Käsiohjelma: Soiva kieli -laulusarja: Äiti Maa – äideistä hellin…
22.4.2021 klo 19.00 – 20.30
Esiintyjät
Johanna Isokoski ja Mariola Aniolek (1)
Olivia Kyllönen ja Nina Haug (2)
Olivia Moss ja Reetta Järä (3)
Juhana Kotilainen ja Elias Miettinen (4)
Elisaveta Rimkevitch ja Niina Ranta (5)
Esitysjärjestys
Kaija Saariaho (s. 1952) Rauha (Eino Leino) (3)
Elias Miettinen – a letter from a child
Edvard Grieg (1843-1907): Våren op. 33 nro 2 (Aasmund Olavsson Vinje) (1)
Nina Haug: Dzud – a letter from Mongolia
Selim Palmgren (1878-1951): Suvinen saari op. 60 nro 3 (Erkki Kivijärvi) (4)
Wilhelm Stenhammar (1871-1927): I skogen (Albert Theodor Gellerstedt) (2)
Reetta Järä – a letter from Antarctica 1
Karólína Eiríksdóttir (s.1951): Flatur steinn (1997) (Hannes Pétursson) (5)
Olivia Moss, Reetta Järä – a letter from Antarctica 2
Leevi Madetoja (1887-1947): Merituuli op. 26 nro 4 (L. Onerva) (5)
Olivia Moss, Reetta Järä – a letter from Antarctica 3
Gustaf Nordqvist (1886-1949): Till Havs (Jonatan Reuter) (4)
Edvard Grieg (1843-1907): Killingdans op. 67 nro 6 (Arne Garborg) (2)
Otto Kotilainen (1868-1936): Laulu oravasta (Aleksis Kivi) (4)
Elias Miettinen – a letter from a child
Armas Järnefelt (1869-1958): Aallon kehtolaulu (Isa Asp) (1)
Edvard Grieg (1843-1907): Lys Nat op. 70 nro 3 (Otto Benzon) (2)
Elizaveta Rimkevitch – a letter from California
Armas Järnefelt (1869-1958) I solnedgången (Gustaf Fröding) (1)
Niina Ranta – a letter from California
Carl Nielsen (1865-1931): Sommersang op. 10 nro 3 (Ludvig Holstein) (3)
Elias Miettinen – a letter from a child
Leevi Madetoja (1887-1947): Yrtit tummat op. 9 nro 1 (L. Onerva) (2)
Edvard Grieg (1843-1907): Ved Gjætle-Bekken op. 67 nro 8 (Arne Garborg) (3)
Juhana Kotilainen – a letter from Madagaskar
Edvard Grieg (1843-1907): Der skreg en Fugl op. 60 nro 4 (Vilhelm Krag) (5)
Olivia Kyllönen – a letter from India
Selim Palmgren (1878-1951): En latmansmelodi op. 70 nro 2 (Ernst V. Knape) (4)
Armas Järnefelt (1869-1958): Solsken (Jonatan Reuter) (1)
Wilhelm Stenhammar (1871-1927): Vandraren op. 26 nro 1 (Vilhelm Ekelund) (3)
Johanna Isokoski, Mariola Aniolek – a letter from Uganda
Selim Palmgren (1878-1951): Liljekonvalje op. 12 nro 1 (Oswald Sirén) (4)
Edvard Grieg (1843-1907): En svane op. 25 nro 2 (Henrik Ibsen) (1)
Elias Miettinen – a letter from a child
Leevi Madetoja (1887-1947) Lintu sininen op. 68 nro 5 (L. Onerva) (5)
Laulujen sanat
Kaija Saariaho: Rauha
(Eino Leino 1878-1926)
Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?
Minä kuulen, kuink’ kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou’ot muut.
Kaikk’ on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk’ on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.
Edvard Grieg: Våren op. 33 nro 2
(Aasmund Olavsson Vinje 1818-1870)
Enno ein Gong fekk eg Vetren å sjå
for Våren å røma;
Heggen med Tre som der Blomar var på,
eg atter såg bløma.
Enno ein Gong fekk eg Isen å
sjå frå Landet å fljota.
Snjoen å bråna og Fossen i
Å å fyssa og brjota.
Graset det grøne eg enno ein Gong
fekk skoda med Blomar;
enno eg høyrde at Vårfuglen song
mot Sol og mot Sumar.
Sågiddren endå meg unntes å sjå
på Vårbakken dansa,
Fivreld å flaksa og fjuka ifrå
der Blomar seg kransa.
Alt dette Vårliv eg atter fekk sjå,
som sidan eg miste.
Men eg er tungsam og spyrja meg må:
tru det er det siste?
Låt det so vera: Eg mykje av Vent
i Livet fekk njota;
meire eg fekk, enn eg hadde fortent
og Allting må trjota.
Edvard Grieg: Kevät
Kerran vielä nähdä sain
kuin kevät talven väistymään saattoi.
Tuomi jo kukkainsa valkeat tertut
kauneimmat kantoi.
Nähdä sain vielä kuin murtuvi jää,
maa kahleista luopuu,
pois sulaa hanget ja veet tyrskyää,
ne vaahdoten kuohuu.
