IMPROVISOITU NÄYTELMÄ JA MUSIKAALI
Improvisoituja kokonaisuuksia yleisön antamista lähtökohdista.
Näytöksissä esitetään aina uusi Improvisoitu draama sekä minimusikaali yleisön antamista lähtökohdista. Tarina luodaan yhdessä hetki kerrallaan.
Työryhmä
- Ohjaus: Tiina Pirhonen
- Musiikin ohjaus: Hannu Risku
- Valosuunnittelu: Jyri Suominen
- Esiintyjät:
- Ronja Keiramo
- Petteri Lassila (taiteellinen opinnäyte, TeM)
- Raoul Mahjneh (taiteellinen opinnäyte, TeM)
- Alvari Stenbäck
- Saku Taittonen
- Samuel Onatsu
- Ronja Orasta
- Lina Schiffer (taiteellinen opinnäyte, TeM)
- Mitra Matouf
- Henna Mäki-Filppula
(kaikki näyttelijäntaiteen maisteriopiskelijoita)
Teatterikorkeakoulun taiteellisen toiminnan palvelut
- Näyttämö: Vesa Rämä
- Tarpeisto: Joze Peura
- Puvusto: Sirpa Luoma
- Valotuki: Anna Rouhu
- Äänituki: Heikki Laakso
- AV-tuki: Jyrki Oksaharju
- Lipunmyynti: Rosa Sedita
- Tuottaja: Johanna Autio
- Valokuvat: Mitro Härkönen
- Juliste ja käsiohjelma: Jaana Forsström
Kiitos!
Topi Korhonen, kaikkien perheet, ystävät ja rakkaat
Esityspäivät ja -tila
Ensi-ilta: la 30.11.2024 klo 14
Muut esitykset: ma 2.12. klo 18, ti 3.12. klo 15, to 5.12. klo 13, ma 9.12. klo 18:30, ti 10.12. klo 18:30 ja ke 11.12. klo 18:30
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Studio 2, Haapaniemnkatu 6
Esitys vierailee Järvenpää talossa ke 4.12. klo 18,
lisätiedot ja liput www.jarvenpaatalo.fi/tapahtuma
Esityksen kesto
noin 2 t 15 min (sisältää väliajan)
Taiteellinen opinnäyte
Näyttelijäntaide (teatteritaiteen maisteritutkinnon taiteellinen opinnäyte, TeM)
Taiteellisessa opinnäytteessä opiskelija ilmentää itsenäistä taiteellista ajattelua ja ilmaisua. Hän osaa ottaa käyttöön näyttelijänopintojen aikana oppimiaan taitoja ja rakentaa niiden pohjalta kokonaisvaltaista esiintymistä. Hän osaa sovittaa oman taiteellisen näkemyksensä työryhmän yhteiseen näkemykseen niin, että syntyy yhteinen teos.
Kysymyksiä Tiina Pirhoselle improvisaatiosta
Mistä improvisaatiossa on kyse?
Improvisaatiossa on kyse syvällisistä yhteistyötaidoista, näyttelijäntaiteen monipuolisesta hallinnasta, luovuuden vapauttamisesta ja sitoutumisesta orastaviinkin ideoihin. Improvisaatio vaatii näyttelijältä rohkeutta heittäytymiseen ja kykyä kestää keskeneräisyyttä. Improvisaatiossa tavoitellaan näyttelemisen tapaa, jossa näyttelijä on vapaa eläytymään, luomaan tilanteita ja roolihenkilöitä täysin ennalta suunnittelemattomasti. Näyttelijöiden on aidosti kohdattava toisensa yllättävissäkin tilanteissa ja autettava toisiaan. Esiintyjät toimivat näyttelijöinä ja dramaturgeina sekä sanottajana ja säveltäjänä yhdessä. Improvisaatio on taidetta henkilökohtaisimmillaan. Näyttelijät ovat läpinäkyvinä tilanteissa, joita ei ole ennalta käsikirjoitettu.
Miten tai mistä lähditte liikkeelle?
Yhteistyön syventäminen ja luovuutta estävien mekanismien tunnistaminen ja purkaminen ovat harjoittelun kohteena alusta asti. Harjoitteissa opetellaan tunnistamaan impulsseja ja syventämään ideoita niiden ohittamisen sijaan. Improvisaatiossa tutkitaan myös kokonaisvaltaista ilmaisua, kehollisia tekniikoita ja esimerkiksi miimiä ja tanssia. Ryhmässä tapahtuvan dramaturgiantajun opettelu on myös olennainen osa improvisoidun tarinan harjoittelua. Keskinäistä luottamusta vaalitaan ja kaikkien vastuulla on myös turvallisen työilmapiirin ylläpitäminen.
Millaisia harjoitteita käytitte?
Käytämme harjoitteita, jotka vahvistavat kokonaisvaltaista reagointia ja auttavat sietämään keskeneräisyyden tunnetta. Teemme mm. näyttelijäntaiteen tekniikka-, mielikuva-, tunne-, fokus-, reagointi- ja miimiharjoituksia sekä perehdymme siihen, miten dramaturgia rakentuu yhteistyössä. Lisäksi harjoittelemme musiikki-improvisaatiota, sanoittamista ja liikeimprovisaatiota. Opettelemme siirtämään fokuksen itsensä tarkkailusta toimintaan ja yhteisen tilanteen tai roolihenkilön syventämiseen. Tutkimme aktiivista reaktiivista kuuntelua, hyväksyntää luottamuksen rakentamisen keinona, sekä huonon idean uudelleen arviointia. Huono idea on vain kesken jätetty idea. Improvisoidussa esityksessä huono idea lakkaa olemasta huono, jos kaikki osallistuvat sen kehittämiseen.
Onko esityksessä mitään sovittua?
Esityksessä on sovittua se, että mitään ei suunnitella etukäteen. Se ei ole edes mahdollista. Kaikki pyrkivät auttamaan toisiaan ja tekemään toisen näyttelemisestä ja ideoista tärkeää.
Mikä on keskeisintä, jotta esitys onnistuu? Mitä esiintyjiltä sekä muusikolta ja valohenkilöltä vaaditaan?
Keskeisintä on hyvät kuuntelutaidot, rohkeus luottaa impulsseihin ja rohkeus toteuttaa niitä. Onnistumisen edellytyksenä on itsekeskeisyyden sijaan yhteistyö. Tällöin syöttö ja vastaanotto jatkuvat saumattomasti. Syntyy maagista teatteria, kun kaikki haluavat tarjota toisilleen hyviä kohtauksia, näyteltävää. Improvisoijilta vaaditaan rohkeutta mennä ”päin vaaraa”, kohti ns. kuumaa paikkaa. Vaaran tunne voi syntyä näyttämöllisestä tilanteesta, aiheesta, teemasta tai henkilökohtaisuudesta. Vaaran asteeseen voi jokainen vaikuttaa valinnoillaan koko ajan. Kuuma paikka on lopulta jännitteellinen ja nautinnollinen hetki näyttämöllä ennen tilanteen purkautumista. Lopulta tärkeintä esityksen onnistumiselle on se, että osallistujat oppivat nauttimaan tuntemattoman hetken kohtaamisesta ja antautumisesta sille. Improvisoiduissa näytelmissä ei ole ennalta opeteltuja tai sovittuja rooleja, tekstejä, rakenteita, sävellyksiä, sanoituksia tai koreografioita.
