Väitös: Perinteisen länsimaisen nuottikirjoituksen laaja käyttö eriarvoistaa
Kuvionuottien kehittäminen ja käyttöönotto on edistänyt keskustelua yhdenvertaisuudesta.
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat olleet suomalaisen musiikkikasvatusjärjestelmän perusarvoja. Tästä huolimatta monet käytänteet edelleen rajaavat sitä, kuka voi opiskella musiikkia. Esimerkiksi vammaiset henkilöt ovat perinteisesti jääneet järjestelmän ulkopuolelle. Sanna Kivijärvi on väitöskirjassaan Towards Equity in Music Education through Reviewing Policy and Teacher Autonomy tutkinut muun muassa sitä, miten notaatiojärjestelmien tahdikkaalla käytöllä voidaan lisätä yhdenvertaisuutta. Kivijärven väitöstilaisuus järjestetään Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 13. elokuuta 2021.
Kivijärven väitöstutkimus koostuu neljästä osatutkimuksesta, joista kahdessa hän käsittelee kuvionuotit-nuotinkirjoitusta pedagogisena ja koulutuspoliittisena välineenä sekä sen merkityksiä ja vaikutuksia suomalaisessa musiikkikasvatusjärjestelmässä segregaation, inkluusion ja yhdenvertaisuuden näkökulmista. Lisäksi hän tarkastelee, miten opettajat ja kasvatusinstituutiot voivat edistää yhdenvertaisuutta muun muassa soveltamalla oikein yhdenvertaisuuslain kohtuullisen mukauttamisen käsitettä.
Vastuu yhdenvertaisuuden edistämisestä koko instituutiolla
Kivijärvi esittää väitöstutkimuksessaan, että länsimaisen nuotinkirjoituksen laaja hyödyntäminen tuottaa eriarvoisuutta. Hän havaitsi, että suomalaisen musiikkipedagogisen innovaation – kuvionuottien – kehittäminen ja käyttöönotto on edistänyt keskustelua yhdenvertaisuudesta. Hän pohtii tutkimuksessaan, millainen yhdenvertaisuutta edistävä vaikutus notaatioon liittyvien valta-asetelmien purkamisella voi olla suomalaisessa ja kansainvälisessä musiikkikasvatuksessa. Yhdenvertaisuuden toteutumisessa käytännössä opettajat ovat avaintoimijoita, mutta heidän lisäkseen esimerkiksi instituutioiden johdolla on tärkeä merkitys.
”Opettajia tulisi auttaa analysoimaan ja mukauttamaan erilaisia opetukseen vaikuttavia kulttuurisia viitekehyksiä ja käytäntöjä opetussuunnitelmia kunnioittaen. Tämä on olennaista yhdenvertaisuuden edistämiseksi”, Kivijärvi toteaa.
Väitöksensä osatutkimuksissa Kivijärvi yhdistää musiikkikasvatuksen näkökulmia sosiologiaan, oikeustieteeseen ja yhteiskuntatieteelliseen vammaistutkimukseen. Väitöstutkimuksen perusteella on myös julkaistu suomen- ja englanninkieliset toimenpidesuositukset kotimaiselle ja kansainväliselle yleisölle. Tutkimus on osa Taideyliopiston koordinoimaa ja Suomen Akatemian Strategisen neuvoston rahoittamaa ArtsEqual-tutkimushanketta (2015–2021). Se tutkii, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.
Lisätiedot
Sanna Kivijärvi
sanna.kivijarvi@uniarts.fi
Verkkotapahtuma: Sanna Kivijärven väitöstilaisuus 13.8.2021 klo 15 (HUOM! Muuttunut alkamisaika)
Tapahtuma on katsottavissa maksutta suorana lähetyksenä Youtubessa 13.8. Tilaisuus on englanninkielinen.
Väitöskirjan otsikko: Towards Equity in Music Education through Reviewing Policy and Teacher Autonomy
Vastaväittäjä: Prof. Randall Allsup, Teachers College, Columbia University, New York, USA
Väitöskirjan tarkastajat:
Professor Randall Allsup, Teachers College, Columbia University, New York, USA
Dr. Warren Churchill, New York University Abu Dhabi, USA/Arabiemiraatit
Kustos: Prof. Marja-Leena Juntunen