Käsiohjelma: Puhallinorkesterinjohdon 20-vuotisjuhlakonsertti
Torstaina 4.11.2021 klo 18.00
Temppeliaukion kirkko
Ohjelma
Hugo Alfvén (1872–1960): Fest-Ouverture för Stor Militärkår, Op. 26
Finn Rosengren, sovittaja
Kyösti Vesterinen, kapellimestari
Launy Grøndahl (1886–1960): Pasuunakonsertto
Poul Ivan Møller, sovittaja
Sakari Mäkimattila, pasuuna
Sauli Saarinen, kapellimestari
Egil Hovland (1924–2013): Fanfare og Koral, Op. 54a
Kasmir Uusitupa, kapellimestari
väliaika (20 minuuttia)
Jean Sibelius (1865–1957): Preludio
Nina Haug, kapellimestari
Harri Ahmas (s. 1957): Hic et Nunc
Yoann Combémorel, kapellimestari
Jukka-Pekka Lehto (s. 1958): Nox
Ilkka Aunu, kapellimestari
Esiintyjät
Laivaston soittokunta
Sakari Mäkimattila, pasuuna
Ilkka Aunu, Yoann Combémorel, Nina Haug, Kasmir Uusitupa, Sauli
Saarinen ja Kyösti Vesterinen, kapellimestarit
Petri Komulainen, kapellimestareiden ohjaus
Lue lisää ohjelmasta
Hugo Alfvén sävelsi briljanssia ja juhlahumua huokuvan teoksensa Fest-Ouverture taideteollisuus- ja käsityönäyttelyn avajaisia varten. Näyttely juhlavine avajaisineen pidettiin Djurgårdenin saarella Tukholmassa 4. kesäkuuta 1909. Teoksen kantaesitti Taalainmaan rykmentin soittokunta säveltäjän itsensä johtamana. Fest-Ouverturen alkuperäinen soitinkokoonpano noudatti 1900-luvun alun puhallinmusiikille ominaista perinnettä: klarinettistemmat kaksinnettiin ja mukana oli esittävän orkesterin kaikki eksoottisimmatkin soittimet kuten bombardino. Tänä iltana kuulemme Alfvénin alkusoitosta Finn Rosengrenin editoiman version aikamme puhallinorkesterille. Kokoonpanossa klarinetteja on yksi stemmaa kohden ja saksofonikvartetti tuo lisää sointiväriä puuttuvan bombardinon tilalle.
Tanskalainen säveltäjä ja kapellimestari Launy Grøndahl kirjoitti konserton pasuunalle ja orkesterille vuonna 1924 viettäessään aikaa Italiassa. Teoksen innoituksena toimi Kööpenhaminan Kasino-teatterin orkesteri ja erityisesti sen pasuunasektio. Orkesteri oli Grøndahlille läheinen, sillä hän oli toiminut sen viulistina 13-vuotiaasta lähtien. Myöhemmin urallaan Grøndahl toimi yhtenä Tanskan radion sinfoniaorkesterin (DNSO) kapellimestarina. Vuodet 1925-1956 Grøndahlin johdolla antoivat vuonna 1925 perustetulle orkesterille vankan perustan, mikä mahdollisti kokoonpanon kehittymisen ajan myötä Tanskan arvostetuimmaksi sinfoniaorkesteriksi. Grøndahlin pasuunakonsertto on alun perin kirjoitettu sinfoniaorkesterille. Tänään kuultavan sovituksen puhallinorkesterille on tehnyt Poul Ivan Møller.
Egil Hovland on yksi Norjan tuotteliaimmista säveltäjistä. Hän työskenteli Fredrikstadissa kanttorina sekä kuoronjohtajana lähes koko elämänsä. Kirkolliset vaikutteet näkyvät vahvasti myös hänen tuotannossaan. Hovland sävelsi sinfonioiden, orkesterisarjojen ja konserttojen lisäksi paljon kantaatteja, messuja sekä urku- ja kuoromusiikkia. Norjalaisen kirkon virsikirjasta löytyy 67 Hovlandin säveltämää virttä ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjasta kymmenen.
