Tanssi liikuttaa koululaisia, rakentaa yhteisöllisyyttä ja tukee oppimista
ArtsEqual-tutkimushanke suosittelee peruskouluille tanssin ja kehollisen ilmaisun lisäämistä osaksi koulun arkea.
Uusin tutkimustieto ja opetussuunnitelma kannustavat lapsia pois pulpeteista oppimaan toiminnan ja liikkeen kautta, mutta työ kouluissa uusien menetelmien omaksumisessa on vielä alussa.
Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus vähenee: alakoululaisista alle puolet ja yläkoululaisista vain viidennes liikkuu vähimmäissuosituksen mukaisesti vähintään tunnin päivässä.
Valtakunnallisen selvityksen mukaan kokemus heikosta liikunnallisesta pätevyydestä on eräs liikunta-aktiivisuutta vähentävä tekijä. Liikuntasuoritusten arviointi, vertailu ja kilpailullisuus tuottavat monelle kielteisiä kokemuksia.
Moni suorituskeskeisen liikunnan vastenmielisenä kokeva lapsi ja nuori nauttii vapaammasta liikkumisesta kuten tanssista, todetaan ArtsEqual-tutkimushankkeen uusimmassa toimenpidesuosituksessa ”Tanssi liikuttaa”.
”Kehollisessa ilmaisussa ja tanssissa fyysinen aktiivisuus yhdistyy tunteisiin, vuorovaikutukseen ja kulttuuriseen osallisuuteen, ja siten sen yhteys kokonaisvaltaiseen kehitykseen, oppimiseen ja hyvinvointiin koulun kontekstissa on moniulotteinen. Tanssi voi siksi toimia tukena myös lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemisessä”, kirjoittavat Taideyliopiston tutkijat suosituksessaan.
Tutkimusten mukaan liikkumisella on myönteisiä vaikutuksia oppimiseen. Tiedollista toimintaa näyttäisivät edistävän parhaiten haastavat, motorisia taitoja kehittävät liikuntamuodot kuten tanssi.
Muuta tutkimustietoa tanssin hyödyistä koulussa
- Yhteisöllinen tanssitoiminta tukee oppilaiden itseluottamusta. Se vähentää ennakkoluuloja ja pelkoa omaa kehollista ilmaisua ja esiintymistä kohtaan. Laadukkaalla tanssinopetuksella on suuret mahdollisuudet tukea kouluviihtyvyyttä.
- ArtsEqual-hankkeen tanssipedagogisissa interventioissa koulussa on havaittu tanssin rakentavan vuorovaikutusta, yhteishenkeä ja voimaantumista ryhmissä, joissa oppilailla ei ole yhteistä puhuttua kieltä. Myös alku- ja erityisopetuksen ryhmissä tanssi on edistänyt ryhmäytymistä merkittävästi. Osallisuuden ja onnistumisen kokemukset tukevat kouluviihtyvyyttä ja myönteistä suhdetta oppimiseen. Tämä puolestaan ennaltaehkäisee koulukyynisyyden kehittymistä sekä nuoruusiän syrjäytymiskehitystä.
- Kansainvälisten tutkimusten mukaan tanssilla on yhteys muun muassa sosiaaliseen kognition ja empatiakyvyn kehitykseen. Nämä kyvyt ovat merkittäviä erityisesti kouluviihtyvyyden, erilaisuuden hyväksymisen ja kiusaamisen ehkäisemisen näkökulmista.
- Tanssi voi tukea erityisesti sellaisten oppilaiden oppimista, jotka oppivat parhaiten kinesteettisen ja luovan kokemuksen kautta. Tutkimustiedon mukaan tanssi tukee lisäksi niiden lasten akateemisten taitojen kehittymistä, joilla esiintyy esimerkiksi autismin kirjon tai tunne-elämän häiriöitä, oppimishäiriöitä ja kognitiivisia häiriöitä.
Suosituksen on laatinut taidekasvatuksen asiantuntijaryhmä, jota johtaa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tanssipedagogiikan professori Eeva Anttila. Liitteenä ohessa koko toimenpidesuositus.
Haastateltava: Professori Eeva Anttila p. 040 585 8415, eeva.anttila@uniarts.fi