Väitös: Oopperalaulaja Aulikki Rautawaara rakensi kansainvälisiä yhteyksiä ja kansallista yhtenäisyyttä esittämällä Sibeliuksen lauluja
Johanna Talasniemi tarkastelee väitöstutkimuksessaan Rautawaaran konserttiuraa suhteessa ympäröivään sota-ajan yhteiskuntaan.
Oopperalaulaja Aulikki Rautawaara (1906–1990) teki kansainvälisesti merkittävän uran ja oli kiinnitettynä Glyndebournen ja Salzburgin oopperajuhlille. Hän esitti Sibeliusta lähes kaikissa konserteissaan. Ulkomailla Sibelius-ohjelmisto antoi hänelle mahdollisuuden erottautua sekä rakentaa ja esitellä suomalaista identiteettiä. Kotimaassa se oli hänelle keino vahvistaa kansallistunnetta ja luoda yhteys sota- ja pula-ajan kurittamaan yleisöön. Näin esittää Johanna Talasniemi väitöstutkimuksessaan, joka tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 13.5.2024.
Talasniemen tutkimusaineistoina ovat olleet Rautawaaran leikekirjat ja kirjeet, nuotit ja äänitteet sekä konserttiohjelmat ja sanomalehtiaineistot. Niistä käy muun muassa ilmi, että Sibeliuksen laulujen esittäminen oli Rautawaaralle sekä musiikillisesti ja taiteellisesti kiinnostavaa että väylä toteuttaa kansainvälistä uraa muuttuvissa yhteiskunnallisissa tilanteissa.
Sibeliuksen laulut ovat koko Rautawaaran uran läpäisevä säie, joka muodostaa kiinnostavan näkökulman hänen uraansa ja laulajien urien tutkimiseen yleisesti. Hän esitti Sibeliuksen lauluohjelmistoa sen tunnetuinta ydintä laajemmin ja opetteli ja esitti uutta Sibelius-ohjelmistoa uransa loppuun asti. Talasniemi tarkastelee tutkimuksessaan, miten Aulikki Rautawaaran konserttiura Jean Sibeliuksen laulujen esittäjänä toteutui toisen maailmansodan ja sitä ympäröivien vuosikymmenien aikana; mitä Sibeliuksen lauluja Rautawaara esitti, missä hän esitti niitä toisen maailmasodan vuosina ja miten hänet esiintyvänä taiteilijana otettiin vastaan sotavuosien jälkeen.
”Rautawaara tunsi palvelevansa isänmaataan parhaiten laulamalla, esittämällä Sibeliuksen lauluja ja viemällä suomalaista laulutaidetta maailmalle. Sotavuosina hän olikin lähes koko ajan kiertueilla”, Talasniemi kertoo.
Rautawaaran konserttiesiintymiset Saksan miehittämässä Norjassa nousivat esiin lehdistössä myös sotavuosien jälkeen. Hänen vastaanottonsa mediassa seuraili poliittisia suhdanteita, mutta hänen taiteellisia ansioitaan ei missään vaiheessa kiistetty.
Yksittäisen taiteilijan kautta käsiksi uudenlaisiin ilmiöihin
Musiikin esittämisen tutkimus on lisääntynyt viime vuosikymmeninä osana musiikin kulttuurihistoriaan virinnyttä kiinnostusta. Laulajiin kohdistuva tutkimus on kuitenkin keskittynyt oopperamaailmaan. Talasniemen tavoitteena on ollut tutkimuksellaan lisätä tietoa Rautawaaran toiminnasta ja sen suhteesta aikaan. Musiikinhistorian tutkiminen esittäjä- ja yksilönäkökulmasta tuo esiin muilla menetelmillä varjoon jääviä ilmiöitä.
”Yksilöitä ajatellen musiikinhistorian tutkimus on perinteisesti kohdistunut miessäveltäjiin ja heidän teoksiinsa. Esittäjät ovat edelleen vähemmistössä, vaikka nykyään jo toki tutkitaan heitäkin. Rautawaaran uran tutkiminen monipuolistaa myös käsitystämme toisen maailmansodan vuosien ja niitä ympäröivien vuosikymmenten musiikkielämän historiasta”, Talasniemi toteaa.
Tutkimus koostuu kolmesta vertaisarvioidusta artikkelista sekä yhteenveto-osasta. Väitöstutkimukseen sisältyvät artikkelit on julkaistu Musiikki-lehdessä ja Etnomusikologian vuosikirjassa.
Lisätiedot
Johanna Talasniemi
johanna.talasniemi@uniarts.fi
Johanna Talasniemen väitöstilaisuus
13.5.2024 klo 13
Musiikkitalo, Organo-sali (Mannerheimintie 31a Helsinki)
Väitöskirjan otsikko: Aulikki Rautawaaran konserttiura Sibeliuksen laulujen esittäjänä 1927–1957
Vastaväittäjä: Professori Tomi Mäkelä, Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg
Tilaisuuden valvoja: Professori Anne Kauppala