Formal and informal learning abstracts for the Language centre days 2023
Melina Aarnikoivu (University of Groningen), Pekka Mertala (University of Jyväskylä), Hilkka Paldanius (Tampere university) ja Ari Tuhkala (University of Jyväskylä)
Kenellä on vastuu väitöskirjatutkijoiden akateemisen kirjoittamisen tuesta?
Akateeminen kirjoittaminen on yksi tärkeimmistä tutkijan työn osa-alueista. Hyväksi kirjoittajaksi kehittyminen vaatii kuitenkin aikaa, harjoitusta ja kokemusta. Erityisen haastavaa akateeminen kirjoittaminen voi olla heille, jotka ovat vasta tutkijanuransa alussa.
Esitelmässä tarkastellaan väitöskirjatutkijoiden saamaa kirjoittamisen tukea. Pohjana on toteuttamamme verkkokyselytutkimus, jossa tuki määritellään akateemisen kirjoittamisen eri osa-alueita koskevaksi avuksi, ohjaukseksi tai neuvoiksi, joita väitöskirjatutkijat saavat joko opetussuunnitelman puitteissa tai sen ulkopuolella. Vastaukset kerättiin syksyllä 2022, ja niitä saatiin eri alan ja eri vaiheen väitöskirjatutkijoilta yhteensä 399. Kyselyn monivalinta- ja avoimet kysymykset analysoitiin sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä hyödyntäen.
Kyselyn tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että väitöskirjatutkijoiden saama ja kokema akateemisen kirjoittamisen tuki on Suomessa erittäin vaihtelevaa. Toiset väitöskirjatutkijat saavat erinomaista tukea sekä ohjaajilta, vertaisilta että kirjoituskursseilta, kun taas toiset jäävät kaikesta tuesta syystä tai toisesta paitsi. Etenkin muun työn ohessa ja etänä väitöskirjaa puurtavat tutkijat kokivat, ettei tukea ollut riittävästi saatavilla.
Esitelmässä pohditaan tutkimustulosten pohjalta sitä, miten akateemisen kirjoittamisen tukea voitaisi yleisesti yliopistoissa parantaa, ja etenkin sitä, millainen rooli kielikeskuksilla voisi olla väitöskirjatutkijoiden tukemisessa ja kuinka tuki tavoittaisi paremmin erilaisissa elämän- ja työtilanteissa olevat väitöskirjatutkijat.
Vanessa L. Fuller, University of Helsinki
Who said/found what and when? Differing in-text citation styles based on language-specific Conventions
Just as in-text referencing and citation styles differ from journal-to-journal and field-to-field, language-specific reference styles exist.
In Finland, one particular convention of in-text citing differs drastically from English-language academic referencing regardless of style guideline applied or type of English used (e.g., UK vs US). These differences impact both English language–revision services offered to academics writing in a second language at the University of Helsinki and the progress a manuscript makes in the peer review and publication processes. In addition, language-specific citation conventions affect the language and style editing at one journal published in Finland, a journal intended for an international audience and published in English.
In this presentation, I first summarise the primary differences in Finnish- and English-language citation styles. I then provide guidelines for language specialists for how to work with revision clients on adhering to in-text citation styles appropriate for the English language regardless of their own native-language referencing conventions. In addition, I describe my own experience in assisting editors-in-chief from one journal published in Finland related to Finnish vs English citation conventions. This experience resulted in submission instructions to authors as well as providing appropriate feedback on adjusting and finalising texts accepted for publication in the journal.
Ultimately, understanding how to appropriately advise non-native English-language researchers to cite using English-language conventions streamlines the academic peer review and publication processes. Furthermore, such guidance to authors minimises the risk of erroneously being marked as a plagiarist.
Elina Räsänen, University of Jyväskylä
Toimijuutta luokan ulkopuolella – amerikkalaiset suomenoppijat omaa oppimistaan reflektoimassa
Viime aikoina kielenoppimisen tutkimuksessa on korostettu oppijoiden arjen kielenkäyttötilanteiden merkitystä luokkahuoneessa tapahtuvan opetuksen resurssina (ks. esim. Clark, ym. 2011, Eskildsen, ym., 2019; Lilja & Piirainen-Marsh, 2019; Reinders, ym. 2022). Vieraan kielen oppimisen kontekstissa oppijoilla voi olla vähemmän mahdollisuuksia kasvokkaisiin vuorovaikutustilanteisiin kohdekielen puhujien kanssa, mutta teknologian avulla he voivat päästä toisen kielen oppimisympäristöön milloin vain (Godwin-Jones, 2016; Vaarala & Jalkanen, 2011).
