Käsiohjelma: Mayday
20.5.2021 klo 19-20.45
MAYDAY, MAYDAY, MAYDAY!!
Musiikkiteatteri hädässä, kulttuuriala hädässä, ihmiset hädässä! Kuinka apokalyptisen oikeaan käsikirjoittajamme Aino ja Riikka osuivatkaan kirjoittaessaan ajassa ennen pandemiaa. Tekstin ihmisten irrallisuus yksinäisyydessään somen sävyttämässä maailmassa laajenikin koko yhteiskuntaa koskevaksi.
Mayday on kaunis hätähuuto ihmisyyden puolesta. Teoksen opiskelijasäveltäjät Suvi, Iiris, ja Susannat ovat tavoittaneet tekstin eräänlaisen leijuvan aineettomuuden sävellyksissään. On syntynyt uutta ajassamme olevaa teatterimusiikkia.
Matka on ollut pitkä. Keskustelussa edellisen rehtorin Jari Perkiömäen kanssa syntyi ajatus tehdä koko Taideyliopiston yhteisin voimin uusi musiikkiteatteriteos näyttönä musiikkiteatterin koulutuksen tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista. Työryhmä oli jo hyvässä vauhdissa. Sitten tuli korona. Ensi-ilta siirtyi, säveltäjiä ja näyttelijöitä vaihtui, tarvitsimme uudet ohjaajat, piti olla yleisöä, useita esityksiä…
Haluan kiittää KAIKKIA matkaan osallistuneita kärsivällisyydestä ja omistautumisesta ja samalla kaikkia opettajiamme. Heidän työnsä jälki on läsnä.
Suomalainen musiikkiteatteri on viime vuosikymmeninä kehittynyt ja esiintyjien ammatillinen taso on noussut merkittävästi. Musiikkiteatteri tarvitsee ja ansaitsee alan korkeinta koulutusta. Musiikkiteatterin opintokokonaisuus MUSTE on Taideyliopiston Avoimen Kampuksen koulutuspaketti taideyliopiston ja avoimen yliopiston opiskelijoille. Se ei vielä riitä. Toivon sydämestäni, että se voisi laajentua maisteriohjelmaksi vastaamaan tämän monimuotoisen ja vaativan taidemuodon kehittämisen tarpeisiin.
Markku Luuppala
lehtori
musiikkiteatterin opintokokonaisuuden vastuuopettaja
Ohjaajien sanat
Katkoisuus, lipeäminen, kelluminen
Katse, johon ei saa vastausta
Hätä, jota toinen ei näe
Huuto tyhjyyteen
Kohtaaminen
Kosketus.
Kurotus kohti toista ihmistä ja kohti itseä – kaikkea tätä on kantaesityksenä ensi-iltansa saava Mayday. Tarina irrallisuudesta huutaa kohtaamisen puolesta ja havahduttaa, pysäyttää meidät itsemme ja toistemme äärelle.
Ei jäädä yksin! Tarinankerronta on yksi tapa kohdata ihmisiä, kuulla toista ja rakentaa yhdessä. Musiikki voi avata oven sisällämme ja virittää samalle taajuudelle muiden kanssa. Kertomus eristyksiin jääneistä ihmisistä onkin konkreettinen teko tuoda ihmisiä yhteen. Värähtely välissämme luo yhteyden: tämä hetki on jaettu.
Kuullaan, katsotaan ja kohdataan toisemme.
Vilma Tihilä
Ohjaaja, 1. puoliaika
Maydayn toinen puoliaika on juhlat, jotka eivät koskaan tapahdu. Juhlat joita vietetään, vaikka kukaan ei halua. Juhlat, jotka ovat tuomittu epäonnistumaan. Juhlat, joissa juhlijoiden sisäinen epätoivo ja pimeys ei voi olla paljastumatta.
Näitä juhlia vietetään vuoden pimeimpänä aikana, joulukuun loppupuolella. Pimeimpään ajankohtaan kiteytyy paljon: planetaarinen mittakaava, taivaan kappaleiden suunnan muutos, valon jatkuva väheneminen ja taas lisääntyminen, ihmisten yhteen kerääntyminen, pysähtyminen, jouluvalojen sytyttäminen, odottaminen ja toivominen.
Pimeydessä tarinamme roolihahmoista paljastuu sisin, joka kaikkien on kohdattava ja kaikki kohtaavat sen omalla tavallaan. Merkityksellistä tuntuu olevan se, miten pystymme ottamaan vastaan jotain vääjäämätöntä ja epämiellyttävää. Miten suhtaudumme siihen? Itsensä näkemistä pimeyden keskellä ei voi väistää. Siellä olet yksin ja toivoisit, että olisi joku, joka pitää kädestä kiinni.
