Equality and Inclusivity abstracts for the Language centre days 2023
Johanna Ennser-Kananen, University of Jyväskylä
Dekolonisoitaisiinko kieltenopetus?
Breakfast, the mind, furniture, math – a lot of things are being “decolonized” these days. While the word is being used with different goals and intentions, sometimes to the detriment of its original purpose, the movement behind it confronts us with the uncomfortable pasts and presents of our disciplines and institutions. What is coloniality doing in our language classrooms and universities? How did it get there? Can language education and universities be “decolonized”? And what does it mean to teach (languages) towards anticoloniality? In this talk I am offering some insights into my own ongoing learning as a white, multilingual, European woman who lives in a settler state, learns and teaches languages, and is tasked with preparing English teachers for their professional lives.
Aamiainen, mieli, huonekalut, matematiikka – nykyään mitä erilaisimpia asioita “dekolonisoidaan”. Vaikka termiä käytetään erilaisin tavoin ja tavoittein, toisinaan jopa sen alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti, pakottaa kolonialismin ympärillä käytävä keskustelu meidät kohtaamaan tieteenalojemme ja instituutioidemme kiusallisen menneisyyden ja nykyhetken. Mitä kolonialismi tekee luokkahuoneissamme ja yliopistoissamme? Kuinka se päätyi sinne? Voiko kieltenopetuksen tai yliopistot “dekolonisoida”? Entä mitä tarkoittaa antikoloniaalinen kieltenopetus? Tässä puheenvuorossa esitän näkemyksiäni omasta jatkuvasta oppimisestani valkoisena, monikielisenä, eurooppalaisena naisena, joka asuu kolonialistisessa valtiossa, oppii ja opettaa kieliä ja valmistaa tulevia englannin opettajia kohti työelämää.
Averil Bolster, University of Turku
Reflections on making an EAP course more sustainable: language learning materials in a changing world
Part of ‘the changing world’ we now find ourselves in includes living more sustainably. Understanding the significance of sustainability and sustainable development and being equipped to critically discuss such matters are vital for our students to thrive in society.
When we talk about sustainability in academic language courses, we need to consider not only how to raise related issues with students but also how language teachers, as a professional community, can lead by example and implement sustainable practices. This can impact the kinds of materials we develop, and what we do with them once they exist, to ensure we move away from single use/single class materials. Materials should be flexible, adaptable and multipurpose. In this talk I reflect on my experience of co-developing and releasing an award-winning English for academic purposes (EAP) course which achieves this.
Develop EAP: A Sustainable Academic Skills Course was designed in 2016 with flexibility in mind. It is based on the UN’s Sustainable Development Goals (SDGs), a rich resource which can be revisited with different cohorts of students, and which can engage them emotionally, intellectually and academically. The design and flexibility of the course contribute to its sustainability as it is easy to update so the content retains currency. It is time to look back and forward now that we are at the halfway point between the course’s conception and the SDGs deadline.
Once the course was developed for one EAP English Medium Education setting in Asia, we recognised its potential utility in other teaching contexts. Rather than pursuing commercial publication, we elected to make the course available for free download in 2018 and is in use to this day. Sharing materials electronically with fellow EAP practitioners is not only environmentally friendly, but also socially just in a world where educational resources are unequally distributed.
Hanna Kosonen and Salla-Maaria Suuriniemi, University of Helsinki
Kieliturvallinen tila – työyhteisön kielikäytänteet ja monikielisyys
Esittelemme käynnissä olevaa tutkimus- ja kehittämishanketta Kieliturvallinen tila – työyhteisön kielikäytänteet ja monikielisyys. Tarkastelemme hankkeessa kielikeskuksen työntekijöiden näkemyksiä, kokemuksia ja toiveita, jotka liittyvät työyhteisön monikielisyyteen ja kielikäytänteisiin. Osana hanketta toteutamme työpajoja ja keräämme kyselyaineistoa. Tässä esityksessä kerromme hankkeemme lähtökohdista sekä alustavista tutkimustuloksista.
