Tuomas Rounakari tuo musiikillaan ikiaikaisen karhunpeijaisperinteen nykypäivään

Rounakarin tohtorintutkinnon lähtökohtana ovat lapsuuden kokemukset, joissa hän soittaessaan kadotti ajan ja paikan tajun.

Tuomas Rounakari

Tuomas Rounakari on tarkastellut muusikon soittamalla saavuttamia muuntuneita tietoisuuden tiloja. Hänen tutkimuksensa myötä syntyi myyttisen dialogin käsite – muuntuneen tietoisuuden tila, jossa taiteen tekijä on vuorovaikutuksessa perinnekulttuuriin kuuluvan myyttisen kuvaston, esimerkiksi karhun, kanssa. Tutkinto sisältää tutkielman, neljä konserttia ja äänitteen. Sen vaiheissa Rounakari teki myös neljä kenttämatkaa Siperiaan tutkien hantien, mansien ja metsänenetsien perinteitä.

Karhunpeijaiset ovat esimerkki vuorovaikutuksesta myyttisen maailman kanssa

Yksi merkittävä osa Rounakarin taiteellista tohtoritutkintoa oli seremoniallinen esitys Karhunpeijaiset (2016). Siinä Rounakari yhdisti eri kulttuurien karhunpeijaisperinteitä nykyaikaiseen taiteelliseen ilmaisuun musiikin, runouden, teatterin, seuraleikkien, tanssin ja ruokailun keinoin. Kokonaisuuteen kuului hantien, mansien, suomalaisten ja karjalaisten karhunpeijaisperinteitä sekä metsänenetsi Juri Vellan moderneja runoja. Esitys tutki taiteen keinoin dialogia myyttisen karhun kanssa.

Harjoituksiin osallistui myös hypnoterapeutti Kira Gyllenbögel. Hypnoosiharjoitteiden avulla oli tarkoitus päästä pois tiukasti opituista musiikin tekemisen tavoista ja pakosta.

“Urheilussa hypnoosiharjoitteita käytetään keskittymisen syventämiseksi ennen suoritusta. Myös meillä niiden tarkoituksena oli se, että voisimme esityksessä jokainen olla oma itsemme parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla hypnooseilla pyrittiin edesauttamaan esiintyjien turvallista siirtymistä muuntuneisiin tietoisuuden tiloihin esityksen aikana “, Rounakari kertoo.

Karhunpeijaisissa myyttinen karhu tulee hetkellisesti samaan tilaan kuin ihmisyhteisö. Sen perinteille tyypillisiä ovat erilaiset kommunikaation tavat myyttisen maailman kanssa. Esityksen aikana sekä yleisö että työryhmä saivat tästä yllättäviäkin kokemuksia: jotkut kokivat saavansa viestin karhu-entiteetiltä, toiset omilta kaukaisilta esivanhemmiltaan. Yleisö kuvaili esitystä yhteisölliseksi, vahvistavaksi, voimakkaaksi ja jopa terapeuttiseksi.

Taide voi yhdistää perinteen ja nykypäivän kokemukset

Muusikon soittamalla syntyvät muuntuneen tietoisuuden tilat ovat tunnettu osa kansanmusiikkiperinnettä. A.O Väisänen kuvasi ilmiötä soittajan hiljaisena haltioitumisena – tilana, jossa soittajat vaikuttivat kadottavan ajan ja paikan tajun. Muuntuneeseen tietoisuuden tilaan viittaa myös vanhoista loitsuista tunnettu ilmaus ’langeta loveen’.

Rounakarin taiteellisen tutkimuksen lähtökohtana ovat hänen lapsuuden kokemuksensa, joissa hän soittaessaan kadotti ajan ja paikan tajun. Hän tuo esiin, kuinka taiteen avulla voidaan syventää yhteyttä perinteisiin ja löytää niistä voimaa ja inspiraatiota nykymaailmassa.

“Myyttisten aiheiden käsittely taiteen avulla voi vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen minäkuvaa sekä edistää hyvinvointia. Toivon, että tutkimukseni avulla voimme syventää yhteyttämme menneisyyden perinteisiin ja löytää niistä voimaa ja inspiraatiota tämän päivän maailmassa”, Rounakari toteaa.

Tuomas Rounakari on monipuolinen muusikko, joka on julkaissut kaksi soololevyä ja kiertänyt laajasti Pohjoismaissa, Euroopassa, Grönlannissa, Hong Kongissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Hänet tunnetaan myös folk-metalliyhtye Korpiklaanin entisenä viulistina sekä aktiivisena toimijana teatterimaailmassa. Rounakarin taiteellinen tohtorintutkinto Karhun katseella laulan – Haltioitunut muusikko ja myyttinen dialogi tarkastetaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa 14.6.2024.

Lisätietoja

Tuomas Rounakari
tuomas.rounakari@gmail.com
www.rounakari.com
www.youtube.com/tomash212

Tuomas Rounakarin tohtorintutkinnon tarkastustilaisuus

14.6.2024 klo 12, Musiikkitalo, Organo-sali (Mannerheinmintie 13, Helsinki)

  • Tohtorintutkinnon otsikko: Karhun katseella laulan. Haltioitunut muusikko ja myyttinen dialogi
  • Taiteelliset opinnäytteet arvioinut lautakunta: Anna-Kaisa Liedes, Heikki Laitinen, Heikki Uimonen, Piia Kleemola-Välimäki, Hannu Saha, Pekka Jalkanen
  • Tutkielman tarkastajat: Jarkko Niemi, Kati Kallio
  • Tutkinnon ohjaava opettaja: Hannu Saha
  • Tilaisuuden valvoja: Kristiina Ilmonen