Language and Communication Skills for Professional Purposes abstracts for the Language centre days 2023
Adrienn Károly, University of Jyväskylä
English research communication courses for doctoral students: Balancing pragmatism and progressivism
For over ten years, the Centre for Multilingual Academic Communication (Movi) at the University of Jyväskylä has offered short, tailored research communication courses for doctoral students with diverse linguistic and cultural backgrounds, who study in a wide range of fields. The objective of these courses is twofold. Firstly, addressing the immediate needs of doctoral students, these courses are designed to prepare them for success in their doctoral studies and beyond. This is achieved by providing instruction that is pragmatically oriented, relevant, and grounded in genre-based approaches, with an emphasis on the norms and standards of academic language and communication. This traditional, genre-based approach equips students with the skills and knowledge needed to become successful writers and orators in various genres (e.g., journal article, conference poster and presentation, article-based dissertation, grant application, dissertation defence, science communication) and help them gain a better grasp of the dominant norms and practices. Additionally, responding to the linguistic, social, and epistemological inequalities prevalent in contemporary academia, these courses promote self-reflection and agency, facilitated through the adoption of a more critical pedagogical orientation (Shapiro, 2022). Thus, the courses also serve as a forum for discussing and critically reflecting on often unjust norms and practices, with a view to increasing awareness of broader social, political, and language ideological issues in academia. This heightened awareness is believed to help students make more ethical and informed decisions as to when and how to challenge or resist norms and give more consideration to their personal values, interests, and goals. In my presentation, I will use examples of topics, activities, and tasks from my doctoral courses to illustrate the integration of these two approaches and discuss the benefits and challenges of such an integration from the perspective of different disciplines and the global context of internationalization (Habibi & Flowerdew, 2023).
Habibie, P., & Flowerdew, J. (2023). Critical language awareness and English for Research Publication Purposes. Journal of Second Language Writing, 60, 100990. https://doi.org/10.1016/j.jslw.2023.100990
Shapiro, S. (2022). Cultivating critical language awareness in the writing classroom. Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003171751
Henrik Petäistö, University of Oulu
Learning in the Era of COVID-19: The Crucial Nexus of Compassion, Mentorship, and Teacher-Student Relationships
The global COVID-19 pandemic presented an unprecedented challenge to higher education institutions worldwide, forcing a rapid transition from traditional in-person teaching to emergency online learning. This transformative shift in educational delivery served as a profound stimulus for behavioral change in formal learning environments.
This thesis delved into the impact of the pandemic on higher education, exploring the paradigm of learning in the context of this transition. It investigated how contextual parameters, or the learning milieu, influenced and shaped the behavioral changes and learning outcomes observed during this period.
Based on a systematic review of 32 studies across 46 countries, this meta-analysis investigated the impact of the pandemic on higher education, emphasizing five key themes, including emotional intelligence and the role of compassion.
Communication skills emerged as vital, with the study highlighting a lack of research on compassion’s role. Compassion and mentorship in teacher-student relationships are essential in this evolving educational landscape, especially when supporting students in times of change. We invite educators to join the discussion on reshaping higher education’s future in these dynamic times.
Keywords: learning, higher education teaching, COVID-19 pandemic, coping, literature review, meta-analysis, change management, organizational psychology
For further details and inquiries, please contact the author at henrik.petaisto@oulu.fi.
Heli Katajamäki, Marjut Männistö and Nina Pilke, University of Vaasa
Kieliasiantuntijoiden verkkosivupalautteen vaikuttavuus
Tässä esityksessä kerromme tutkimusprojektista, jossa kieliasiantuntijat ovat antaneet palautetta koulutuksellisesta verkkosivustosta. Verkkosivusto on suunnattu kansainvälisten osaajien rekrytointia suunnitteleville organisaatioille, erityisesti työnantajille mutta myös työntekijöille. Tutkimushankkeen tavoitteena on muodostaa kuvaus siitä, miten vaikutelma verkkosivuston tekstin tekijän identiteetistä muuttuu, kun tekstiä on muokattu kieliasiantuntijoiden antaman palautteen mukaisesti. Tavoitteeseen pyrimme seuraaviin tutkimuskysymyksiin vastaamalla: Millaisista asioista kieliasiantuntija on antanut palautetta? Miten tekstiä on muutettu palautteen perusteella? Millaisia tulkintoja tekstin lukijoina toimineen yliopisto-opiskelijat tekstin tekijän identiteetistä tekivät luettuaan alkuperäisen ja lopullisen version? Valitsimme lukijoiksi yliopisto-opiskelijat, koska he mahdollisesti toimivat tulevaisuudessa kansainvälisten osaajien rekrytoijina.