Hankkeessa olemme kiinnostuneita siitä, miten yhteisön eri jäsenet kuvaavat kielen omistajuutta, tilaa ja kielellisiä valta-asetelmia omassa yhteisössään. Lisäksi pyrimme konkreettisesti yhteisön jäsenten toiveiden pohjalta ja heidän kanssaan keskustellen visioimaan kielikäytänteitä, jotka edistävät yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä työyhteisössä. Tutkimuksen myötä hahmottelemme kieliturvallisemman tilan käsitettä, jossa osallisuuden ja kielitietoisuuden näkökulmat kohtaavat.
Turvallisempaa tilaa on tarkasteltu korkeakouluopetuksessa jonkin verran muun muassa yhdysvaltalaisissa kontekstissa, mutta näemme tarvetta tutkimusperustaiselle keskustelulle aiheesta myös suomalaisessa korkeakouluyhteisössä, jossa sekä tutkijoiden, opettajien että opiskelijoiden taustat ovat yhä moninaisempia kansainvälisen liikkuvuuden myötä. Omassa tutkimuksessamme rajaamme turvallisemman tilan tarkastelun nimenomaan kielellisen tilan haltuunottoon ja tilasta neuvotteluun korkeakoulun kielikeskustyöyhteisön kontekstissa.
Hanke avaa mahdollisuuksia kehittää kielitietoisia käytänteitä työ- ja opiskelukonteksteissa. Samalla se kutsuu kielten asiantuntijat reflektoimaan omaa suhdettaan kieleen, tilaan, valtaan ja turvallisuuteen.
Anna Ahlava, Aalto University and Eeva Hämäläinen, Tampere University
Syrjimätön kielikeskusopetus
Kokevatko kaikki opiskelijasi kuuluvansa yhdenvertaisina jäseninä kursseillesi? Vaikuttaako esimerkiksi opiskelijan ihonväri, seksuaali- tai sukupuoli-identiteetti, toimintakyky tai perhetausta tähän kokemukseen? Millaisilla keinoilla opetuksesta ja kurssikokonaisuudesta voi luoda entistä tasa-arvoisemman ja syrjimättömämmän? Näihin kysymyksiin haluamme etsiä ratkaisuja yhteistyössä muiden kielikeskusopettajien kanssa Syrjimättömyys kielikeskusopetuksessa -työpajassa.
Voimme varmasti kaikki yhtyä yhdenvertaisuuslain sanomaan siitä, että tasa-arvo ja syrjimättömyys ovat perusarvoja ja että yliopistoissa ei sallita syrjintää tai kiusaamista (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014). Tehdessämme taustatyötä tätä syrjimättömyystyöpajaa varten havaitsimme kuitenkin nopeasti, että vaikka tasa-arvon ja syrjimättömyyden eteen on tehty korkeakouluissa töitä jo pitkään, aihetta lähestytään usein ongelmiin reagoimisen näkökulmasta, ei niinkään aktiivisesti yhdenvertaisuutta edistäen. Kuten selvityksessä korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä todetaan, “suunnitelmat tasa-arvo- ja syrjimättömyystyöhön on kyllä tehty, mutta monet toimenpiteet jäävät yleisen tason periaatteiksi sen sijaan, että kuvaisivat aktiivista toimintaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi” (Tanhua, 2020).
Tämän aktiivisen toiminnan haluamme ottaa työpajamme lähtökohdaksi. Haluamme lähestyä tasa-arvo- ja syrjimättömyystyötä positiivisesti ja luoda keskustelua siitä, miten me kielikeskusopettajat voimme aktiivisesti ja konkreettisesti edistää näitä arvoja omassa opetuksessamme. Työpajan alustuksessa käsitellään syrjimättömän opetuksen periaatteita, jonka jälkeen osallistujat keskustelevat pienryhmissä ja jakavat käytännön ideoita tasa-arvoisempiin toimintatapoihin ja syrjimättömämpään opetukseen. Työpajaan voi osallistua suomeksi, englanniksi tai espanjaksi.