Vihreellä nurmella katsella sain
mä kukkien metsää.
Laulavan kuulla mä lintujen sain,
mä sain kohti kesää.
Kerranhan saapua itsekin saanen
auringon maille,
siell’ kevään keskellä en enää jäisi
lohtua vaille.
Kaikki, min kevät vain kohdata suo,
näin riemua antaa.
Kanssamme kai isäin hengetkin nuo
viel kiitosta kantaa.
Koivujen, kuusien vaikerruksen
nyt voin todeks’ luulla.
Huiluja veistin ja ain jokaisen
sain itkevän kuulla.
suomennos Hilkka Norkamo
Selim Palmgren: Suvinen saari op. 60 nro 3
(Erkki Kivijärvi 1882-1942)
Paras muistoni silmihin nousee
sinisiinnosta välkkyvän veen,
punaruskeat kalliorannat
tuhanharmaine mökkeineen,
talo pohjassa tyynen lahden
pihapihlaja vartianaan,
kedot kaartavat rantaan asti
kesänkukkia tulvillaan.
Olet morsian seppelepäinen
meren aavojen ulappain,
sinä viehkeä suvinen saari,
koti onneni unelmain.
Wilhelm Stenhammar: I skogen
(Albert Theodor Gellerstedt 1836-1914)
Kärt är att råka dig, nattviol,
der blek du står ibland gräsen
och suckar ut efter sjunken sol
din doft, ditt innersta väsen.
Ljuft är att höra din sång, du trast,
der högst i granen på spaning
du jublar ut under qvällens rast
om morgon rodnad din aning.
Men lär mig, nattviol, blid som din,
en sorg, när fröjd har gått under!
Trast, lär mig tolka så glad som din,
min tro på ljusare stunder!
Wilhelm Stenhammar: In the forest
Lovely to meet you, orchid,
where you stand pale among the grass
and breathe out after the sun has set,
your fragrance, your heart’s essence.
So tender to hear your song, nightingale,
on the lookout in the highest fir tree,
You rejoice in the break of night
as you sense the blushing morning.
But teach me, gentle orchid,
your sorrow, when joy has disappeared!
Nightingale, teach me to understand your joy,
my belief in happier moments!
translation Nina Haug
Karólína Eiríksdóttir: Flatur steinn (1997)
(s. 1931 Hannes Pétursson)
Ennþá er gaman guðsélof, að fleyta kerlingum
útá fagurskyggðan sjóinn.
Að velja stein og stein, flatan, í möl
sem stormar og brim hafa strokið hreina.
Að leika sér áfjáður fyrir opnum firði
rétt einsog var um vordaga fyrir löngu.
Að gefast steini sem úr greip manns flýgur
að stíga fram á sjóinn í steini, langt, langt.
Karólína Eiríksdóttir: Litteä kivi
Luojan kiitos on vielä hauskaa heittää kiviä
kauniille merelle.
Etsiä sorasta litteitä kiviä,
joita myrskyt ja aallot ovat hioneet sileiksi.
Iloista on leikkiä avaralla vuonolla,
kuten kerran kauan sitten kevätpäivänä.
Antautua kivelle, joka lentää kädestäni.
Nousta kiven mukana meren ylle kauas, kauas…
suomennos Niina Ranta & Elisaveta Rimkevitch
Leevi Madetoja: Merituuli op. 26 nro 4
(L. Onerva 1882-1972)
Ah, merituuli, haltia lakkapään laineen,
aavojen lintu, vapaa vallasta aineen,
milloin tulet ja päästät mun rintani paineen?
Ah, merituuli, milloin särjet sa jäät,
vapautat valkeat unteni uhmapäät?
Ah, merituuli, silloin on sieluni häät,
ah, merituuli, silloin on sieluni häät!
Gustaf Nordqvist: Till Havs
(Jonatan Reuter 1859-1947)
Nu blåser havets friska vind ifrån sydväst
Och smeker ljuvligt sjömans kind
av alla vindar bäst!
Till havs, till storms, du djärva jakt,
Till storms, till havs, var man på vakt,
Till havs!
På endlös led är livet fritt,
ej trives tvång,
När havet sjunger, grönt och vitt,
sin höga frihetssång
Till havs, till storms, du djärva jakt,
Till storms, till havs, var man på vakt,
Till havs!
Sväll härligt, sköna segel,
sväll i vindens dust,
Flyg fram med fröjd mot vågens fjäll
i stundens högsta lust!
Till havs, till storms, du djärva jakt,
Till storms, till havs, var man på vakt,
Till havs!
Gustaf Nordqvist: Päin merta
Nyt puhaltaa raikas merituuli lounaasta,
ja se hyväilee hellästi merimiehen poskea,
hellemmin kuin mikään muu tuuli!
Päin myrskyä, päin merta, uljas purteni!
Päin myrskyä, päin merta, joka mies valppaana!
Päin merta!
Loputtomalla väylällä on elämä vapaata,
siellä ei pakkoa tunneta,
kun meri vihreänä ja valkoisena laulaa
mahtavaa vapaudenlauluaan
Päin myrskyä, päin merta, uljas purteni!
Päin myrskyä, päin merta, joka mies valppaana!