Hovland sävelsi teoksensa Fanfare og Koral yhdysvaltalaisen St. Olaf Collegen tilattua sen vuonna 1966 heidän puhallinorkesterilleen. Tämä luterilainen yksityiskoulu perustettiin vuonna 1874 Northfieldiin, Minnesotaan, norjalaisten siirtolaisten toimesta. Fanfare og Koral on selkeästi sävelletty uskonnollisen koulun ohjelmaan sopivaksi, sillä teoksesta voi löytää lukuisia kirkkoon viittaavia elementtejä.
Sävellyksen rakennetta voisi verrata jumalanpalvelukseen. Alkusoittona on juhlava fanfaarijakso, joka toistuu teoksen aikana kolmesti. Teoksessa on myös kolme kontrastoivaa aihetta. Ensimmäinen niistä on rauhallinen resitatiivi, jossa saarnanomaiset soolo-osuudet ja ”seurakunnan” vastaukset vuorottelevat keskenään. Toinen on koraali, jonka melodia pohjaa yhteen säveltäjän omista virsistä. Kolmantena on pieni fuuga, josta voisi halutessaan luoda mielikuvan, missä seurakuntalaiset lähtevät yksi toisensa perään kohti alttaria nauttimaan ehtoollista. Lopuksi kuullaan fanfaariteema vielä kolmannen kerran, jolloin teokselle muodostuu kolmiomainen kehys.
Vuoden 1899 alussa Venäjän keisarikunta julkaisi Helmikuun manifestin, joka rajoitti Suomen suuriruhtinaskunnan autonomista asemaa. Aikansa merkittävimpiin sanomalehtiin kuuluvalta Päivälehdeltä kiellettiin julkaisu useiksi kuukausiksi. Samaan aikaan Uusi Suometar oli tarkan sensuurin alaisena. Suomalaiset eivät sortotoimia hyväksyneet ja barrikadeille nousivat erityisesti taitelijat teostensa kautta. Päivälehden ja vapaan sanomalehdistön tueksi päätettiin järjestää Sanomalehdistön päivä, johon Jean Sibelius kutsuttiin säveltämään musiikkia. Tapahtumaa varten syntyivät tänään kuultava Preludio ja kuusiosainen kuvaelma Suomen historiasta. Kuvaelman viimeinen teos Suomi Herää tunnetaan nykyisin sävelrunona Finlandia. Sibelius johti Sanomalehdistön päivillä esiintynyttä Helsingin filharmonisen seuran orkesteria. Sinfoniaorkesterin puhaltimille, patarummuille ja lautasille sävelletty Preludio heijastelee sävyiltään kantaesityspäivänsä tunnelmia. Vakavaa pohjavirettä väritetään kansanlauluihin viittaavilla melodioilla ja vaskien metsästystyylisillä signaaleilla.
Säveltäjä ja fagotisti Harri Ahmas kuvailee teostaan Hic et Nunc seuraavin sanoin:
”Fraasi Hic et nunc, Tässä ja nyt, liittyy teoksessani Aristoteleen estetiikkaan ajan, paikan ja tapahtuman välisestä ykseydestä. Mielestäni tämä on yksi esittävän taiteen suurimmista haasteista taiteilijalle, kuinka saada juuri tiettynä hetkenä teoksen tekstuuri ja henki elämään, tavoittamaan kuulijan syvältä menettämättä kuitenkaan mitään partituurin vaatimasta suuresta tarkkuudesta.
Yksiosainen Hic et nunc puhallinorkesterille voidaan jakaa rakenteellisesti kolmeen osastoon, nopea-hidas-nopea (ensimmäisen kertaus), jotka johtavat rytmikkääseen huipentumaan, jota seuraa teoksen päättävä lyhyt coda. Hic et nunc on Lahden konservatorion puhallinorkesterin tilausteos.”