Lähteet:
Tanhua, I. (2020). Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja. Luettavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162303
Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014. https://www.fi nlex.fi /fi /laki/alkup/2014/20141325 Luettu 25.8.2023
Mika Aromäki, University of Helsinki
The Effects of Addressing Language and Communication Anxiety in Courses
Learners can experience varying degrees of anxiety or apprehension in situations involving communication or foreign language use. While not a new topic for those involved in education (see e.g. Gkonou et al. 2017), considering the potential impact this has on learning and well-being, learners arguably do not always receive adequate support. In an attempt to provide such support, in the spring of 2021 I began a teaching experiment, the findings of which are discussed in this presentation.
The experiment aimed to learn whether university students felt their learning experience benefitted from openly addressing the issue atthe start of a Language Centre English course. The experiment was repeated with 14 groups of students from three faculties. For all students, the course attended was a degree program-specific version of the course Academic and Professional Communication in English, which most students at the university in question complete to meet the requirement in their degrees of studying 4 ECTS of a foreign language.
The issue was addressed as an open discussion about the topic, which was held similarly with each group. The discussion included information shared by the teacher about such anxiety/apprehension and its causes, as well as students sharing their experiences regarding the topic. Later in the course, each group was encouraged to complete a short anonymous questionnaire where they were asked how they felt about starting the course this way and whether they thought such a discussion should remain in the course they completed. An overwhelming majority reported a positive impact on their studying experience and felt that a similar practice should continue. While it remains unclear what effect these discussions had on students’ concrete learning outcomes, the responses collected offer further evidence that communication-related anxiety or apprehension can affect students’ learning experience, and that there are benefits to gain from addressing the issue in courses.
Mia Juthman, Sara Nyholm, Maud Rantala, Anna Smedlund and Mirjam Särs, University of Vaasa
En för alla, alla för en
Språkcentret Linginno vid Vasa universitet började våren 2022 utveckla en språkstig i svenska som främmande språk inom projekten Talent Boost och SIMHE. Den första kursen, Swedish as a foreign language 1a, ordnades första gången hösten 2022 och den sista kursen, Swedish for Business, kommer att ordnas våren 2024. Stigen går från 0-nivå till B1-nivå och studenten kan komma med på den nivå som passar hen.
I den här presentationen kommer vi att fokusera på arbetsprocessen i lärarteamet. Under hela processens gång har sammanlagt sju lärare deltagit på ett eller annat sätt. Kurserna har utvecklats i kronologisk ordning som ett samarbete bland alla lärare.
Både kurserna och materialet är online. Materialet är främst uppbyggt i verktyget H5P. Det innehåller text, video, audio, och en mängd självkorrigerande uppgifter, samt länkar till t.ex. Quizlet. Materialet är uppbyggt så att det också kan användas med Flipped Learning-metoden eller t.o.m. som rent självstudiematerial.
Studiestigen kan påbörjas direkt när utländska studenter får besked om studieplats i Finland. Kurserna går online, och den första kursen, 1a, är det möjligt att gå utan inloggningsuppgifter till ett finländskt universitet, så länge som sluttenten görs efter att studenterna anlänt till landet i början av terminen. Den här kursen erbjuds under sommarmånaderna.
Det gemensamma materialet säkerställer att de studenter som deltar i kurserna har möjlighet att lära sig samma sak, oavsett vem som är lärare. Arbetsprocessen bland lärarna har visat sig vara effektiv och inkluderande på ett sätt som har gjort att alla lärare har möjlighet att med kort varsel undervisa i dessa kurser.
En kurs för alla att hålla. Allas arbete för en att använda.
