminen on antanut molemmille tiimeille uutta intoa kehitystyöhön. Vaasan kielikeskuspäivillä aloitettua yhteistyötä halutaan nyt laajentaa koko kielikeskuskentän kattavaksi, koska vertaistuelle ja osaamisen jakamiselle verkostomaisesti on selvästi tarvetta. Kielikeskusten organisaatioviestintä tukee osaltaan yliopistojen ns. kolmatta tehtävää, ja sosiaalinen media edistää omalta osaltaan kieli- ja viestintäopetuksen näkyvyyttä yhteiskunnassa ja on siten osa korkeakoulujen ja -koulutuksen sekä kieli- ja viestintäopintojen brändityötä. Arjen avaaminen somessa mahdollistaa erilaista näkyvyyttä ja luo positiivista kuvaa kielikeskustyöstä.
Keskustelutilaisuus sopii kaikille kielikeskusten sometyöstä kiinnostuneille, olit sitten vasta suunnittelemassa sometyötä, ottamassa haltuun uusia kanavia tai jo kaikki somehaasteet kokenut #somekehäkettu. Tervetuloa keskustelemaan ja verkostoitumaan!
Salme Korkala, Eleni Moens and Peppi Taalas, University of Jyväskylä
Kuulumisen tunteen vahvistaminen viestintä- ja kieliopintojaksoilla
Koronapandemian myötä yleistyneet etäopiskelu ja -työ tulevat jatkossa olemaan osa yhä useamman arkea. Myös opetuksen muodot tulevat pysyvästi olemaan aiempaa monimuotoisempia, jolloin on vielä aiempaa tärkeämpää rakentaa pedagogisia ratkaisuja, jotka vahvistavat opiskelijoiden läsnäolon tunnetta, ja näin tukevat opiskelijan psykologista, sosiokulttuurista ja akateemista hyvinvointia.
Tässä esityksessä tarkastellaan, miten opiskelijoiden läsnäolontunnetta voidaan vahvistaa opetusmuodosta riippumatta. Keskeinen käsite on pedagoginen läsnäolo, jolla tarkoitetaan opetuksen ja ohjauksen tapoja, materiaaleja ja teemoja, jotka auttavat tekemään joukosta toisilleen vieraita opiskelijoita menestyksekkään, kulttuurienvälisen yhteisön, joka tukee opiskelijoiden akateemista, sosiaalista ja kulttuurista osallistumista ja kehittymistä (ks. Malsbary 2012).
Läsnäolon tunteen syntymiseen ja vahvistumiseen vaikuttavat vuorovaikutussuhteet, joita rakennamme ja ylläpidämme tietyssä kontekstissa. Vuorovaikutussuhteiden lisäksi pedagogiseen läsnäolontunteeseen on liitetty esimerkiksi vuorovaikutuksellisuus, yhteisöön kuuluminen, jäsenenä toimiminen, tuki ja hyväksyntä. Läsnäolon tunne puolestaan korreloi positiivisesti mm. opiskelijan opintomenestykseen, asenteisiin ja motiiveihin toimia akateemisessa yhteisössä, sitoutumiseen ja osallistumiseen sekä akateemisiin saavutuksiin. (Osterman 2000.)
Esityksessä tarjotaan näkökulmia siihen, millaiset pedagogiset ratkaisut tuottavat toimivaa, läsnäolontunnetta vahvistavaa pedagogista designia viestintä- ja kieliopintoihin. Läsnäolon tunteen rakentumista pedagogisessa designissa tarkastellaan neljällä tasolla: kognitiivisella tasolla, motivaation tasolla, sosiaalisella tasolla sekä affektiivisella tasolla (ks. Oxford 2017).
Kirjallisuus
Malsbary, C. B. 2012. The pedagogy of beloning: the social, cultural, and academic lives of recently-arrived immigrant youth in a multiethnic, multilingual high school. Doctoral dissertation. UCLA.
Osterman, K. 2000. Students’ need for belonging in the school community. Review of Educational Research, 70 (3), 323–367.
Oxford, R. L. 2017. Teaching and researching language learning strategies. New York: Pearson.