Matkalla pimeimmän hetken läpi soi musiikki. Ihmisen laulu, joka kurkottaa kohti kontaktia.
Miikka Tuominen
Ohjaaja, 2. puoliaika
Säveltäjien sanat
Tulin mukaan Mayday-produktioon syksyllä 2020, kun Luuppalan Markku pyysi säveltämään musiikkiteatterin opintokokonaisuuden uuteen esitykseen. Osa aiemmista säveltäjistä oli kuulemma joutunut jättäytymään teoksen tekemisestä ja meitä olisi useampi säveltäjä mukana. Halusin ehdottomasti osallistua, sillä musiikkiteatteri on yksi suurimmista intohimoistani. Mayday:tä tehdessä on ollut ilo tutustua toisiin biisinkirjoittajiin ja koko työryhmään. Musiikkiteatterin tekeminen on niin iso kokonaisuus ja juuri siksi se kiehtoo minua. Eri taiteet yhdessä luovat teoksen, ja säveltäminen kokonaiseen tarinaan käsikirjoituksen pohjalta oli älyttömän mielenkiintoista. On ollut opettavaista suunnitella ja keskustella yhdessä ohjaajien ja muiden säveltäjien kanssa. Tämän teoksen luominen on ollut prosessi, jossa vuorottelevat heittäytyminen, sovitteleminen, ehdottaminen, leikkiminen, kokeileminen, valinta, itsenäisyys ja vuorovaikutus. On ollut ilo saada työskennellä muiden musiikkiteatterin tekijöiden kanssa sekä säveltäjänä että muusikkona. Soittaminen esityksen bändissä ja sävellysten sovittaminen on ollut myös valtavan antoisaa. Teos löytää lopulta itse itsensä, kaikkien sormenjälkien myötä.
Iiris Tarnanen
Keväällä 2019 sain tiedon, että musiikkiteatteriproduktioon haetaan säveltäjiä. Sekä säveltäminen, että teatteri ovat aina olleet minulle intohimoja, jotka olivat kuitenkin jääneet muiden opintojen varjoon. Tajusinkin heti, että tämä on ainutlaatuinen tilaisuus ja rohkaistuin hakemaan.
Alkuvuodesta 2020 olimme juuri pääsemässä sävellystyön pariin, kun maailma pysähtyi ja teoksemme toteutuminen oli epävarmaa.
Syksyllä 2021 pääsimme vihdoin jatkamaan, melkein täysin uudella työryhmällä. Sävellysryhmän sekä uusien ohjaajien innostus tarttui minuun heti ja olin taas täynnä inspiraatiota. Erityisesti professorin hahmon sielunmaiseman säveltäminen on tuntunut minulle erityisen tärkeältä ja sävellykset ovat syntyneet kuin itsestään. Vaikka työstimme kappaleitamme itsenäisesti ja tapasimme vain etänä, voin rehellisesti todeta tämän produktion olleen yksi kuluneen kevään pelastava tekijä. Kun vihdoin pääsimme bändin kanssa harjoittelemaan yhdessä, tunsin heränneeni taas eloon. Harjoitusjakso itsessään on ollut minulle upea ja jopa terapeuttinen kokemus. Olen häkeltyneenä seurannut näyttelijöiden, ohjaajien ja kanssamuusikoitteni huikeaa työskentelyä. Nautin joka hetkestä teatterikuplassamme.
Suvi Eevi Karhu
Taiteellinen työryhmä
Käsikirjoitus: Aino Pennanen ja Riikka Oksanen
Käsikirjoitus sisältää lainauksia kirjasta Elisa Aaltola ja Sami Keto: Empatia – myötäelämisen tiede
Sävellys: Susanna Hyvärinen (Avoin kampus, TaiY), Suvi Eevi Karhu (PiMu, SibA), Iiris Tarnanen (Global Music, SibA) ja Susanna Veldi (Jazz, SibA)
Valosuunnittelu: Essi Santala
Äänisuunnittelu: Lauri Malin
Pukusuunnittelu: Nina Paakkunainen
Maskeeraussuunnittelu: Liis Mitjan (Stadin AO)
Esiintyjät
Orkesteri
Muu työryhmä
Näyttämömestari: Pekka Purhonen
Maskeeraaja: Johanna Kotro (Stadin AO)
Pukuhuolto: Pia Lasonen
Videotuotanto: Keijo Lahtinen
Tuottaja: Janne Ikäheimo
Kiitokset
Yhteistyössä Stadin ammattiopisto
Kiitos Teakin puvusto, Siban lava- ja esitystekniikkatiimi, Minna Harjuniemi, Hanna Hurskainen, Sami Hokkanen, Anne-Mari Alaspää, Heli Litmanen