Kieliasiantuntijoiden palaute on annettu sekä kirjallisesti sähköpostitse että suullisesti videoidussa etätapaamisessa. Verkkosivuston suunnitelleet ja toteuttaneet hanketoimijat päättivät itse, millä tavalla he mahdollisesti hyödyntävät annettua palautetta. Osoittautui, että verkkosivustoa muokattiin kieliasiantuntijoiden palautteen avulla oleellisesti ja monelta osin. Muokatun sivuston julkaisun jälkeen toteutimme syksyllä 2022 Webropol-kyselyn 14 yliopisto-opiskelijalle. Kysymykset olivat sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, joiden pohjalta opiskelijat vertailivat ennen palautetta ollutta ja palautteen jälkeen muokattua tekstiversiota. Kyselyyn vastaaminen vei opiskelijoilta 30–60 minuuttia.
Tässä esityksessä kerromme kieliasiantuntijoiden antamasta palautteesta sekä tutkimusasetelmasta. Vertailemme yhdessä kuulijoiden kanssa kahta eri tekstiversiota ja esittelemme saamiamme yliopisto-opiskelijoiden vastauksiin pohjautuvia tuloksia.
Jace Jordan and Nina Sulonen, University of Helsinki
Flipping the Perspective: The Language Centre’s International Trainee’s Experience
The International Traineeship program at the University of Helsinki has long provided the Language Centre with an eager student to help facilitate events and accomplish the Language Centre development team’s myriad of tasks and goals—However, what does it do for the trainee? In this presentation, we hope to present two vital perspectives on the Language Centre’s traineeship: 1) that of the Language Centre staff and 2) that of the international student. The presentation will explore the unique work environment that the Language Centre team aims to provide for the student, including an outline of the guiding principles and questions we take into consideration to foster a positive and safe space and an individual-goal oriented environment for learning. Then, the perspective will be flipped, as the motivations and insights of our trainee will be shared regarding his experience in the Language Centre and its impact on both his professional development and his role as a language learner. The presentation hopes to shed light on the unique intersectional nature of an international traineeship and offer personal and practical examples of how such programs can foster a greater environment of cultural competency and professional language development in universities and language centers. The presentation will be 25 minutes and will be presented in two languages: the first portion in Finnish, and the second in English.
Edward Trethowan, University of Helsinki
Non-biased and gender-neutral language
By the imprint of their expertise and authority on circulating texts, language professionals influence local and popular discourse. They thereby influence on some level the extent of bias in everyday and institutional language norms. Recent discourse has seen hitherto un- or underacknowledged language biases (such as of gender, disability, ethnicity, socioeconomic circumstances or age) problematised more openly and critically. In this context the role of language services in the sensitive and active critique of norms is acquiring clearer significance.
How has this topic affected us, as language professionals, so far in our own work? What particular biases have we most encountered? In what ways are we accommodating and encouraging changes to language that reduce or challenge bias? What tools, resources and support are available to help us do it better, more constructively and considerately? How if at all have our clients aided or resisted such changes? What other influences regarding language norms are felt in our work? What further challenges (institutional, technological, of networks, of resources) have affected our activities in this area? And what positive changes have we seen as a result of our efforts?
This discussion hopes to address such questions by way of shared experiences, research, practical strategies and other knowledge. We will discuss, for instance, the merits, dynamics and challenges of formal changes to style guides, institutional writing guidelines and other such implementations – actual, planned or merely considered. We look forward to hearing and discussing how language services have engaged with the issue of reducing biased language.
Susan McAnsh, University of Oulu
Towards 2030: tripling the international intake, boosting the student experience
The Ministry of Education and Culture has set the target of tripling the present number of foreign degree students in Finland by 2030. If realized, this will doubtless have a major impact on our university language centres, not only on teaching of the domestic languages but also on supporting university staff who deliver courses in English to cater to international students’ needs.