Päin merta!
Pullistu ylväänä, kaunis purjeeni,
pullistu kamppailussa tuulen kanssa,
kiidä riemuiten eteenpäin aaltovuoria vastaan
hetken ylevyydestä nauttien!
Päin myrskyä, päin merta, uljas purteni!
Päin myrskyä, päin merta, joka mies valppaana!
Päin merta!
suomennos Erkki Pullinen
Edvard Grieg: Killingdans op. 67 nro 6
(Arne Garborg 1851-1924)
Å hipp og hoppe og tipp og toppe på denne Dag;
å nipp og nappe og tripp og trappe i slikt eit Lag.
Og det er Kjæl-i-Sol, og det er Spel-i-Sol,
og det er Titr-i-Li, og det er Glitr-i-Li,
og det er Kjæte og Lurvelæte
ein Solskinsdag.
Å nupp i Nakken, og stup i Bakken og tipp på Tå;
å rekk i Ringen og svipp i Svingen og hopp-i-hå.
Og det er Sleik-i-Sol, og det er Leik-i-Sol.
og det er Glim-i-Li, og det er Stim-i-Li,
og det er Kvitter og Bekkje-Glitter
og lognt i Krå.
Å trapp og tralle og Puff i Skalle, den skal du ha!
Og snipp og snute, og Kyss på Trute, den kan du ta.
Og det er Rull-i-Ring, og det er Sull-i-Sving,
og det er Lett-på-Tå, og det er Sprett-på-Tå,
og det er hei-san og det er hoppsan og tra-la-la!
Edvard Grieg: Little goats’ dance
Oh skip and a hop and a trip and a trop today;
O nip and a nap and a trip and a trap in a way.
And its love in the sun, and it’s play in the sun
And it’s a song on the hill and a bong on the hill,
And it’s a longing and a suchlike
…on a sunny day.
Oh nip in the neck and fall down and tiptoe,
And in the ring and in the swing and a hop and a ho!
And it’s fun in the sun, and it’s play in the sun,
And it’s glimmering and it’s stimmering
And it’s twittering and it’s glittering
…on a peaceful day.
Oh it’s a step and a stop and a bang on the head for you.
It’s a ship and a snap and a kiss on the lips for you.
And it’s a roll in the ring and a sing on the swing
And up on your toes and and up she goes
…oh tra la la
Otto Kotilainen: Laulu oravasta
(Aleksis Kivi 1834-1872)
Makeasti oravainen
makaa sammalhuoneessansa;
sinnepä ei Hallin hammas
eikä metsämiehen ansa
ehtineet milloinkaan.
Kammiostaan korkeasta
katselee hän mailman piirii,
taisteloa allans’ monta;
havu-oksan rauhan-viiri
päällänsä liepoittaa.
Mikä elo onnellinen
keinuvassa kehtolinnas
Siellä kiikkuu oravainen
armaan kuusen äitinrinnas:
Metsolan kantele soi
Siellä torkkuu heiluhäntä
akkunalla pienoisella,
linnut laulain taivaan alla
saattaa hänen iltasella
unien Kultalaan.
Armas Järnefelt: Aallon kehtolaulu
(Isa Asp 1853-1872)
Nuku, nuku aaltonen, nuku jo. Tuolla laulaa humisten kuusisto,
Kehtolaulusi se on.
Nuku aalto rauhaton, nuku jo.
Sydän, nuku sinäkin, nuku jo. Uni sull on suloisin nautinto.
Toivo aikaa armaampaa,
nuku kunnes lopun saa taistelo.
Edvard Grieg: Lys Nat op. 70 nro 3
(Otto Benzon 1856-1927)
Var det ej nylig, Solen sank
Ned bag Skovene i det Fjerne,
Nylig først, at den blege Stjerne
Så sit Billed i Bølgen blank?
Er det alt Dagens Guld, som gryr?
Glider alt Solens Lavastrømme
Over de bjergebølgede Skyr?
Er det forbi med Nattens Drømme?
Neppe kommen drager du bort!
Lyse Nat, hvi er du så kort?
Edvard Grieg. Valoisa yö
Eikö aurinko vastikään laskenut
kaukaisten metsien taakse?
Vastahan kalpeat tähdet peilailivat itseään
kiiltävässä vedessä?
Onko jo päivän kulta valjennut?
Liukuuko jo auringon laavavirta
taivaalla ylitse aaltoilevien vuorten
Onko yön uni jo ohitse?
Hädin tuskin tullut vetäydyt pois!
Valoisa yö, miksi olet niin lyhyt?
suomennos Olivia Kyllönen
Armas Järnefelt: I solnedgången
(Gustaf Fröding 1860-1911)
Satte jag mig på bergets kam, spejade ut över fjärden,
såg, huru solen i väster sam,
långt, långt i väster gick färden.
Tiden förgår,
nyss var det vår,
snart ligger höst över världen.
Dagar ha kommit och dagar ha gått
en gång väl kommer den sista,
flyktig är lyckan och knappt dess mått tung är den
ändå att mista.
Luftbyggda slott skimra ju blott,
skimra och locka och brista.
Dårar de tänka och dårar tro, dårar de mena och
hoppas, hoppas, att frön, som i jorden gro, växa till
skördar och knoppas.