Säveltäjä ja huilisti Jukka-Pekka Lehto kertoo puhallinorkesteriteoksestaan:
”NOX (Yö) on peräisin vuodelta 2008. Teos syntyi ilman erityistä tilausta tai pyyntöä hieman aikaisemmin kantaesitetyn FLUXin sukulaisteokseksi. Teos eli ensimmäiset vuotensa vain työhuoneellani, jossa sitä muuttelin ja hioin sisällön sekä kokoonpanon osalta. Kuten joillekin teoksille käy, Nox sai odottaa kantaesitystään melko kauan, yli neljä vuotta, kunnes kapellimestari Inka Puhakka valitsi teoksen diplomikonserttinsa ohjelmistoon Oulu Sinfonian konserttisarjaan syksyllä 2012.
NOXin keskiössä on alttohuilu, jonka pehmeä ääni kuljettaa yön salaperäisiä tapahtumia. Aivan kuten luonnon tai ihmisen yö, NOX ei ole kuitenkaan pelkkää rauhaisaa unta vaan myös kiihkeitä tapahtumia. Musiikillisesti NOX liikkuu tonaalisuuden ja atonaalisuuden rajaseuduilla, vuoroin kummallakin puolella, vähän kuin pimeässä yössä vaellettaisiin metsässä ja vasta aamulla selviäisi, missä tarkkaan ottaen on käyty. NOX on muodoltaan ja tyyliltään melko rapsodinen, ilman suuria sinfonisia kehityskaaria
NOXin tärkein eli toinen esitys (niin monet kappaleet elävät vain kantaesityksensä verran!) tapahtui Suomen Puhallinpäivillä Espoossa 2015. Teoksen pääsemistä usein soitettujen puhallinteosten joukkoon Suomessa hankaloittaa sen vaikeusaste ja toisaalta haastava kokoonpano (esim. juuri alttohuilu). Ammattimaisia ja puhtaasti taidemusiikkiin keskittyneitä puhallinkonsertteja maassamme järjestetään edelleen sangen harvoin.
Kolmannen ja joltain kannalta katsoen merkittävimmän esityksensä NOX sai Brysselissä helmikuussa 2017. ECSA (European composers and songwriters`alliance) järjesti yleiseurooppalaisen haun uusiin puhallinteoksiin, ja teokseni valittiin ECCO-orkesterin (European contemporary composers orchestra) konserttiin.Teoksen alkuperäistä instrumentaatioa on hieman pienennetty ECCO-orkesterin kokoonpanoa vastaavaksi. Se, eli myös nyt kuultava versio, kaikkiaan kolmas, jääköön lopulliseksi!”
Lue lisää esiintyjistä
Laivaston soittokunta
Laivaston soittokunta on Merivoimien edustusorkesteri. Soittokunnan 32 soittajan kokoonpanoa navigoivat päällikkökapellimestari Juha Ketola ja kapellimestari Tero Haikala. Konserttikokoonpanon lisäksi soittokunnassa on kevyeen musiikkiin erikoistunut Laivaston pieni viihdeorkesteri sekä aktiivisesti toimivat pienyhtyeet Laivaston vaskikvintetti, vaskiseitsikko ja puhallinkvintetti. Myös varusmiesbändi keikkailee ahkerasti omana kokoonpanonaan. Vuonna 1919 perustettu Laivaston soittokunta pääsi muuttamaan uusiin toimitiloihin historialliselle Heikkilän kasarmialueelle tammikuussa 2020.
Konsertit ja esiintymiset kuljettavat Laivaston muusikoita laajalla toimialueellaan Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Monipuolisen konserttitoiminnan ohella soittokunta esiintyy erityisesti Merivoimien seremonioissa ja juhlatilaisuuksissa. Laivaston soittokunnan vuoden huipentaa perinteinen joulurauhan julistus Turun vanhalta suurtorilta. Kotimaan lisäksi Laivaston soittokunta on esiintynyt viime vuosina kansainvälisissä sotilasmusiikkitapahtumissa Lontoossa, Oslossa ja Bremenissä. Pohjoismainen yhteistyö on vienyt Laivaston soittokunnan myös Karlskronaan Ruotsin laivaston soittokunnan vieraaksi.