For university teachers, the communication skills required for English-medium instruction are complex. In addition to possessing good enough proficiency in the English language, teachers need the skills to execute an appropriate pedagogical approach in an inclusive, multicultural learning environment through the medium of the English language.
While many Finnish universities now have language policies, not all policies contain provision for support and training for teachers in English-medium communication skills for teaching purposes. Even in universities whose language policies do promote such opportunities, the provision in practice may be sporadic, insufficient, and unable to match demand.
To determine the needs of current teaching staff at the University of Oulu, surveys and interviews were conducted to determine the type and extent of support wanted by teaching staff and to develop a plan for staff training in English-medium communication skills for teaching purposes. This presentation focuses on the planned interventions, their marketing, and systematic implementation to benefit a wide range of teaching staff. It is hoped that in the future, university language centres can collaborate to establish a consistent and comprehensive program to meet the growing demand.
Suvi Kotkavuori, Christian Niedling, Claudia Rehwagen and Nina Sulonen, University of Helsinki and University of Tampere
Kurssiassistenttitoiminta – Kokemuksia opiskelijoiden osallistamisesta kielen ja viestinnän opetuksessa
Kurssiassistenteilla on ollut tärkeä rooli Helsingin ja Tampereen kielikeskusten opetuksessa jo vuosien ajan. Kurssiassistentit ovat useimmiten kansainvälisiä opiskelijoita, jotka tukevat omaa äidinkieltään opiskelevia opiskelutovereita, mutta äidinkielisyys ei ole pakollista. Paikalliset opiskelijat tukevat vastavuoroisesti kansainvälisiä opiskelijoita integroitumaan yliopistoyhteisöön ja tutustumaan suomen kieleen ja kulttuuriin. Opiskelijoilla on mahdollisuus jakaa kulttuuri- ja kielitietouttaan puolin ja toisin. Toiminta tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden kurkistaa kielen ja viestinnän opetuksen kulisseihin ja se tuo uusia näkökulmia, autenttisuutta ja ajankohtaisuutta opetukseen.
Työpajassa esitellään kokemuksia toiminnasta seuraavien näkökulmien kautta:
- Formaali kielenoppiminen: Kurssiassistentit toimivat vertaistukena kielenopiskelijoille ja tärkeinä vertaisasiantuntijoina opettajille kielen ja kulttuurin moninaisuuden omaksumisessa. Kurssiassistenttien roolit ovat joustavia ja tehtävät monipuolisia, näitä tarkastellaan työpajassa niin kurssilaisten, kurssiassistenttien kuin opettajienkin näkökulmasta. Esittelyssä on myös vuorovaikutusmalleja, joita assistenttien kanssa syntyy sekä esimerkkejä tehtävistä, joissa kurssiassistentit ovat mukana.
- Informaali kielenoppiminen: Luokan ulkopuolella oppimiseen on jo keinoja Tandemopiskelusta tai kielikahviloihin, mutta niihin löytävät yleensä opiskelijat, jotka ovat niistä jo valmiiksi kiinnostuneita. Opiskelijat tutustuvat kurssiassistentteihin kursseilla, jolloin on helpompi jatkaa yhteistä työskentelyä esimerkiksi kurssiassistenttien järjestämissä teemailloissa, työpajoissa ja viikoittaisissa tv-sarja- tai elokuvakerhoissa. Kurssiassistentit tukevat opiskelijoita itseopiskeluprojekteissa, kotitehtävissä ja esitelmän valmisteluvaiheessa. Työpajassa on mahdollisuus tutustua infomaalin kielenoppimisen erilaisiin vaihtoehtoihin, saada vinkkejä niiden toteuttamiseen sekä yhdistämiseen omaan opetukseen.
- Oppimateriaalien tekeminen: Kurssiassistentit ovat opettajille arvokas resurssi autenttisen kurssimateriaalin, kuten äänitteiden ja videoiden, luomisessa. Kurssiassistentit rikastuttavat oppitunteja omaa maataan, harrastuksiaan tai esimerkiksi opiskelua käsittelevillä esityksillä sekä käytännönvinkeillä kielen oppimiseen liittyen (esim. podcastit, linkkilistat jne.).