Brodden den dör, frosten förstör
det som i markerna stoppas.
Armas Järnefelt: When the sun goes down
I sat on the mountain-top, And looked over the water,
I saw the sun sinking in the west,
To the far west its journey took it.
Time flows swiftly;
It was only just spring,
And soon it will be autumn in the world.
Days have come and days have gone,
The last day shall come eventually.
Luvk is fleeting and comes in small doses.,
It is hard to lose it.
Castles in the air Shimmer only,
Shimmer and attract and disappoint.
Fools think and fools believe, Fools think and hope
That the seeds in the earth
Shall grow into a crop and be harvested.
The grain dies And the frost destroys
Whatever is left in the earth.
Carl Nielsen: Sommersang op. 10 nro 3
(Ludvig Holstein 1864-1943)
Fyldt med Blomster blusser
Æbletræets Gren.
Atter blåner Himlen
dyb og varm og ren.
Over Markens Blommer
brummer Humlebien
honningtung og ør.
Ak, så blev det Sommer!
Vandrer du langs Stien
drømmende som før?
Blomsters blide Dufte
bæres vidt om Vang.
Gøg fra fjerne Skove
kukker Dagen lang,
Hørte du i Dalen,
hvor de klare Kilder
klinger gennem Krat
Sang af Nattergalen,
lange Løb af Triller
i den lyse Nat?
Ak, så blev det Sommer!
Smægtende påny.
Skønhedsdrømmen stiger
op mod Himlens Sky.
Svanehvid den svømmer
som et dejligt Smykke
i det dybe Blå. —
Hele Jorden drømmer
om et Dyb af Lykke
som den ej kan nå.
Carl Nielsen: Summer song
Filled with flowers blooms
the branch of the apple tree.
Deep and blue the heavens,
Warm and pure and free.
Through the blooming fields,
Hums the Honey bee,
with its full honey-tongue,
Ah, and it is summer!
Do you wander along the road
dreamily as before?
Flowers’ pleasant fragrance
Carries far and wide.
In the distance
the cuckoo calls all day,
Can you hear,
where the clear spring rings
through the shrubs,
The song of the Nightingale,
Its long runs and trills
Throughout the night?
Ah, it is summer!
Full of longing love,
Dream of beauty rises
Into clouds above.
White as swans
It’s beaming Like a beauteous jewel
in the depth of blue
The whole Earth dreams
Of a depth of happiness
it can never reach.
Leevi Madetoja: Yrtit tummat op. 9 nro 1
(L. Onerva 1882-1972)
Yrtit tummat etelän yössä,
miksi te katsotte silmääni niin?
Riutuen kaipaa raskas rinta
hankien valkeaan kaupunkiin.
Yrtit tummat etelän yössä,
vieras on teille mun murheeni syy.
Kaukana, kaukana pohjolan mailla
anervakankahat kyyneltyy.
Edvard Grieg: Ved Gjætle-Bekken
(Arne Garborg 1851-1924)
Du surlande Bekk, du kurlande Bekk,
her ligg du og kosar deg varm og klår.
Og sprytar deg rein og glid yver Stein,
og sullar så godt og mullar så smått,
og glitrar i Soli med mjuke Bår’.
Å, her vil eg kvila, kvila.
Du hullande bekk, du sullande bekk,
her fekk du seng under mosen mjuk.
Her drøymer du kurt og gløymer deg burt
og kviskrar og kved i den store fred,
med svaling for hugsott og lengting sjuk.
Å, her vil eg minnast, minnast.
Du vildrande Bekk, du sildrande Bekk,
kva tenkte du alt på din lange Veg?
Gjenom aude Rom? millom Busk og Blom?
Når i Jord du smatt, når du fann deg att?
Tru nokon du såg so eismal som eg?
Å, her vil eg gløyma, gløyma.
Du tislande Bekk, du rislande Bekk,
du leikar i Lund, du sullar i Ro.
Og smiler mot Sol og lær i dit Skjol
og vandrar so langt og lærer so mangt …
å syng kje um det, som eg tenkjer no.
Å, lat meg få blunda, blunda!
Edvard Grieg: At the brook
You swirling brook, you curling brook
Here you are, lying warm and clear,
You wash yourself clean and you run over stones
And sing and whisper so softly to yourself
And glitter in the sunlight with your gentle waves.
Oh, here will I rest.
You whispering brook, you humming brook,
Here you make your bed, beneath the soft moss.
Here, you dream, and lose yourself
and whisper and sing in the great stillness
A balm for heartache and sick longing.
Oh, here will I remember.
You wandering brook, you foaming brook
What did you think about on your long journey?
Through barren spaces? Through bushes and flowers?
When you hid below ground? When you reappeared?
Did you ever see anyone so much alone as I am?
Oh, here will I forget.
You hissing brook, you brook,
You play in the meadow, you sing in the peace.
And smile at the sun and laugh in your solitude
And wander so far and learn so much.
Oh, do not sing of what I’m thinking now –
Oh, let me close my eyes.
Edvard Grieg: Der skreg en Fugl op. 60 nro 4
(Vilhelm Krag 1871-1933)
Der skreg en fugl over øde hav,
Langt fra Lande.