Sakari Mäkimattila
Sibelius-Akatemiasta valmistuva Sakari Mäkimattila on yksi Suomen näkyvimpiä pasunisteja. Suomessa Mäkimattila on esiintynyt lähes jokaisen sinfoniaorkesterin riveissä ja vieraillut orkestereissa ulkomailla. Mäkimattilan intohimo ja aktiivisuus yltää orkesterityön lisäksi muun muassa nykymusiikkiin ja viihteellisiin yhtyeisiin. Tällä hetkellä Mäkimattila toimii viransijaisena Helsingin kaupunginorkesterissa.
Ilkka Aunu
Kapellimestari, säveltäjä ja tenori Ilkka Aunu haluaa kertoa musiikilla karjalaisten tarinaa, esittää suomalaiseen elämään kuuluvat ilot ja surut sekä tarjoilla viimeistä piirtoa myöten hiottuja musiikkielämyksiä.
Aunu on opiskellut syksystä 2020 alkaen Sibelius-Akatemian sotilaskapellimestarilinjalla Petri Komulaisen johdolla. Hän on osallistunut musiikinjohtamisen mestarikursseille Atso Almilan, Matti Hyökin, Jorma Panulan ja Carsten Seyer-Hansenin johdolla sekä opiskellut kuoronjohtoa Sibelius-Akatemiassa Jani Sivénin ja Seppo Murron kuoronjohtoluokalla.
Musiikinjohtamisen lisäksi Aunu on opiskellut Sibelius-Akatemiassa säveltämistä opettajinaan Tapani Länsiö ja Lauri Kilpiö. Aunun sävellyksissä kuuluvat sekä suomalainen laulullisuus että akateemisen musiikin oivallukset. Hänen motiivisille aiheille ja muuntuville teemoille rakentuvaa musiikkiaan ovat esittäneet muun muassa Tapiola Sinfonietta, Kaartin soittokunta, Helsingin kamarikuoro, Viipurin Lauluveikot ja Tapiolan kuoro.
Aunu toimii karjalaisuuden tulenkantajana tunnetun Viipurin Lauluveikot -mieskuoron taiteellisena johtajana ja työskentelee Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnassa aliupseerin virassa.
Yoann Combémorel
Yoann Combémorel on perustamansa Ensemble Musical RhônAlpin -orkesterin kapellimestari. Hän perusti Ranskassa toimivan orkesterin aloittaakseen kapellimestarin uransa. Muutama kuukausi Ensemble Musical RhônAlpin perustamisen jälkeen Combémorel valittiin taiteelliseksi johtajaksi Lyon Metropol Orchestra -orkesteriin.
Combémorel on työskennellyt kansainvälisten solistien kuten Michel Becquet ja David Guerrier kanssa. Hänellä on vahva tahto ja intohimo tehdä puhallinmusiikkia tunnetuksi ja auttaa uusien teosten esillepääsyä. Association Française pour l’Essor des Ensembles à Vent -yhdistyksen aktiivisena jäsenenä Combémorel on päässyt tekemään yhteistyötä säveltäjien Roger Boutry, Maxime Aulio ja Alexandre Kosmicki kanssa. Combémorel aloitti opintonsa Sibelius-Akatemian puhallinorkesterinjohdon kandi-maisterin koulutusohjelmassa syksyllä 2021.