Keshala Hediwaththege, University of Helsinki
Third person singular verb forms in the writing of beginner level adult learners of English
The present study focuses on the use of third person singular verb forms in a corpus containing essays written by adult learners of English with basic level English proficiency. The acquisition/use of third person singular verb forms by learners of English is a well-researched area of study with notable contributions from Goldschneider & DeKeyser, (2001), Ionin and Wexler (2002), Hamamcı, Z. and Hamamcı, E . (2018), Jara (2015), Theakston, A, Lieven, V M and Tomasello, M (2003) and Tanoh (2023). There are already established theories accounting for the optionality in the use of English verb forms such as the Aspect Hypothesis, Missing Surface Inflection hypothesis, Morphological Deficit and the Feature Re-Assembly hypothesis. The study attempts to examine the extent to which the learners correctly use the third person singular verbs, if there are significant differences between their use of the third person singular verb forms of verb be (auxiliary and copula) and lexical verbs, and identify which of the available accounts of optionality in the use of verb forms could mostly be accountable for the optionality found in these learners’ use of third person singular verb forms. The expected findings are that less optionality will be observed in learners’ use of third person singular forms of verb be than in lexical verbs. It is also expected that Missing Surface Inflection hypothesis would be provide the strongest explanation for the optionality observed, but the influence of the L1 emphasized in the Feature Re-Assembly hypothesis could play a significant role too. The study is significant from a pedagogical perspective as it studies authentic samples of learner language with a focus on identifying what reasons seem to be most accountable for the optionality in the use of third person singular verb forms in beginner level learners.
Key words: Corpus Linguistics, learner language, verb forms
Noora Helkiö, Aalto University and Riina Uusikulku, University of Helsinki
Kielibuustin opetusmateriaalipankki suomen- ja ruotsinopettajille – Språkboosts läromedelsbank för lärare i svenska och finska
Kielibuusti-hankkeessa (2021–2024) kehitetään malleja ja ratkaisuja kotimaisten kielten opettamiseen ja oppimiseen. Osana kehitystyötä on edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Yksi Kielibuustin kollegiaaliseen yhteistyöhön kannustava tuotos on opetusmateriaalipankki, joka on opettajille suunnattu matalan kynnyksen alusta suomen ja ruotsin kielen opetusmateriaalien jakamiseen. Opetusmateriaalipankkiin voi ladata materiaaleja, joita haluaa jakaa muille, ja toisaalta sieltä voi etsiä muiden tekemiä materiaaleja omassa opetuksessa käytettäväksi.
Tässä työpajassa tutustutaan Kielibuustin opetusmateriaalipankkiin, keskustellaan avoimista oppimateriaaleista ja kasvatetaan opetusmateriaalipankkia työpajan osallistujien omilla materiaaleilla. Lisäksi keskustellaan tekijänoikeuslisensseistä, jotka kertovat, millä tavoin ja millä ehdoilla materiaalia saa käyttää ja jakaa. Kielibuustin tavoitteena on tuottaa kaikille avoimia, yhteiskunnallisesti hyödyllisiä materiaaleja, joiden vastuullista käyttöä lisensoinnilla pyritään helpottamaan. Työpaja tarjoaa lisäksi mahdollisuuden verkostoitua.
Avoimet oppimateriaalit antavat mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen sekä monipuolistavat opetuksessa hyödynnettävien tehtävien varantoa. Näin niin yksittäiset opettajat kuin työyhteisöt voivat ottaa käyttöönsä erilaisia pedagogisia lähestymistapoja ja materiaaleja. Kielibuustin opetusmateriaalipankissa kantavana ajatuksena on se, että opetusmateriaalipankki kannustaa opettajia jakamaan omaa asiantuntemustaan muiden iloksi ja hyödyksi. Arjen työtä helpottaa se, että opetusmateriaaleja ei tarvitse kehittää yksin, vaan opettajan on mahdollista hyödyntää jo olemassa olevia resursseja.
Työpajan osallistujia pyydetään ottamaan mukaan jokin laatimansa materiaali, joka on toiminut hyvin ja jonka jakamisesta olisi iloa muille. Sen ei tarvitse olla mikään aivan erityinen tai laaja kokonaisuus, vaan kyse voi hyvin olla vaikka vain yksittäisen oppitunnin yksittäisestä tehtävästä. Materiaalin tulee olla sellaista, jonka olet valmis luovuttamaan Kielibuustin opetusmateriaalipankkiin. Tekijänoikeuslisensseistä annetaan työpajassa selkeät ohjeet. Työpaja on kaksikielinen (suomi ja ruotsi).
Abstrakt på svenska
Kielibuustin opetusmateriaalipankki suomen- ja ruotsinopettajille – Språkboosts läromedelsbank för lärare i svenska och finska
I projektet Språkboost (2021-2024) utvecklas modeller och lösningar för undervisning och inlärning av de inhemska språken. Ett centralt mål för projektet är att möjliggöra samarbete mellan olika aktörer. Till exempel har vi i Språkboost skapat en läromedelsbank, en plattform där lärare kan dela med sig av material för undervisning i svenska och finska. Du kan ladda upp material som du vill dela med andra, och du kan söka efter material som gjorts av andra för att använda i din egen undervisning.