Den skreg så sårt i den høstgrå dag,
flaksed i brudte, afmægtige slag,
seiled på sorte vinger
bort over hav…
Edvard Grieg: Lintu huusi
Lintu huusi aution meren yllä
kaukana maasta.
Se huusi niin kipeästi harmaana syyspäivänä,
räpytteli rikkonaisin, voimattomin lyönnein,
purjehti mustilla siivillä
pois meren yli…
suomennos Niina Ranta & Elisaveta Rimkevitch
Selim Palmgren: En latmansmelodi op. 70 nro 2
(Ernst V. Knape 1873-1929)
Solen silar guldregn genom björklöfstak,
hvita strömåln segla öfver skyn i sakta mak,
Sommarsurr af humlors vingar, sommardoft från blåmsterbingar.
Guldregn och sommarljus och guldregn och sommarjus,
allt blir till ett sakta sorl af sommarvisors sus.
Godt är att lättje fullt på rygg i gräset höra
hur sol och surr och blomsterdoft bli klang uti mitt öra.
En lekfull lyckans sinfoni, en lycklig latmansmelodi.
En lekfull lyckans sinfonim en lekfull lyckans sinfoni,
en lycklig latmansmelodi, då inga sorger störa.
Selim Palmgren: Laiskurin laulu
Päivän paiste nurmikkoa kultailee,
pienet pilven hattarat ne hiljaa soutelee,
sirinässä heinäsirkkain nurmen kukka tuoksuu kirkkain.
Hilpeä heinähelle kauneimman kesän toi,
suven sävel leppoisasti lainehella soi.
Nurmella nuutuneena nautinto on kuulla,
kun kaikki kesän kaunis soittaa suloisella suulla.
On sinfonia herttaisin ja lempilaulu laiskurin on lempilaulu laiskurin.
On sinfonia herttaisin ja lempilaulu laiskurin näin aivan jouten kuulla.
suomennos Matti Lehtinen
Armas Järnefelt: Solsken
(Jonatan Reuter 1859-1947)
Hvar sky är borta och himlen ljus,
i träden fläktar ett sakta sus,
det glittrar långt öfver fjärden.
Allt är så härligt att se uppå.
O huru skönt att det finns ändå
så mycket solsken i världen!
Nu stiga dofter ur blomstersnår
där vårberusad jag går
i denna sprittande fägring.
Det strömmar jubel i hjertat in,
det blir så friskt uti håg och sinn’
och det är ej någon hägring.
Upp, upp på bärget med lif och lust,
der kan jag skåda från kust till kust;
det glittrar långt öfver fjärden.
Allt är så härligt att se uppå.
O huru skönt att det finns ändå
så mycket solsken i världen!
Armas Järnefelt: Päivänpaiste
Missä pilviä ei näy vaan taivas on kirkas,
kevyt tuulenviri suhisee puissa,
ulappa kimaltelee kaukaa,
siellä kaikki näyttää niin ihanalta.
On hienoa, että maailmassa kaikesta huolimatta
on niin paljon päivänpaistetta!
Tuoksut kohoavat kukkien joukosta
kun kevään juovuttamana vaellan siellä
keskellä tätä säkenöivää kauneutta.
Riemu virtaa sydämeeni, sieluni ja mieleni virkistyvät
eikä kysymyksesä ole mikään harhakuva.
Ylös vuorelle täynnä elämäniloa,
sieltä voin nähdä rannikolta rannikolle;
ulappa kimaltelee kaukaa,
siellä kaikki näyttää niin ihanalta.
On hienoa, että maailmassa kaikesta huolimatta
on niin paljon päivänpaistetta!
suomennos Erkki Pullinen
Wilheml Stenhammar: Vandraren op. 26 nro 1
(Vilhelm Ekelund 1880-1949)
Här ur mossiga klippans famn uppväller
ren och klar en melodisk källas vatten,
här ej ofta beträddes gräset af människofot.
Aldrig skönare böjda grenar såg jag
sträcka bävande, fina bågar, tyngda
rikt af daggiga rosors
välluktberusande mängd.
Källa, du som vakande mildt min sömn beskyddat,
tyst och lätt hänsorlande sakta silvervågen,
dig beprisade skaldens korta melodiska sång.
Wilheml Stenhammar: The wanderer
Here from the mossy rocks embrace gushes water
Clear and pure from a melodious spring
Here the grass is seldom trodden by human foot
Never have I seen the trees branches more
beautifully boughed
Stretched out in fine, trembling arches
Weighted down heavily by the dewey roses’ intoxi- cating perfume
Spring, you who watch sweetly over my sleep
Silent and lightly and gently babbles the silver waves
You were praised in the poet’s brief, melodic song.
Selim Palmgren: Liljekonvalje op. 12 nro 1
(Oswald Sirén 1879-1866)
Du vita liljekonvalje, som djupast i skogen står,
ja ville min visa vore en susning i trädens snår.
Jag ville min varma andning var aftonens svala vind,
som vaggar din veka stängel och smeker din vita kind.
Jag ville du ensam visten vad aldrig jag säga förmår,
du drömmarnes vita konvalje,
som sjunger om sol, om sol och vår!
