Tuore tutkimus: Kielten opiskelun tulisi olla luovaa ja kehollista
Kehollinen ja taiteellinen toiminta tukee kielen oppimista. Kielen opiskelu luovasti ja toiminnallisesti innostaa ja motivoi kaikenikäisiä. Nelivuotisessa ELLA-tutkimushankkeessa tutkitut lähestymistavat tuovat uutta näkökulmaa muun muassa varhennettuun kielen opetukseen, kotouttamiseen ja kansainvälisten osaajien suomen oppimiseen.
Mitä jos kieliä opiskeltaisiinkin laulaen, tanssien ja teatterin tai sirkuksen keinoin? Kielen opettaminen taiteen avulla kannattaa, koska ELLA-hankkeen tuoreen tutkimuksen mukaan kehollinen ja luova toiminta voi edistää esimerkiksi sanaston oppimista. ”Lapset hahmottavat käsitteitä ja muistavat sanoja paremmin, kun he myös tulkitsevat niitä kehollisesti”, kertoo ELLA-hankkeen johtaja Eeva Anttila. Anttila työskentelee tanssipedagogiikan professorina Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.
Kehollinen ja taiteellinen toiminta tukee oppijoita kielenkäytössä ja rohkaisee heitä luovuuteen vuorovaikutuksessa.
”Samalla he riemuitsevat vapaudesta saada liikkua esiopetuksessa tai oppitunnilla, ja ilo tarttuu myös kielenoppimiseen.”
Toiminnallinen ja luova kieltenoppiminen toisi samalla koulupäivään kaivattua lisäliikuntaa. Vain noin puolet alakoululaisista liikkuu suositusten mukaisesti.
Ainutlaatuinen, monitieteinen kokoonpano
Pääosin Koneen säätiön rahoittama ja Taideyliopiston johtama ELLA-tutkimushanke (2021–2024) laajentaa käsityksiä kielestä, kielen oppimisesta, oppimisesta ylipäätään, sekä taiteen kietoutumisesta tähän kaikkeen. Hankkeen tavoitteena on uudistaa pedagogisia käytäntöjä eri oppimisympäristöissä sekä herättää kriittistä keskustelua siitä, miten koulutuksen rakenteet voivat paremmin vastata yhteiskunnallisiin muutoksiin.
ELLAn lähtökohtana on käsitys kielestä aktiivisena toimintana, kieleilynä. Tällainen kokonaisvaltainen käsitys kielestä on viime vuosina saanut jalansijaa soveltavassa kielitieteessä, kertoo professori Anttila. Tutkimusryhmä sitoutuu myös näkemykseen oppimisen kehollisesta perustasta.
Kansainvälinen tutkimusryhmä koostuu kielenopettajista, opettajankouluttajista. taiteilijoista, taideopettajista sekä eri alojen, kuten soveltavan kielitieteen ja taidekasvatuksen tutkijoista.
”Tutkimusryhmämme kokoonpano on ollut ainutlaatuinen näiden ilmiöiden tutkimisessa”, Anttila sanoo.
Loistava työkalupakki suomen oppijoille
Tutkimushankkeen laaja käsitys kielestä kehollisena ja luovana toimintana voisi mullistaa myös aikuisten kielenoppijoiden työkalupakin uuden kielen oppimiseen.
ELLA-hankkeessa tutkittiin monikielisiä ja -kulttuurisia kuoroja sekä kehollisen kielenoppimisen työpajoja osana kotouttavaa vapaaehtoistoimintaa.
Tutkijat työskentelivät moniammatillisissa tiimeissä aikuiskoulutuksen konteksteissa, kuten vapaan sivistystyön oppilaitoksessa, osana julkisia kulttuuripalveluja sekä monikulttuurisessa keskuksessa.
”Tulokset osoittavat, että taiteellinen toiminta tuo myös aikuisille kielenoppimiseen leikillisyyttä ja iloa. Se motivoi ja rohkaisee kielen tuottamiseen sekä kokeilemaan ja käyttämään kieltä luovasti”, Anttila kertoo.
Musiikki, laulaminen, luova liikunta ja tanssi tuovat kielenoppimiseen monia aisteja ja useita eri keinoja. Ne tukevat vuorovaikutusta ja puhumisen harjoittelua.
Kieli on osa kaikkea oppimista – myös taiteen oppimista
ELLA-hankkeen tulokset valottavat taiteen ja kehollisten menetelmien potentiaalia kaikilla koulutustasoilla ja -aloilla. ”Kieli on keskeinen elementti kaikessa oppimisessa. Siksi sillä, miten kieli ymmärretään, miten sitä opetetaan ja käytetään, on suuri merkitys.”
Kehollista ja taiteellista toimintaa ei tule tutkijoiden mukaan nähdä erillisenä alueena kielen oppimisessa tai koulutusjärjestelmässä, sillä kieli ja taide keskeisinä inhimillisen elämän ilmiöinä ovat toisiinsa kytköksissä monin tavoin.