- Kurssiassistenttien ohjaus: Kurssiassistentit tarvitsevat tukea mm. palautteen antoon, ryhmätyöskentelyyn ja miten kohdata kanssaopiskelijoiden monimuotoisuus. Työpajassa pohditaan ohjaustarvetta myös kurssilaisten ja mukana olevien opettajien näkökulmasta. Kurssiassistenttitoiminta edistää opiskelijoiden tasa-arvoa tukemalla kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista yliopistoyhteisöön ja tarjoamalla heille mahdollisuuden tavata paikallisia opiskelijoita, näin opiskelijat kansainvälistyvät yhdessä.
Työpajaan voivat osallistua kaikki aiheesta kiinnostuneet, niin samalaisen toiminnan kanssa jo työskentelevät, kuin toimintaan vasta tutustuvat.
Kirjallisuutta:
Kotkavuori, S., Hahl, K. & Hilden, R. (2022): Native peers as mediators and experts in language learning in Higher Education. Language Learning in Higher Education 12, S. 327–347. https://doi.org/10.1515/cercles-2022-2048
Niedling, Christian; Rehwagen, Claudia (2023): Ungenutztes Potenzial entfalten: Die Kursassistent:innenprogramme im DaF-Unterricht der Sprachenzentren Helsinki und Tampere. In: Michal Dvorecký, Sandra Reitbrecht, Brigitte Sorger und Hannes Schweiger (Hg.): IDT 2022: *mit.sprache.teil.haben. Band 3: Sprachliche Teilhabe fördern. Innovative Ansätze und Technologien in Sprachunterricht und Hochschulbildung (ISBN 978-3-503-21105-0), S.233-238.
Sulonen, Nina (2016): Learning with international students ‒ Starting a New Language Centre Wide Course Assistant Programme, In T. Lehtonen, H. Vaattovaara (Hrsg.), Näkökulmia kielenoppimisen ohjaukseen, S. 45–62. HUP.
Sanna Machaal, University of Vaasa
Suomi vieraana kielenä -opiskelijan ääni todellisuuden rakentajana
Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia vastatakseen työmarkkinoiden työvoimapulaan ja edistääkseen kilpailukykyään. Kansallisen Talent Boost -ohjelman tehtävänä on edistää kansainvälisten osaajien maahanmuuttoa ja Suomeen juurtumista. SIMHE-palveluiden (Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) tehtävänä on auttaa maahanmuuttajia korkeakoulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä Suomessa. Osana SIMHE-palveluita ja Talent Boost -ohjelmaa Vaasan yliopiston kielikeskus Linginno on kehittänyt suomi vieraana kielenä -opintopolun ja ruotsi vieraana kielenä -opintopolun. Opintopolulla opiskelijan on mahdollista edetä kielitaidon taitotasolta 0 taitotasolle B1. Tavoitteena on ollut rakentaa joustavat ja tarkoituksenmukaiset suomen ja ruotsin opintopolut, jotta maahanmuuttajat voivat opiskella, työskennellä ja toimia yhteiskunnan jäseninä Suomessa. Opintojaksoja on pidetty vuodesta 2022 lähtien.
Kehittämistyöhön liittyen Vaasan yliopiston kielikeskus Linginno on käynnistänyt tutkimuksen, jonka yhtenä päätarkoituksena on saada käsitys siitä, mitä vieraiden kielten oppimisen näkökohtia opiskelijat pitävät merkityksellisinä yhteiskunnallisessa kontekstissa. Lukuvuoden 2022–2023 aikana toteutettiin e-kysely, johon vastasi yhteensä 125 suomi vieraana kielenä- tai ruotsi vieraana kielenä -opiskelijaa. Opiskelijat olivat osallistuneet kielikeskus Linginnon järjestämälle opintojaksolle joko Vaasan yliopistossa tai Vaasan yliopiston avoimessa yliopistossa. Kyselytutkimuksen lisäksi kevään 2023 aikana haastateltiin neljää suomen kielen opiskelijaa ja kolmea ruotsin kielen opiskelijaa. Tutkimus on vielä käynnissä, ja lukuvuoden 2023–2024 aikana kerätään lisää tutkimusaineistoa.