I workshoppen presenterar vi Språkboosts materialbank, diskuterar nyttan av öppna läromedel och utökar resursbanken med material från deltagarna i workshoppen. I workshoppen får du också information om upphovsrättslicenser, som beskriver hur och på vilka villkor material får användas och distribueras. Ett syfte med Språkboost är att producera samhällsnyttigt material som är öppet för alla, och att underlätta ansvarsfull användning av materialet genom licensiering.
Den bärande idén bakom Språkboosts materialbank är att uppmuntra lärare att dela med sig av sin sakkunskap till glädje och nytta för andra. Delat undervisningsmaterial ger lärare idéer och möjlighet att utveckla sin undervisning. Både enskilda lärare och arbetsgrupper kan få tillgång till nya eller annorlunda pedagogiska tillvägagångssätt och god praxis. Det faktum att lärare inte behöver utveckla allt undervisningsmaterial på egen hand underlättar det dagliga arbetet.
Workshoppen erbjuder deltagarna möjligheter till samarbete och nätverkande. Så ta gärna med dig ett material som du har utvecklat, som har fungerat bra och som du gärna vill dela med dig av till andra. Det behöver inte vara något storartat eller omfattande, utan det kan vara så enkelt som en enda uppgift för en lektion. Materialet ska vara något som du är beredd att bidra med till Språkboosts läromedelsbank. Workshoppen är tvåspråkig (svenska och finska).
Pauli Kudel and Jepa Viinanen, Aalto University
KiViTa – kieli- ja viestintätarjotin yli korkeakoulurajojen
Kielten ja viestinnän opetuksessa on korkeakoulukentällä tehty jo pitkään monenlaista yhteistyötä, niin hankkeissa kuin yhteistyösopimuksin. Vaikka monet korkeakoulujen oppiaineet edellyttävät lähiopetusta, kieli- ja viestintäopintoja tehdään yhä useammin verkossa, digitaalisissa ympäristöissä. Tämä tarjoaa opiskelijoille sekä joustavuutta, kun opetus ei ole niin aikaan ja paikkaan sidottua, että isompaa kieli- ja viestintäopintojen valikoimaa, kun korkeakoulujen yhteistyöllä tarjolla ovat myös esimerkiksi sellaiset harvinaisempien kielten kurssit, joita ei omassa korkeakoulussa olisi mahdollista opiskella.
Opiskelijoiden lisäksi korkeakoulurajat ylittävästä yhteistyöstä hyötyvät myös korkeakoulut. Resursseja voidaan suunnata tehokkaammin, kun toteutetaan yhteistyössä sellaisia kursseja, joille muutoin olisi vaikeaa saada riittävää määrää opiskelijoita. Tällaisia ovat usein esimerkiksi edistyneiden kurssit ja myös henkilöstökurssit.
Pääkaupunkiseudun korkeakoulut ovat käynnistäneet yhteistyön kielten ja viestinnän opetuksen edistämiseksi KiViTa (Kieli- ja viestintätarjotin) -hankkeella, jolla vahvistetaan kansallista kielivarantoa ja -osaamista sekä tarjotaan joustavampia oppimispolkuja niin tutkinto-opiskelijoille kuin korkeakoulun henkilöstöllekin.
OKM:n strategiarahoituksella toteutettava hanke on osoitettu juuri pääkaupunkiseudulle erityisesti siksi, että pääkaupunkiseudulla kansainvälisten osaajien määrä kasvaa voimakkaasti. Korkeakoulujen kasvavat sisäänotot, laajeneva kansainvälinen henkilöstö sekä monikulttuuristen ryhmien opettaminen vieraalla kielellä edellyttävät kieli- ja viestintäopintojen kehittämistä ja uudistamista pääkaupunkiseudun korkeakouluissa.
KiViTa-hankkeessa edistetään yhteisen kielten ja viestinnän opetustarjontaa. Laaja korkeakoulujen rajat ylittävä opetustarjonta vaikuttaa kansainvälisten osaajien houkuttelevuuteen, tukee kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilöstön rekrytointia, vahvistaa kansallista kielivarantoa sekä kasvattaa kieli- ja viestintäosaamista. Hanketta ovat toteuttamassa Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Taideyliopisto ja Hanken svenska handelshögskolan. Niiden yhteiseen tarjontaan tuottama opetus on suunnattu pääkaupunkiseudun kaikille korkeakouluille.
