Musica Mercata 2024 -symposiumi on järjestyksessään seitsemäs Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikinhistorian alan kongressi
Sibelius Academy Symposium on Music History on kahden vuoden välein järjestettävä tieteellinen kongressi, joka on 15 vuoden elinkaarensa aikana kasvanut kansainvälisesti korkeatasoiseksi tapahtumaksi. Tänä vuonna 5.-7.6. Musiikkitalolla Taideyliopiston Sibelius-Akatemian ja Tutkimusinstituutin järjestämä tapahtuma keskittyy musiikin ja musiikillisten toimijoiden taloudellisiin kytköksiin, musiikin ansaintalogiikkaan sekä musiikin, estetiikan ja talouden yhteyksiin historiallisesta näkökulmasta.
Usein musiikki, varsinkin klassinen musiikki, ajatellaan aineettomaksi, puhtaan henkiseksi taidemuodoksi, jolla on taloudellisia kytköksiä vain sen verran kuin on välttämätöntä. Kaikille tuttu on myös myytti köyhästä, kutsumuksensa pyhällä hengellä elävästä taiteilijasta, jolle materiaaliset seikat ovat täysin yhdentekeviä. Kuitenkin musiikin historia osoittaa, että säveltäjät ja muusikot – Wagner, Puccini, Verdi, Paderewski, Jenny Lind ja monet muut – ovat tyypillisesti olleet aivan yhtä persoja taloudellisiin houkutuksiin kuin ketkä tahansa muutkin. Lisäksi hovit ja kirkko, perinteiset musiikin rahoittajat, ovat aina halunneet rahoitukselleen vastinetta: esimerkiksi hovisäveltäjien oli puettava musiikilliseen muotoon työnantajiensa mahti, valta ja varallisuus.
Näin oli myös Ludvig XIV:n, Aurinkokuninkaan hovissa – kuningas panosti vuosittain 200 miljoonaa frangia pelkästään hovimusiikkiin vuosittain. Ottaen huomioon tuon ympäristön loistokkuuden, tämä on hyvin ymmärrettävää, mutta silti yli kolme vuosisataa myöhemminkin musiikin tärkeä asema hovin kontekstissa on ällistyttävää. Hovimusiikki oli mukana miltei joka hetkessä hallitsijan elämää – eri tarkoituksissaan ja eri sävyissään. Kuninkaan herääminen ja nukkumaan meno, ruokailu ja muut toiminnot olivat osa julkisuuden sfääriä ja kaikkeen liittyi musiikki. Siitä oltiin valmiita maksamaan, ja osaava hovimuusikko oli korkean palkkansa arvoinen.
Musiikillaan vaurastuneita taidemusiikin säveltäjiä riittää kaikilta vuosisadoilta Handelista Gerschwiniin. Jotkut säveltäjät puolestaan vaurastuivat muulla tavoin, mikä osaltaan mahdollisti taiteellisen riippumattomuuden. Olisiko Carlo Gesualdon aikanaan radikaali madrigaalitaide tai Charles Ivesin omintakeinen orkesterimusiikki ollut mahdollista ilman omaa pääomaa ja varallisuutta? Vain hieman liioitellen voidaan todeta, että rahalla ja taloudellisilla reunaehdoilla on suora vaikutuksensa myös musiikin tyylihistoriaan ja estetiikkaan.
Musiikin ja säveltäjyyden taloudellisten aspektien lisäksi raha liittyy myös musiikin hyödykkeistymiseen, ammatillistumiseen ja medioitumiseen. Musica Mercata -symposiumin teema-alueita ovat mm. musiikillinen tähteys, julkaisutoiminta ja musiikin välittäminen, musiikki-instituutioiden ja talouden välinen suhde, sekä muusikoiden promootiotoiminta. Kaikki tämä kuuluu nykyisin musiikinhistorian alaan, joka hyödyntää tätä aluetta tarkastellessaan paitsi perinteisen historiantutkimuksen teoriaa ja metodeja, mutta myös esimerkiksi taloushistorian, sosiaalihistorian ja kulttuurintutkimuksen tutkimustraditioita.
Musiikin ja talouden välisten kytkösten tarkastelussa ei, kuten edellä olevasta voi päätellä, ole pelkästään kysymys materiaalis-taloudellisista seikoista, vaan koko musiikkikäsityksen ja ”taidemusiikin” idean historiasta. Sosio-ekonomiset murrokset, teollistuminen ja musiikin medioitumisen räjähdysmäinen kasvu, jotka ovat ravistelleet länsimaista yhteiskuntaa viimeisten kahden vuosisadan aikana, ovat muuttaneet myös musiikkia koskevaa ajatteluamme ja musiikin esittämistä koskevia ihanteitamme. Myös näihin liittyvät kysymykset liittyvät musiikinhistorian tutkimuksen alaan.
Musica Mercata 2024 -symposiumin esitelmiä ja keskustelupaneeleita on ohjelman kolmena päivänä yhteensä 60 kappaletta. Tämän lisäksi ohjelmassa on kaksi keynote-esitelmää. Niiden pitäjät, symposiumin kunniavieraat professori Kyle Barnett (Bellarmine University, USA) ja Gundula Kreutzer (Yale University, USA) ovat alansa huippututkijoita. Molemmat ovat ensimmäistä kertaa vierailemassa Suomessa ja Taideyliopistossa.