Noora Kaukola and Satu Reinikainen, University of Eastern Finland
Koppari-toiminta ja inklusiivinen opetus kieli- ja viestintäopinnoissa Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksella
Viime vuosina Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksessa on havaittu enenevässä määrin ja entistä moninaisempia haasteita kieli- ja viestintäopintojen suorittamisessa. Toisin sanoen opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeet ovat lisääntyneet ja ohjauksen merkitys kaikkien työssä on korostunut. Myös opiskelijajoukkomme on koko ajan moninaistuva.
Kielikeskuksessamme toteutettiin lukuvuonna 2022–2023 Opiskelijoiden ohjaus kieli- ja viestintäopinnoissa -hanke osana laajempaa Itä-Suomen yliopiston Kaikki ohjaavat -hanketta. Tavoitteenamme oli kehittää kielikeskuksen ohjaus- ja tukipalveluita sekä saada systemaattisempaa tietoa kieli- ja viestintäopintoihin liittyvistä haasteista sekä ohjauksen ja tuen tarpeista. Hankkeen alussa syksyllä 2022 toteutettiin opiskelijakysely Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille, jotka suorittivat kyseisenä syksynä kielikeskusopintoja. Vastaajista noin kolmasosa kertoi kokevansa haasteita kieli- ja viestintäopintojen suorittamisessa. Haasteina olivat mm. riittämätön taitotaso, oppimisen haasteet, jännittäminen, motivaation puute ja aloittamisen vaikeudet. Puolestaan noin 80 % koki saavansa riittävästi tukea kielikeskusopintoihinsa. Esille nousseita opiskelua tukevia ratkaisuja olivat mm. opettajan pedagogiset taidot, hyvät kurssijärjestelyt ja vuorovaikutteinen opetus.
Hankkeen puitteissa pilotoitiin matalan kynnyksen tuki- ja ohjauspalvelua, joka nimettiin Koppari-toiminnaksi. Koppareina toimi 4 kielikeskuksen opettajaa, yksi jokaisesta kielitiimistä: englannista, ruotsista, suomesta ja vapaavalintaisista kielistä. Opiskelijat pystyivät ottamaan Koppareihin yhteyttä sähköpostitse tai tulemalla ohjaustuokioihin kampuksella tai etänä. Lisäksi tarjottiin rentoja opiskelutuokioita yliopiston kirjastolla.
Opiskelijoiden ohjauksen lisäksi vahvistimme kielikeskuksen opettajien ohjausosaamista sekä tietotaitoa inklusiivisesta opetuksesta erilaisten koulutusten avulla. Kevään 2023 aikana kokosimme myös Inklusiivisen opetuksen tukipaketin, jota jokainen opettajamme voi hyödyntää opetuksessaan. Tukipakettiin on koottu erilaisia keinoja ja hyviä käytänteitä, jotka tukevat erilaisia oppijoita.
Syksyllä 2023 Koppari-toiminta jatkuu työryhmätoimintana kielikeskuksen arjessa. Toimintaa on tarkoitus myös kehittää eteenpäin.
Riikka Halonen (University of Eastern Finland), Sirpa Heino (University of Vaasa), Olesia Kullberg (LAB University of Applied Sciences), Laura Lehtinen (Uniarts Helsinki), Signe-Anita Lindgren (Aalto University), Martti Mäkinen (Hanken School of Economics), Jaana Suviniitty (Aalto University), Lauri Tolkki (University of Eastern Finland)
Special Offer: Practical Actions to Support (All) Inclusive Digital Learning and Teaching
Special Needs, a 2Digi2 sub-group, introduces an online peer-support platform to help teachers tackle the challenges of providing special support and planning accessible teaching. We also present the results of student and teacher surveys conducted: how do students and teachers find / use the support provided for accessibility and special needs.
2digi2 (2022-2023) is a national project with participants from twelve language centres in Finland. The focus of Special Needs is the accessibility of digital learning. We realize that digitality is present in all teaching and increasingly so, especially since the materials already in secondary education are in a digital format. Our data shows that 20 % of teachers do not know who to ask for assistance regarding special need support in their institutions; furthermore, 30 % of university students completing our survey feel the need of special support, but they do not seek it, for various reasons.