Selim Palmgren: Kielo
Ah, kielo puhtahin, valkein sä kätkössä metsien,
oi, jospa mun lauluni olla vois leyhinä lehvien.
Jos rintani henkäys lämmin ois tuuli yön lauhkean,
mi hellien hentoa varttas suo poskelles suudelman!
Sun yksin mä tietää soisin, mit’ en minä lausua voi,
sä unteni valkea kielo,
mi kevättä päivää, päivää soi!
suomennos R. R. Ryynänen
Edvard Grieg: En svane op. 25 nro 2
(Henrik Ibsen 1828-1906)
Min hvide svane
du stumme, du stille,
hverken slag eller trille
lod sangröst ane.
Angst beskyttende
alfen, som sover, altid lyttende
gled du henover.
Men sidste mödet,
da eder og öjne
var lönlige lögne,
ja da, da löd det!
I toners föden
du slutted din bane. Du sang i döden;
du var dog en svane!
Edvard Grieg: A swan
My swan, my silent one,
With white plumage,
Your delightful songs,
No trill betrayed.
Fearfully mindful of
The elves in the dell,
You glided, listening,
Always in circles.
And yet you forced
Our final parting
With false promises.
Yes, there, there you sang!
Singing, you closed
Your earthly course.
You died, faded away.
You were a swan nevertheless!
Leevi Madetoja: Lintu sininen op. 68 nro 5
(L. Onerva 1882-1972)
Lintu sininen, pursi ilmojen,
anna, että katson merta sulkien!
Lintu sininen, istu kädellen,
anna, että äänes kultaa kuuntelen!
Lintu sininen, satu satujen,
tule, tule mulle iloks iltojen!
Lintu sininen, lennä povellen,
laula, laula mulle laulu sydämen!
Lintu sininen, lennä povellen,
lintu sininen!
Esiintyjäparit ja esitetyt laulut
Johanna Isokoski, sopraano ja Mariola Aniolek, piano
Edvard Grieg (1843-1907): Våren op. 33 nro 2 (Aasmund Olavsson Vinje 1818-1870)
Armas Järnefelt (1869-1958): Aallon kehtolaulu (Isa Asp 1853-1872)
Armas Järnefelt (1869-1958) I solnedgången (Gustaf Fröding 1860-1911)
Armas Järnefelt (1869-1958): Solsken (Jonatan Reuter 1859-1947)
Edvard Grieg (1843-1907): En svane op. 25 nro 2 (Henrik Ibsen 1828-1906)
Olivia Kyllönen, mezzosopraano ja Nina Haug, piano
Wilhelm Stenhammar (1871-1927): I skogen (Albert Theodor Gellerstedt 1836-1914)
Edvard Grieg (1843-1907): Lys Nat op. 70 nro 3 (Otto Benzon 1856-1927)
Edvard Grieg (1843-1907): Killingdans op. 67 nro 6 (Arne Garborg 1851-1924)
Leevi Madetoja (1887-1947): Yrtit tummat op. 9 nro 1 (L. Onerva 1882-1972)
Olivia Moss, sopraano ja Reetta Järä, piano
Kaija Saariaho (s. 1952) Rauha (Leino-laulut)(Eino Leino 1878-1926)
Carl Nielsen (1865-1931): Sommersang op. 10 nro 3 (Ludvig Holstein 1864-1943)
Edvard Grieg (1843-1907): Ved Gjætle-Bekken op. 67 nro 8 (Arne Garborg 1851-1924)
Wilheml Stenhammar (1871-1927): Vandraren op. 26 nro 1 (Vilhelm Ekelund 1880-1949)
Juhana Kotilainen, baritoni ja Elias Miettinen, piano
Selim Palmgren (1878-1951): Suvinen saari op. 60 nro 3 (Erkki Kivijärvi 1882-1942) Gustaf Nordqvist (1886-1949): Till Havs (Jonatan Reuter 1859-1947)
Otto Kotilainen (1868-1936): Laulu oravasta (Aleksis Kivi 1834-1872)
Selim Palmgren (1878-1951): En latmansmelodi op. 70 nro 2 (Ernst V. Knape 1873-1929)
Selim Palmgren (1878-1951): Liljekonvalje op. 12 nro 1 (Oswald Sirén 1879-1866)
Elisaveta Rimkevitch, sopraano ja Niina Ranta, piano
Karólína Eiríksdóttir (s.1951): Flatur steinn (1997) (s. 1931 Hannes Pétursson)
Leevi Madetoja (1887-1947): Merituuli op. 26 nro 4 (L. Onerva 1882-1972)
Edvard Grieg (1843-1907): Der skreg en Fugl op. 60 nro 4 (Vilhelm Krag 1871-1933)
Leevi Madetoja (1887-1947): Lintu sininen op. 68 nro 5 (L. Onerva 18
Lisätietoa esiintyjistä
Mariola Aniolek
Mariola Aniolek on forssalaislähtöinen pianisti, joka on opiskellut Taideyliopiston Sibelius- Akatemiassa opettajanaan Tuija Hakkila. Maisterikonserttinsa Mariola suoritti keväällä 2021. Hän on täydentänyt opintojaan myös La Haute École de Musique Lausannessa Pascal Godartin ja Pierre Goyn pianoluokilla. Piano-opintojen lisäksi Mariola on aktiivisesti opiskellut fortepianonsoittoa sekä Suomessa että ulkomailla.
