Uusi kulttuurisen musiikintutkimuksen kandiohjelma käynnistyi Seinäjoella
Kulttuurisen musiikintutkimuksen koulutusohjelma on uusi avaus niin Taideyliopiston sisällä kuin suomalaisessa yliopistokentässä laajemmin.
Kaksikymmentä opiskelijaa aloitti Sibelius-Akatemian uudessa kolmivuotisessa kulttuurisen musiikintutkimuksen koulutusohjelmassa Taideyliopiston Seinäjoen yksikössä syyskuun alussa tavoitteenaan taiteen kandidaatin tutkinto.
”Kulttuurisen musiikintutkimuksen koulutusohjelma rakentuu humanistisyhteiskuntatieteellisen taiteentutkimuksen perinteiden varaan ja päälle. Päämääränä on opettaa kriittiseen ajatteluun – yhteiskunnan, taiteen ja kulttuurisen ilmaisun kriittiseen tarkasteluun, joka tarjoaa tietoa myös taiteen praktiikan puolelle”, sanoo kulttuurisen musiikintutkimuksen professori Antti-Ville Kärjä Taideyliopiston Seinäjoen yksiköstä.
Vuodesta 2019 musiikintutkimuksen professorin tehtävässä toiminut Kärjä on vastannut uuden koulutusohjelman suunnittelusta. Hän tarkastelee ja tutkii musiikintutkimuksen kenttää monipuolisesti niin etnomusikologian, populaarimusiikintutkimuksen kuin mediatutkimuksenkin näkökulmista.
”Ohjelma on luonteeltaan tieteellinen peruskoulutus, jossa pureudutaan niin kulttuurintutkimuksen perusteisiin ja historiaan, kriittiseen tutkimusaineistojen analyysiin kuin musiikin monipuoliseen rooliin kulttuurisena välittäjänä”, sanoo hiljattain uudeksi kulttuurisen musiikintutkimuksen lehtoriksi Taideyliopiston Seinäjoen yksikköön nimitetty Kimi Kärki.
Kärki on kulttuurihistorioitsija, jonka erityisaloihin kuuluvat populaarikulttuuri ja populaarimusiikin kulttuuriperintö.
Keskiössä kulttuurisiin käytäntöihin liittyvät valta- ja arvokysymykset
Kulttuurisen musiikintutkimuksen koulutusohjelma on uusi avaus niin Taideyliopiston sisällä kuin laajemmin suomalaisessa yliopistokentässä. Ohjelma peilaa myös julkista keskustelua.
”Kun musiikista kirjoitetaan lehdissä, sitä tarkastellaan vain taiteena tai taloudellisista intresseistä käsin. Kun tieteellinen tutkimus tulee mukaan, neurotieteellinen näkökulma dominoi. Humanistisyhteiskuntatieteellinen tarkastelu loistaa poissaolollaan”, Kärjä kuvaa.
Uusi koulutusohjelma lähtee kulttuurintutkimuksen perinteestä, jonka keskiössä ovat kulttuurisiin käytäntöihin liittyvät valta- ja arvokysymykset.
”Olemme perustavanlaatuisten kysymysten kanssa: mikä on arvokasta? Siinä missä tiedeyliopistojen puolella musiikkitieteen tutkimuksessa on vahva perinnetietoisuus ja lähdetään kaanonista, nyt opetellaan kyseenalaistamaan kaanon heti alkuun”, Kärjä sanoo.
”Ei siis lähdetä oletetusta perinteestä, joka jäsentäisi koko kansakunnan tai valtion. Lähtökohtana on nykyhetken empiirinen todellisuus”, Kärjä jatkaa.
Opiskelun arjessa se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mennään tunniksi seuraamaan kadulle ja katsotaan, mitä tapahtuu. Minkälaisia historiallisia polkuja avautuu vaikkapa katusoittajan tai ravintolan taustamusiikin kautta. Miten arkipäivän ympäristö jäsentyy äänellisesti? Mitä voimme oppia kaupungin järjestäytymisestä ylipäätään?
Vastaavanlaisia sisältöjä on esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa, jossa painotetaan jokapaikkaista musiikkia opetuksessa, tutkimuksessa ja tutkimusjulkaisuissa.
Kriittisen ajattelun perusteita
Monialainen koulutus ei valmista rajattuihin ammatteihin vaan tarjoaa perusvalmiudet yleisiin, laajaan yleissivistykseen liittyviin työelämätaitoihin, joista keskeinen on kriittinen ajattelutaito.
”Keskeinen idea on antaa opiskelijoille valmiudet soveltaa opittuja tutkimusmenetelmiä monipuolisesti. Haluan opettaa kriittisen ajattelun perusteita, tiedonhaun ja -hallinnan menetelmiä ja halua muuttaa maailmaa uutta tietoa tuottamalla”, Kimi Kärki sanoo.
Omien kiinnostusten pohjalta opiskelija voi suuntautua moneen suuntaan.
”Tämä on pioneeriluonteinen tutkijakoulutus, joka antaa hyvän pohjan jatkokouluttautumiseen esimerkiksi taidehallinnossa, musiikkiteollisuudessa ja humanistisyhteiskunnallisesti virittyneissä asiantuntijatehtävissä”, Kärki sanoo.
Koulutus tarjoaa valmiuksia työskennellä esimerkiksi toimittajana, kriitikkona, kuraattorina tai muissa alan hallinto- ja välittäjärooleissa.
”Joustava koulutusrakenne tukee opiskelijoidemme olemassa olevia vahvuuksia ja mahdollistaa aiemman asiantuntijuuden hyödyntämisen tutkinnossa. Opettajana pyrkimykseni on siis räätälöidä koulutusta opiskelijakohtaisesti, erityisesti aineopintovaiheessa”, Kärki kertoo.
Työelämävalmiuksia ja kontaktiverkostoja alusta asti
Antti-Ville Kärjä ja Kimi Kärki odottavat opiskelijoilta ennen kaikkea uteliaisuutta, ennakkoluulottomuutta – avaramielistä suhdetta musiikillisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Tähän kuuluu myös musiikillinen moniarvoisuus.
”Mikään musiikki ei ole toista parempaa. Musiikki on aina sosiaalinen ilmiö. Kun tämän pitää mielessä, pärjää pitkälle”, Kärjä sanoo.
Olennaista on myös valmius muuttaa omaa ajattelua ja kyseenalaistaa jo opittua. Lisäksi Kärjä kannustaa opiskelijoita katsomaan koko ajan pidemmälle tulevaisuuteen.
”Kysymys ei ole vain siitä, mitä huomenna, ensi viikolla tai ensi vuonna tapahtuu, vaan katsotaan pidemmälle, vähintään viiden vuoden tähtäimellä. Siinä voi joutua käymään henkistä kamppailua ja vaihtaa välillä suuntaa. Pyrin tarjoamaan mahdollisuuden haahuiluun niin pitkälle kuin mahdollista”, hän sanoo.
Esimerkiksi kulttuuriperinnön ja musiikin vuorovaikutus avaa Kimi Kärjen mukaan myös kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia.
”Suuri toiveeni on hyödyntää alan asiantuntijoita osana koulutusta ja rakentaa opiskelijoillemme työelämävalmiuksia ja kontaktiverkostoja alusta asti”, Kärki sanoo.
* * *
Kulttuurisen musiikintutkimuksen koulutusohjelma on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuonna Taideyliopistolle myöntämistä uusista koulutusohjelmista. Se on osa Sibelius-Akatemian Arts Management -aineryhmän koulutustarjontaa.