The special needs experienced by students can be divided into four main groups: (i) reading and writing challenges, (ii) attention disorders, (iii) anxiety, challenges in social interaction, and mental health issues, and (iv) physical disabilities (like hearing and visual impairment). In Special Needs, we identify best practices and elaborate on ways to support students and their teachers. We have run several workshops based on special need scenarios and how students would prefer teachers to solve them. In the workshops we have gathered information through field notes. Additionally, we have conducted both teacher and student surveys, and teacher interviews. This paper will share some of the collected results and the analysis of them.
Hanna Liisa Hakala, Aalto University
Segregated, Yet Included: The Engaging Study Experiences Reported by the Disabled Higher Education Students on an English Course Promoting Autonomy, Relatedness, and Competence
With a growing number of disabled students entering higher education (HE) internationally (e.g., Adefila et al. 2020) and legislation requiring their reasonable accommodation, researchers and practitioners are increasingly seeking ways to best support these students’ academic success. This is crucial since disabilities, such as dyslexia, attention deficit disorders, and autism spectrum disorders (HESA 2021; Kunttu, Pesonen, and Saari 2016), are known to have multiple adverse effects on study engagement including challenges with executive skills, social isolation, lower persistence and graduation rates (e.g., Goegan and Daniels 2019; Grimes et al. 2021).
The current way to support disabled students’ study engagement via accommodations has proven ineffective due to the stigmatizing disclosure process (see, e.g., Kendall 2016; Adefila et al. 2020; Griful-Freixenet et al. 2017; Langørgen and Magnus 2018; Bunbury 2020; Nieminen 2022). Accordingly, need to develop more inclusive instructional practices has been called after in Higher Education Institutions (HEIs) (Adefila et al. 2020; Griful-Freixenet et al. 2017; Sapir and Banai 2023) to provide equitable learning opportunities promoting engaging study experience and wellbeing for all students.
Extending previous research on Self-Determination Theory (SDT, Ryan and Deci 2020), this presentation sheds light on the engaging study experiences reported by the disabled students in a segregated English course promoting autonomy, competence, and relatedness, and the extent to which these experiences were facilitated by these factors. Based on interview data (N=9) analyzed using abductive and deductive strategies, five learning modes were identified and the engaging study experiences on this course relate almost equally to competence, autonomy, and relatedness. Most of the engaging study experiences occurred through learning by dialogue with the teacher and by participation in small support groups, emphasizing the importance of the teacher-studentstudent interaction in enhancing these students’ study engagement. Practical implications together with directions for further research are discussed.
Edward Trethowan, University of Helsinki
Non-biased and gender-neutral language
By the imprint of their expertise and authority on circulating texts, language professionals influence local and popular discourse. They thereby influence on some level the extent of bias in everyday and institutional language norms. Recent discourse has seen hitherto un- or underacknowledged language biases (such as of gender, disability, ethnicity, socioeconomic circumstances or age) problematised more openly and critically. In this context the role of language services in the sensitive and active critique of norms is acquiring clearer significance.
How has this topic affected us, as language professionals, so far in our own work? What particular biases have we most encountered? In what ways are we accommodating and encouraging changes to language that reduce or challenge bias? What tools, resources and support are available to help us do it better, more constructively and considerately? How if at all have our clients aided or resisted such changes? What other influences regarding language norms are felt in our work? What further challenges (institutional, technological, of networks, of resources) have affected our activities in this area? And what positive changes have we seen as a result of our efforts?
This discussion hopes to address such questions by way of shared experiences, research, practical strategies and other knowledge. We will discuss, for instance, the merits, dynamics and challenges of formal changes to style guides, institutional writing guidelines and other such implementations – actual, planned or merely considered. We look forward to hearing and discussing how language services have engaged with the issue of reducing biased language.