Esitelmässäni kerron meneillään olevasta tutkimuksesta ja esitän alustavia tutkimustuloksia. Keskityn erityisesti suomi vieraana kielenä -opiskelijoiden haastatteluihin ja haastateltaville ennen haastattelua annettuun ennakkotehtävään, jonka pohjalta he kertoivat haastattelussa narratiivin. Lisäksi esitän, millainen kuva suomi vieraana kielenä -opiskelijan todellisuudesta suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa rakentuu opiskelijan kertomana ja mikä merkitys tällä todellisuudella on suomi vieraana kielenä -opetukselle ja meneillään olevalle kehittämistyölle.
Hanna Saloranta, University of Turku
Svenska i arbetslivet
I detta föredrag presenteras projektet Svenska i arbetslivet (SVAR). Projektet har startats av
svensklärarna vid Centrum för språk- och kommunikation vid Åbo universitet under läsåret
2022–2023. Syftet med projektet är att skapa ny information om finskspråkigas användning
av svenska i arbetslivet för att få en uppdaterad bild av bruket av svenska på olika
arbetsplatser inom den privata och offentliga sektorn, speciellt i och kring Åbo. Den här nya
kunskapen kommer att användas i planeringen av de svenskstudier som ingår i olika
studieprogram vid Åbo universitet. Projektet utgör ett delprojekt inom nätverket Svenskan i
Åbo – Ruotsi monikielisessä Turussa.
I projektet SVAR granskar vi användningen av svenska inom olika branscher utifrån en
enkätundersökning samt semistrukturerade intervjuer. Vi är intresserade av i hur stor
utsträckning de finskspråkiga använder svenska i sina arbetsuppgifter, hur de upplever
användningen av svenska och hur de anser att deras studier i svenska har motsvarat
arbetslivets behov.
Inbjudan att besvara Webropol-enkäten riktades vid årsskiftet 2022–2023 och våren
2023 till ett flertal företag i Åbonejden, domstolar i Åbo, museicentralen vid Åbo stad och till
alumnlistan vid Åbo handelshögskola. Det kvantitativa materialet består av numeriska
enkätsvar och resultatet presenteras med hjälp av frekvenser. De fria enkätsvaren
analyseras med hjälp av kvalitativ materialbaserad innehållsanalys. Därtill har vi intervjuat
de respondenter som i sina svar visade intresse för en intervju. I det här föredraget
fokuserar vi på analysen av enkätsvaren.
Analysen av enkätsvaren tyder på att finskspråkiga sköter sina arbetsuppgifter också på
svenska. Användningen av svenska är dock inte självklar och respondenterna berättar också
om utmanande situationer. De efterlyser till exempel mera mod att använda svenska i
mångfasetterade arbetsuppgifter. Detta borde enligt deras uppfattning betonas i
svenskundervisningen.
Sammanfattning:
I detta föredrag presenteras forskningsprojektet Svenska i arbetslivet (SVAR) vid Centrum
för språk och kommunikation vid Åbo universitet. Syftet med projektet är att granska
finskspråkigas användning av svenska i arbetslivet med hjälp av en enkätundersökning och
genom intervjuer. Målet är att utifrån resultaten kunna utveckla facksspråksundervisningen
i svenska.
Mike Nelson, University of Turku
Workshop: Learning objectives for the digital age: using 2digi2 for course planning
Prior to Covid, teaching was traditionally classroom-based. However, recently teachers have expanded and explored their teaching in digital environments that encompasses distance, hybrid, and multimodal methods of delivery to students. Whilst all these methods have existed for some time, the pandemic forced teachers to approach them head-on. With this change has naturally arisen the question: are the learning outcomes and objectives we have been using earlier still relevant to students or do we need new outcomes and objectives for the digital age?
In this workshop, we address this question by reporting on the work of the 2digi2 ‘learning objectives’ group from 2022-2023. First, we present the results of a nation-wide survey of language centre teachers carried out in autumn 2022, gaining data on teacher perceptions of learning objectives and outcomes for the digital age. We asked teachers their views on how digital tools are used, student exposure to language outside the classroom, information literacy, the changing nature of digital communication and health-related learning objectives. We then present the results of a series of student interviews examining the same concepts, but from a student perspective, as well as their attitudes towards AI. We will open ideas for discussion on how digital learning objectives can be implemented by teachers and language centres.