Nina Haug
Nina Haugin juuret ovat Sveitsissä, jossa hän aloitti klassisen musiikin opinnot pianonsoitolla varhaisessa iässä. Nuoruudessaan Haug kuului konservatorion kuoroon ja aloitti soittotunnit jazzin parissa. Tärkeisiin nuoruuden muistoihin kuuluvat monet big bandin ja oman bebop-kvartetin harjoitukset. Toisen asteen opintojen jälkeen Haug muutti Saksaan ja aloitti musiikin ammattiopinnot Würzburgin musiikkikorkeakoulussa klassisen pianonsoiton osastolla. Haug aloitti Würzburgissa myös musiikin johtamisen sivuaineopinnot Ari Rasilaisen johdolla.
Haug on Fulbright Scholarship -stipendiaatti ja aloitti maisteriopintonsa New Yorkissa. Pandemiavuodet toivat Haugin takaisin Suomeen jatkamaan opintojaan Sibelius-Akatemiassa, jossa hän viimeistelee tutkintoaan pianonsoitossa solistisella osastolla. Pianonsoiton ja musiikin johtamisen lisäksi Haug tunnetaan aktiivisena kamarimuusikkona ja liedtaiteilijana. Syksyllä 2021 Haug aloitti sivuaineopinnot Sibelius-Akatemian puhallinorkesterinjohdossa.
Sauli Saarinen
Sauli Saarinen on helsinkiläinen muusikko, joka viimeistelee kapellimestarin maisteriopintojaan Sibelius-Akatemian sotilaskapellimestarilinjalla lehtori Petri Komulaisen ohjauksessa. Hän on täydentänyt opintojaan professori Jorma Panulan opissa Panula-Akatemiassa sekä Professori Johannes Wildnerin orkesterinjohdon luokalla Wienin taideyliopistossa.
Sauli on osallistunut monille mestarikursseille Suomessa ja ulkomailla. Vuonna 2019 Suomen Kulttuurirahasto myönsi hänelle apurahan, jonka turvin hän matkusti Pietariin opiskelemaan Tšaikovskin musiikkia Mariinski-teatterin pitkäaikasen kapellimestarin, Leonid Korchmarin johdolla. Samana vuonna Sauli kutsuttiin Dartingtonin musiikkifestivaaleille Englantiin opiskelemaan Mozartin, Brittenin ja Stravinskin musiikkia Timothy Redmondin ja Graeme Jenkinsin ohjauksessa. Jorma Panulan kanssa hän on opiskellut perinteisempiä teoksia säveltäjiltä Beethoven, Brahms, Sibelius ja Dvořák. Häntä ovat opettaneet myös mm. David Zinman, Osmo Vänskä, Hannu Lintu, Johannes Schlaefli, Andrew Parrot, Jukka Iisakkila, Atso Almila, Felix Hauswirth ja Nils Schweckendiek.
Saulin oma soitin on trumpetti. Vuosina 2012-2014 hän työskenteli trumpettisektion äänenjohtajana ensin Vaasan kaupunginorkesterissa ja sitten Pori Sinfoniettassa. Hän työskentelee nykyään trumpettisektion varaäänenjohtajana Kaartin soittokunnassa, joka esiintyy vuosittain itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton suorassa lähetyksessä (Linnan juhlat). Hän on toiminut Suomen trumpettikillan hallituksen jäsenenä vuodesta 2019.
Kasmir Uusitupa
Sveitsin kansainvälisestä Menuhin-akatemiasta (IMMA) Sibelius-Akatemiaan palannut Kasmir Uusitupa on yksi maamme moniulotteisimmista nuorista viulisteista. Tähän ovat vaikuttaneet jo nuorena aloitetut intensiiviset orkesteri- ja jousikvartettiopinnot sekä hänen monipuoliset kokemuksensa muidenkin musiikkigenrejen esittämisestä, myös eri instrumentein. Kiinnostus muihin tyyleihin on ollut mukana alusta asti, sillä perheen kanssa kansanmusiikin soittaminen on ollut musiikkiopisto-opintojen ohella vähintään yhtä tärkeässä roolissa muusikoksi kasvamisessa.