Tässä esitelmässä tutkin sitä, miten amerikkalaiset suomen kielen oppijat reflektoivat omaa luokkahuoneen ulkopuolella tapahtuvaa oppimistaan digitaalisissa ympäristöissä. Esitelmä pohjaa käynnissä olevaan väitöskirjatutkimukseeni, joka tarkastelee sitä, miten suomenoppijat rakentavat omaa oppimistaan portfoliotehtävän ohjaamina. Portfoliotehtävässä oppijoiden tuli käyttää suomen kieltä valitsemassaan tilanteessa, hankkia tilanteesta “todistusaineistoa” esimerkiksi kuvakaappauksen, linkin tai nauhoituksen muodossa ja kirjoittaa oppimisestaan kirjallinen reflektio.
Oppijat ohjasivat omaa toimintaansa aktivisella toimijuudellaan. Heidän toimijahistoriansa (Scollon & Scollon, 2004) eli esimerkiksi kiinnostuksenkohteensa ja aiemmat kokemuksensa kielenoppimisesta vaikuttivat siihen, millaisia resursseja he valitsivat ja miten he hyödynsivät näitä resursseja oppimisessaan. Oppijoiden aloitteellisuudella oli suuri merkitys toimintaympäristön hyödyntämisessä, mutta tilanteen rakentumiseen vaikutti vuorovaikutuskumppaneiden toiminta.
On tärkeä rakentaa refleksiivistä suhdetta luokkahuoneen ja arjessa tapahtuvien vuorovaikutustilanteiden välille (Wagner, 2015). Esitelmäni antaa virikkeitä siihen, miten kielenopettajat voivat tuoda oppijoiden arjen vuorovaikutustilanteita osaksi omaa opetustaan.
Jonna Riikonen, University of Jyväskylä
Ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoiden käsityksiä itsestään kirjoittajina
Yliopisto-opinnoissa menestyminen vaatii korkeatasoisia kirjoittamisen taitoja (ks. esim. Bailey 2018). Kirjoittaminen on yhteydessä oppimiseen, sillä opiskelijat kasvattavat tietämystään lukemis- ja kirjoittamisprosessin avulla (Bailey 2018): oikeastaan oppimista ja tiedon tuottamista ei voi erottaa kirjoittamisen oppimisesta ja itse kirjoittamisesta (Hocking & Fieldhouse 2011).
Yliopisto-opinnot aloittaessaan opiskelija kohtaa uudenlaisia kirjoittamisen vaatimuksia, kun sekä luettavat että kirjoitettavat tekstit ovat erilaisia kuin vaikkapa lukiossa ja esimerkiksi viittauskonventiot eroavat aiemmin opituista. Akateemisten kirjoittamiskäytänteiden omaksuminen vaatii työtä, ja Torvelaisen ym. (2021) mukaan tiedeyhteisön viestintäkäytänteisiin sosiaalistuminen on opiskelijoille haastavaa.
Tässä esityksessä tarkastellaan sitä, miten ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijat määrittelevät itseään akateemisten tekstien kirjoittajina ja miten he kokevat hallitsevansa akateemisessa kontekstissa vaadittavia kirjoittamistaitoja. Kiinnostuksen kohteena on myös se, miten opiskelijat kokevat lukio-opintojen valmistaneen heitä yliopistoa varten. Tutkimusta varten on haastateltu yhtätoista Jyväskylän yliopiston ensimmäisen vuoden opiskelijaa, jotka olivat ennen haastattelua osallistuneet Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen järjestämälle opintojaksolle.
Opintojakso on osa tutkintoon sisältyviä viestintä- ja kieliopintoja. Haastatteluaineistolle tehdyn sisällönanalyysin perusteella vaikuttaa siltä, että opiskelijat kokevat uuden tekstimaailman äärellä epävarmuutta ja että he kaipaisivat nykyistä enemmän tukea akateemisten kirjoittamiskäytänteiden omaksumiseen.
Lähteet:
Hocking, D. & Fieldhouse, W. 2011. Implementing academic literacies in practice. New Zealand Journal of Educational Studies 46(1), 35–47.
Torvelainen, P., Tarnanen, M., Aalto, E., Hankala, M., & Kainulainen, J. 2021. Luokanopettajaopiskelijat tekstien tuottajina yhden yliopistovuoden aikana. In E. Luukka, A.