Yhteistyöhanke painottaa kotimaisten kielten rinnalla monikielistä tiede- ja työelämäviestintää sekä harvemmin opetettuja kieliä. Yhteistyössä kehitetään sekä kieli- ja viestintäopetuksen tarjontaa että opetuksellisia lähestymistapoja, joissa huomioidaan eri koulutusalojen ja jatkuvien oppijoiden tarpeet. Hankkeen myötä korkeakoulut kehittävät jatkuvan oppimisen sekä tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavaa joustavaa hybridi- ja digipedagogiikkaa.
Tässä esityksessä esittelemme, millaista yhteistyötä KiViTassa tehdään ja miten yhteistarjontaa ja muuta yhteistyötä, kuten pedagogista kehittämistä, käytännössä toteutetaan ja edistetään. Vaikka kysymyksessä onkin pk-seudun alueellinen hanke, siitä on ammennettavissa inspiraatiota, malleja ja ideoita muuallakin toteutettavaan yhteistyöhön, niin alueelliseen, kuin valtakunnalliseenkin. Kun kyse on pääasiallisesti verkossa toteutettavasta opetuksesta, niin itsenäisen opiskelun kuin etäopetuksenkin keinoin, kaikenlaiset rajat ovat ylitettävissä.
Hanna-Riikka Hodges, Tampere University
Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen akateemisen kirjoittamisen verkko-opetuksessa
Esitys käsittelee tapoja vahvistaa opiskelijoiden hyvinvointia ja työskentelyn sujuvuutta akateemisen kirjoittamisen opintojakson verkkototeutuksilla Tampereen yliopistossa. Esitys perustuu kokemuksiini kevätlukukaudelta 2023.
Akateemisen kirjoittamisen opintojakso kuuluu Tampereen yliopiston kielikeskuksen viestintä- ja kieliopintoihin. Tavoitteena on tarjota eväitä erityisesti kandidaatintutkielman mutta myös yleisemmin opiskelu- ja asiantuntijatekstien kirjoittamiseen. (Ks. Tampereen yliopisto 2023.) Opetusta järjestetään sekä lähi- että verkkototeutuksina. Vaikka opintojaksolla on ollut käytössä elementtejä, joilla tuetaan opiskelijoiden työskentelyn sujuvaa etenemistä rohkaisevassa hengessä, voi opiskelijoiden tavoittaminen ja tukeminen olla haastavaa erityisesti sellaisilla verkkototeutuksilla, jotka eivät sisällä yhteisiä tapaamisia.
Syksyllä 2022 osallistuin yhtenä kielikeskuksen edustajista Tampereen yliopiston TreSilienssi 2.0 ‑hankkeeseen (Tampereen yliopisto 2022), jonka tavoitteina oli muun muassa tukea opiskelijoiden hyvinvointia, toimijuutta ja opintojen etenemistä. Tarkastelin teemoja akateemisen kirjoittamisen opetuksen näkökulmasta ja pohdin keinoja opiskelijoiden opiskelutaitojen, sitoutumisen ja sen myötä hyvinvoinnin vahvistamiseen opintojakson sisältöjen opetuksen ohessa erityisesti verkkototeutuksilla.
Kehitystyön tueksi tutustuin positiiviseen pedagogiikkaan, jossa korostuvat vahvuuslähtöisyys, hyvän huomaaminen ja pyrkimys vahvistaa opiskelijan itsenäistä kykyä huolehtia hyvinvoinnistaan (esim. Avola & Pentikäinen 2019). Koin lähestymistavan sopivaksi, koska osa opiskelijoista suhtautuu kirjoitustaitoihinsa melko kielteisesti aloittaessaan akateemisen kirjoittamisen jakson. Kehittelin harjoituksia, jotka ohjaavat opiskelijoita heti opintojakson alussa löytämään itsestään kirjoittajan vahvuuksia sekä asettamaan itselleen konkreettisia tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseen. Ajatus on, että tällaisista taidoista on hyötyä myös myöhemmin.
Esityksessä kerron käyttämistäni menetelmistä sekä opiskelijoiden työskentelyssä ja palautteessa havaitsemistani muutoksista verrattuna aiempiin verkkototeutuksiin.
Lähteet
Avola, P. & Pentikäinen, V. (2019). Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja. BEEhappy Publishing.
Tampereen yliopisto (2023). Akateeminen kirjoittaminen, 2 op. Kuvaus. Viitattu 28.8.2023. https://www.tuni.fi/fi/opiskelijan-opas/opintotiedot/opintojaksot/uta-ykoodi-38849?year=2023
Tampereen yliopisto (2022). TreSilienssi 2.0 Tampereen yliopistoyhteisössä. Viitattu 28.8.2023. https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/tresilienssi-2-0-tampereen-yliopistoyhteisossa