Kasmir Uusitupa on vahvuusalueellaan kamarimuusikkona, etenkin liidaustehtävissä. Häntä kysytäänkin paljon kamarimusikkifestivaaleille sekä konserttimestariksi niin maamme johtaviin orkestereihin, kuin ystäviensä tutkinto-orkestereihin. Hän on saanut säännöllistä kokemusta myös solistina esiintymisestä aina kouluajoilta asti. Koronan aiheuttamat nopeat peruutukset ja ohjelmamuutokset ovat osoittaneet, että Uusitupa pystyy hyppäämään solistin tehtäviin lyhyelläkin varoitusajalla. Sielultaan hän ei silti koe olevansa solisti, vaan kamarimuusikko. Hänen vanha Borea-jousikvartettinsa valittiin Kuhmon kamarimusiikin residenssikvartetiksi vuonna 2017, mutta nopeaan nousuun lähteneen kvartettiuran jatkaminen olisi vaatinut liikaa aikaa yhä opiskelevilta ja omaa tietään etsiviltä yhtyeen jäseniltä.
Uusituvan tärkeimpiin pidempiaikaisiin opettajiin kuuluvat Oleg Kaskiv, Kaija Saarikettu, Paavo Pohjola sekä Lauri Untamala. Lisäksi häntä ovat opettaneet mm. Maxim Vengerov, Renaud Capuçon, Olivier Charlier ja Antti Tikkanen. Uusitupa on myös täydentänyt musiikinopintojaan Jorma Panulan opissa, sekä syksystä 2021 alkaen Petri Komulaisen puhallinkapellimestariluokalla sivuaineisena opiskelijana.
Kasmir Uusitupa on palkittu Kuopion viulukilpailussa 2015, Anja Ignatius viulukilpailussa 2013 sekä Martti Pokelan nimeä kantavalla ”Vuoden nuori uusimaalainen pelimanni” -kiertopalkinnolla vuosina 2005 ja 2006. Uusituvan kehitystä ovat tukeneet mm. Pro Musica -säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Martin Wegelius-säätiö sekä Vilho ja Lahja Koposen säätiö.
Kasmir Uusituvalla on käytössään italialainen Spiritus Sorsana -arvoviulu (~1700), Suomen Kulttuurirahaston ystävällisesti lainaamana.
Kyösti Vesterinen
Kapellimestari ja trumpetisti Kyösti Vesterinen aloitti musiikkiopintonsa kuusivuotiaana Itä-Helsingin musiikkiopistossa. Muusikon ura on kuljettanut Vesterisen Helsingistä ensin Tampereelle ammattikorkeakoulun trumpettitunneille, mistä matka jatkui työelämän pariin Turussa sijaitsevaan Laivaston soittokuntaan. Musiikin johtamisen opinnot Vesterinen aloitti Tampereen ammattikorkeakoulussa Markus Yli-Jokipiin johdolla. Syksyllä 2021 Vesterinen aloitti kandi-maisteriopinnot sotilaskapellimestarilinjalla Sibelius-Akatemiassa.