Nina Haug
Nina Haug, born in Switzerland, studied piano in Würzburg (Germany), New York, and Helsinki and she specialized in Lied with Gerold Huber. She regularly performs with singers and actors in lied-recitals, chanson-evenings, and theatre performances and – if needed – she also sings while playing the piano. In addition to her work as a pianist, she also conducts both orchestras and choirs. She has led musicals at the city theatre in Schaffhausen, Switzerland, and conducted contemporary music for ensembles in New York.
Johanna Isokoski
Johanna Isokoski on valmistunut laulumusiikin kandidaatiksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta ja on viimeistele- mässä laulutaiteen maisteriopintojaan opettajanaan Sirkka Parviainen. Isokoski on laulanut vierailevana solistina mm. Suomen Kansallisoopperassa, Åbo Svenska Teaterissa, Vaasan kaupunginteatterissa, Jyväskylän kaupunginteatterissa, Ilmajoen musiikkijuhlilla sekä useissa Aleksanterin teatterissa esitetyissä produktioissa. Lisäksi hän on vieraillut esim- erkiksi Neue Philharmonie Westfalenin, Tapiola Sinfoniettan, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin sekä Pori Sinfoniet- tansolistina.Konserttivierailujahänelläon Turun musiikkijuhlille, Heinäveden musiikkipäiville ja BarokkiKuopioon.
Kilpailumenestystä Isokoskella on Kangasniemen laulukilpailuista toinen palkinto (2017) sekä Lappeenrannan val- takunnallisista laulukilpailuista erikoispalkinto (2016). Hänet on nimetty Päivi ja Paavo Lipposen rahaston solistiksi vuonna 2017 sekä Pro Musican vuoden nuoreksi muusikoksi vuonna 2019.
Reetta Järä
Reetta Järä opiskelee Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa pianokamarimusiikin ja liedin maisteriohjelmassa Irina Zahharenkovan oppilaana. Hän on valmistunut pianopedagogiksi Turun Ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta vuon- na 2018 Jukka Juvosen luokalta ja sitä ennen opiskellut pianonsoittoa Antwerpenin kuninkaallisessa konservatoriossa Eliane Rodriguesin ja Turun konservatoriossa Liisa Malmivaaran opissa. Yhteismusisointi ja musiikin vieminen niille- kin kuulijoille, jotka eivät pysty sen pariin hakeutumaan, innostaa häntä.
Juhana Kotilainen
Baritoni Juhana Kotilainen aloitti opintonsa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkiosastolla vuonna 2013 ja valmistelee laulutaiteen maisterin tutkintoa Hannu Niemelän johdolla. Hänen lauluopintojaan Sibelius-Akate- miassa ovat ohjanneet myös Erkki Rajamäki, Collin Hansen, Ilmo Ranta ja Gustav Djupsjöbacka.
Mestarikursseilla Kotilaista ovat opettaneet mm. Soile Isokoski, Ingrid Haubold, Andreas Schmidt, Hillevi Martinpelto, Konrad Jarnot ja Berliinissä Peter Berne. Lisäksi Kotilainen on opiskellut pianoa Collin Hansenin ja kuoronjohtoa Jani Sivénin johdolla. Kotilainen on esiintynyt monien kirkkomusiikkiteosten solistina, mm. Bachin Joulu- ja Pääsiäisorato- riossa, kantaateissa, Faurén Requiemissä sekä Händelin Messias-oratoriossa. Kotilainen on esiintynyt myös lied-pianis- tina. Selim Eskelinin säätiö on tukenut Kotilaisen opintoja.
Olivia Kyllönen
Suomenruotsalainen mezzosopraano Olivia Kyllönen varttui musikaalisessa perheessä ja aloitti viulunsoiton opinnot kuusivuotiaana Musikinstitutet Kungsvägenissä, Espoossa. Viulu- ja piano-opintojen ohella hän osallistui musiikkiopis-ton kuoro –ja orkesteritoimintaan. Hän aloitti lauluopinnot 14-vuotiaana. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Kyllönen suoritti opintoja teatterikoulutuksessa Västra Nylands Folkhögskolanissa, Karjaalla (2013–2014).
Kyllönen aloitti ammatilliset opintonsa Turun Ammattikorkeakoulussa vuonna 2014 lauluopettajanaan Kaisu Helminen. Lukuvuosien 2017-2018 aikana Kyllönen oli vaihto-oppilaana Glasgow’ssa, Royal Conservatoire of Scotland, opettaja- naan Elizabeth McCormack. Keväällä 2019 Kyllönen valmistui laulupedagogiksi Turun Ammattikorkeakoulusta.
Kyllönen opiskelee nyt maisteriksi Sibelius-Akatemian oopperakoulutuksessa Monica Groopin johdolla. Kyllönen on osallistunut mm. Konrad Jarnotin, Kamal Khanin, Soile Isokosken ja Eytan Pessenin mestarikursseille.