During our work, brain health emerged as an essential issue to consider in teaching. In this workshop, we will also discuss how to organise teaching language and communication skills based on brain-health and an interview with Minna Huotilainen, Professor of Education and brain researcher, for the 2Digi2 project.
Finally, we show concrete examples of ready-made digital learning objectives from the 2digi2 website and invite teachers to discuss and work together on how they can use them in their own teaching and curricula work.
Geraldine Chell and Kelly Raita, University of Turku
Guest speakers in the EAP/ESP classroom: a tool for bridging engineering first year studies with possible futures.
One of the major challenges faced by first-year students is the inability to envisage their studies with future careers. A powerful tool called ‘bridging’ can offer several benefits for students, such as scaffolding, providing them with agency, a greater sense of direction and increased motivation, thus enabling students to envisage future possibilities in their field. A popular example of ‘bridging’ is using guest speakers because they can provide the foundational knowledge that underpins their discipline. To address the challenge of engineering students struggling to envisage their futures, two STEM EAP/ESP language teachers invited a doctoral researcher to provide ‘real life’ knowledge of current research in the field and future engineering possibilities. Previous research in this pedagogical practice found that students find guest speakers to be motivating, key to meaning making and this practice leads to increased enthusiasm for classes. The aim of the project was twofold, firstly to demonstrate to students the role and importance of language and communication skills for their future academic research or careers. Secondly, to explore the effect these presentations would have on students’ feelings of connectedness, community, and ability to bridge their university experience with future possibilities in their field. Using qualitative methods, data was collected using a collaborative activity, an assignment task and post course feedback to answer the following research questions:
i) to what extent did the guest speaker help students bridge their university studies with future career scenarios (ii) what were students’ perceptions of the guest speaker?
Positive elements and some surprising findings emerged for all participants, including powerful student perceptions of the speaker, consolidation of a specific learning outcome related to academic presentations. and valuable insight for instructors when matching guest speakers with the audience.
Emmi Huttunen and Laura Lehtinen, Uniarts Helsinki
Art Pro Finland – avoin materiaalipankki taiteilijan työelämä- ja viestintävalmiuksien tukena
Taideyliopiston kielten ja viestinnän lehtorit tuovat näytille ensimmäisen version taiteilijan työelämävalmiuksien Art Pro Finland -materiaalipankista ja avaavat yhteistyötään Taideyliopiston työelämälehtoreiden kanssa. Taideyliopistossa kandidaatintutkintoihin kuuluvat pakolliset tekstitaitojen opinnot ovat vahvasti työelämälähtöiset: kursseilla harjoitellaan (taiteilijan) työelämässä tarvittavia tekstilajeja, kuten työsuunnitelmia apurahahakuja varten, biografioita, mediatiedotteita ja niin edelleen. Tällä hetkellä tieto taiteilijan viestintätaidoista on hajallaan ja vaikeasti löydettävissä. Tästä on kummunnut ajatus Art Pro Finlandista, avoimesta työelämävalmiuksien materiaalipankista, joka toimisi tiedon keskuspaikkana ja olisi laajasti taidealojen toimijoiden käytössä.
Art Pro Finland on internetsivusto, jonka tarkoituksena on koota yhteen tietoa ja ohjeistuksia työelämässä tarvittavien viestintävalmiuksien kehittämiseen. Sen lisäksi sivusto tarjoaa tietoa suomalaisen taidekentän toiminnasta vastikään Suomeen saapuneille taiteilijoille ja taiteen opiskelijoille. Materiaalipankki soveltuu myös käänteisen opettamisen sekä itseopiskelun työkaluksi. Osana Art Pro Finland -työtä kootaan lisäksi taidealojen sanastoja suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Materiaalipankkia työstetään Talent Boost -rahoituksella, yhteistyössä Taideyliopiston työelämälehtoreiden ja Lapin yliopiston kielikeskuksen kanssa.
Art Pro Finland julkaistaan osissa toukokuusta 2024 alkaen, minkä jälkeen kutsumme kaikki taidealojen toimijat ja aloilla opettavat käyttämään ja täydentämään sitä aktiivisesti.
Esitys on suomenkielinen ja esitysmateriaalit ovat englanninkieliset.
The presentation will be in Finnish and the materials in English.