Puhallinorkesterinjohdon koulutus Sibelius-Akatemiassa
Puhallinorkesterinjohdon koulutus aloitettiin Sibelius-Akatemiassa syksyllä 2001. Ensimmäisenä vastuuopettajana oli Kalervo Kulmala. Kaksi sivuaineista opiskelijaa saivat seuraavina vuosina pääaineisia opiskelijoita mukaan rinnalleen kehittämään koulutusta ja vuonna 2005 Puolustusvoimat solmivat yhteistyösopimuksen sotilaskapellimestarikoulutuksen aloittamisesta Sibelius-Akatemiassa. Vierailut ammattisoittokuntiin ympäri Suomea toivat ja yhä tuovat tärkeän lisän koulutukseen, ja tutkintokonsertit ovat upea mahdollisuus esitellä omaa osaamista suuremmallekin yleisölle. Kulmalan jälkeen Pekka Savijoki toimi hetken vastuuopettajana ennen kuin Peter Larsen aloitti vierailevana lehtorina 2008. Puhallinorkesterinjohdon lehtoraatin perustaminen oli suuri edistysaskel koulutuksen statuksen ja aseman vakiinnuttamisessa. Larsen hoiti tehtävää 2010–16, minkä jälkeen Petri Komulainen on ottanut ohjakset käsiinsä. Tärkeässä roolissa koulutuksen kehittäjänä ovat toimineet johtamisaineiden jo eläköitynyt legendaarinen intendentti Juhani ”Jupu” Poutanen ja pitkään aineryhmän johtajana toiminut Matti Perttula. Helsingin Poliisisoittokunnan ja sävellyksen opiskelijoiden kanssa vuosina 2019-20 toteutettu Future Winds -konserttiprojekti esitteli kahdeksan uutta sinfoniselle puhallinorkesterille sävellettyä teosta. Workshop sekä harjoitus- ja taltiointisessiot tarjosivat puhallinorkesterinjohdon ja sävellyksen opiskelijoille mahdollisuuden kokeilla ja laajentaa orkesterin sointivärejä ja instrumenttien erikoissoittotekniikoita. Yhteistyö on osa jatkumoa ja seuraava projekti on jo suunniteltu kahden vuoden päähän.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa on kolme itsenäistä johtamisaineiden koulutusohjelmaa: kuoron-, orkesterin- ja puhallinorkesterinjohdon koulutusohjelmat. Kuoronjohdon professorina toimii Nils Schweckendiek, orkesterinjohdon professorina Sakari Oramo ja puhallinorkesterinjohdon lehtorina Petri Komulainen. Kaikilla koulutusohjelmilla on omat harjoitusorkesterinsa ja -kuoronsa, mutta yhteisyötä järjestetään sivuaineopintojen, opettajavaihtojen ja yhteistyökonserttien ja -luentojen kautta. Johtamisaineiden suunnittelijana ja intendenttinä toimii Arturo Alvarado. Lavajärjestäjänä ja nuotistonhoitajana työskentelevät David Claudio ja Jani Roppola. Aineryhmän ainejohtajana on Kaisa Holopainen. Puhallinorkesterinjohtoa pääaineenaan voi opiskella joko sekä kandidaatin ja maisterin että vain maisterivaiheen koulutusohjelmissa. Näistä ensimmäinen on 5,5- ja jälkimmäinen 2,5-vuotinen. Opiskelijat voivat valita joko yleisen tai sotilaskapellimestarin suuntautumisvaihtoehdon. Molempien koulutusohjelmien pääsykokeet ja opintosuunnitelmat ovat samat, mutta Puolustusvoimat järjestää omat soveltuvuuskokeensa sotilaskapellimestareille hyväksytyn Sibelius-Akatemian pääsykokeen jälkeen sekä järjestää tarvittavat sotilasaineiden kurssit. Pääaineisia opiskelijoita on kerrallaan 4–6 ja sivuaineisia 1–2. Kansainvälistyminen ja verkostoituminen ovat tärkeässä asemassa koulutuksen kehittämisessä. Koronan aikana etäluentojen yleistyessä eri puhallinmusiikin ulkomaisten asiantuntijoiden käyttäminen syventävissä opinnoissa on avannut tärkeitä uusia näkökulmia koulutukseemme.
Juhlavuoden tulevia tapahtumia
Academy Winds
21.1.2022 klo 19.00 Kulttuuritalo
Petri Komulainen, johtaja
F. Schmitt: Dionysiaques, op. 62, A. Berg: Kamarikonsertto viululle,
pianolle ja 13 puhaltajalle sekä B. Bartok: Konsertto orkesterille, sov. S.
Scheiwiller.
Kaartin soittokunta
10.3.2022 klo 19.00 Temppeliaukion kirkko
Sauli Saarisen maisterikonsertti
G. Mahler: Vaeltavan kisällin lauluja, sov. Raijas ja G. Mahler: 1. Sinfonia sovitettuna puhallinorkesterille.