Olivia Moss
British soprano Olivia Moss is working towards her performance Master’s degree at the Sibelius Academy, studying with Outi Kähkönen. Olivia graduated from the University of York with a BA (Hons) in Music in 2016 and then studied with Rosa Mannion and Mary King. In 2018, Olivia was awarded The Gus Christie Award 2018 from Glyndebourne.
Performance highlights include being a soloist in Bernstein’s Mass at the Royal Festival Hall (London), singing Suor Dolcina in Puccini’s Suor Angelica (Heraklion Piano Festival, Crete), Emmeline in Purcell’s King Arthur (Richmond Opera), Caterina in Mascagni’s L’amico Fritz (Sibelius Academy Opera) and in recent concerts at the Sibelius Academy, The Funtington Music Group and the Chichester Festival. Olivia is also featured on the film soundtrack for The Postcard Killings and later this summer she will join Lee Mingwei’s performance art installation Sonic Blossom at the Ateneum Gallery, Helsinki.
Previous training includes the Glyndebourne Academy 2017, British Youth Opera workshops, the Oxenfoord Interna- tional Summer School Opera course, Abingdon Summer School and a year at the Morley College Opera School. A keen performer of contemporary music, Olivia has premiered several works and has sung with the Chimera Ensemble, York Composers’ Collective and Philomel.
Niina Ranta
Pianisti Niina Ranta on suorittanut solistiset maisteriopintonsa Sibelius-Akatemiassa Tuija Hakkilan ja Ilmo Rannan ohjauksessa valmistuen keväällä 2021. Hän on opiskellut myös Erasmus-vaihdossa Berliinissä (Universität der Künste). Niina on esiintynyt useasti solistina ja kamarimuusikkona Suomessa ja ulkomailla, mm. Europa Season -festivaalilla Romaniassa, PianoEspoo-festivaalilla, NYKY Ensemblen jäsenenä Flow Festivalilla. Hänen opintojaan ovat tukeneet Sibelius-Akatemian tukisäätiö, Pro Musica- ja Martin Wegelius -säätiöt, ja hän oli Pro Musica -säätiön Vuoden nuori taiteilija 2017.
Kilpailumenestystä Niinalle on karttunut esimerkiksi sopraano Elisaveta Rimkevitchin kanssa Helsinki Lied -kilpai- lussa 2018, jossa he saivat jaetun kolmannen palkinnon. He ovat esiintyneet duona useissa Sibelius-Akatemian kon- serteissa, Taidekoti Kirpilässä, Turun Sigyn-salissa. Duo on saanut ohjausta mm. Ilmo Rannalta, Tuula Hällströmiltä ja Margareta Brandtilta.
Ranta on ansioitunut erityisesti kamarimusiikin, liedin, 1900-luvun musiikin sekä aikamme musiikin tulkitsijana. Hän on esiintynyt useasti mm. Korvat auki -yhdistyksen konserteissa sekä NYKY Ensemblen, Zagros Ensemblen ja defun- ensemblen jäsenenä. Ranta on saanut kokemusta myös teatterissa työskentelystä esiityessään Tampereen Työväen Teat- terin ja Suomen Kansallisteatterin menestyksekkään Hitler ja Blondi -näytelmän vuorottelevana pianistina.
Elisaveta Rimkevitch
Helsinkiläinen sopraano Elisaveta Rimkevitch valmistui klassisen laulun kandidaatiksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2018. Hän jatkaa tällä hetkellä maisteriopintojaan samalla linjalla ja valmistuu maisteriksi keväällä 2021. Akatemialla Rimkevitchia opettaa ja mentoroi sopraano Sirkka Parviainen. Mestarikurssiopetusta Elisaveta on saanut muun muassa Johanna Rusanen-Kartanolta, Soile Isokoskelta, Irina Gavrilovicilta sekä Gala el Hadidilta. Elisaveta on suorittanut lauluopintojen lisäksi Teatterikorkeakoulussa sivuaineenaan kattavan näyttelijäntyön opintokokonaisuuden.
Vuonna 2018 Rimkevitch teki oopperadebyyttinsä Sibelius-Akatemian oopperaproduktiossa Servilian roolissa oop- perassa La Clemenza di Tito. Syksyllä 2020 Elisaveta sai Helsingin Konservatorion tuottamasta Iloinen leski -operetista Hanna Glavarin pääroolin. Keväällä 2021 Rimkevitch teki pääroolin coverin Sibelius-Akatemian oopperaluokan tuot- tamassa Suor Angelica -oopperassa.
Syksyllä 2018 Rimkevitch ja Niina Ranta voittivat kolmannen jaetun sijan Helsinki Lied -kilpailussa. Rimkevitch on ollut myös seuraavien kotimaisten kilpailujen finalisti: Timo Mustakallio laulukilpailu vuosina 2017 ja 2019 sekä Kan- gasniemen laulukilpailu kesällä 2018. Mainittakoon myös osallistuminen BBC Cardiff Singer of the World -kilpailun esikarsintoihin vuosina 2019 ja 2021, joissa Elisaveta on kahteen kertaan valittu sadoista laulajista ympäri maailman neljänkymmenen parhaan joukkoon.