Taideyliopiston tavoitteet kunta- ja aluevaaleihin 2025

4.2.2025 Uutiset

Taideyliopiston kunta- ja aluevaalitavoitteet korostavat taidekasvatuksen saavutettavuutta, kulttuurin merkitystä osana kuntien elinvoimaisuutta sekä taiteen roolia hyvinvoinnin edistämisessä. Taideyliopisto painottaa, että taide ja kulttuuri ovat elinehtoja kunnille ja hyvinvointialueille, jotka haluavat olla enemmän kuin pelkkä sijainti kartalla.

Kun panostetaan esittävien taiteiden, kuvataiteen ja musiikin mahdollisuuksiin, panostetaan samalla kunnan houkuttelevuuteen ja alueen hyvinvointiin. Suomen hallituksen viime vuonna toteuttamilla kulttuurileikkauksilla on kauaskantoisia vaikutuksia niin taiteilijoiden työllisyyteen kuin kuntien elinvoimaan. Kunnilla on nyt entistäkin suurempi vastuu turvata taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus paikallisesti.

Kuntaliiton mukaan kulttuurilla on merkittävä rooli kuntien kehityksessä: se lisää alueellista vetovoimaa, edistää hyvinvointia ja tuo kuntatalouteen suoria ja epäsuoria hyötyjä. Kulttuurialan kokonaisrahoitus Suomessa on noin miljardi euroa vuodessa, josta kunnat vastaavat merkittävästä osasta. Tämä rahoitus ei kuitenkaan ole pelkkä menoerä, vaan Kuntaliiton näkemyksen mukaan kulttuuri on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin hyvinvointi- ja talousvaikutusten kautta.

Kunta ilman taidetta ja kulttuuria on pelkkä sijainti kartalla – ilman tarinaa ja ilman identiteettiä. Taideyliopisto ehdottaa vaalitavoitteidensa ohella toimenpiteitä, joiden avulla kunta- ja aluepäättäjät voivat vahvistaa kuntien sekä hyvinvointialueiden elinvoimaa ja hyvinvointia.

1. Taide- ja kulttuurikasvatuksen tulee olla kaikkien lasten ja nuorten ulottuvilla.

Taide- ja kulttuurikasvatus tulee saattaa jokaisen lapsen ja nuoren ulottuville riippumatta heidän perheensä taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta. Taidekasvatus tukee lasten ja nuorten luovuutta, itseluottamusta ja sosiaalisia taitoja, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Lisäksi taidekasvatus tarjoaa turvallisen tilan ja yhteisön, johon kuulua, vähentää yksinäisyyttä ja auttaa rakentamaan elämänmittaisia ystävyyssuhteita.

Kulttuurikasvatussuunnitelmat varmistavat laadukkaan taidekasvatuksen osaksi varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Tutkimusten mukaan PISA-tuloksissa pärjääviä maita yhdistää korkealaatuinen taidekasvatusjärjestelmä, ja taidetta harrastavilla lapsilla on keskimääräistä paremmat oppimistaidot myös muissa aineissa. Taiteen perusopetus tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia syventyä taiteen maailmaan pitkäjänteisesti, mikä tukee heidän identiteettinsä kehittymistä ja vahvistaa heidän hyvinvointiaan.

Vaikka kuntien kulttuurimenot ovat vain pieni osa niiden kokonaismenoista, ne tuottavat pitkäaikaisia hyötyjä hyvinvoinnin ja kunnan vetovoiman vahvistajina.

Toimenpiteet

• Tiivistetään rakenteellista yhteistyötä vapaan kentän, taidelaitosten ja kulttuuripalveluiden sekä varhaiskasvatuksen, peruskoulujen, nuorisotyön ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä.
• Laaditaan jokaiseen kuntaan kulttuurikasvatussuunnitelma, joka varmistaa laadukkaan taidekasvatuksen osana varhaiskasvatusta ja perusopetusta.
• Vahvistetaan kuntien roolia kulttuuriosaamisen kehittämisessä tarjoamalla monimuotoisia opintopolkuja esimerkiksi musiikki- ja tanssiopistoissa, kuvataidekouluissa ja toisen asteen koulutuksessa, jotka houkuttelevat opiskelijoita eri puolilta Suomea. On tärkeää kiinnittää huomiota sekä taide- ja kulttuuriosaamisen laajaan saavutettavuuteen että mahdollisuuteen syventää oppimista.

2. Taide ja kulttuuri tulee tunnistaa elinvoimaisuuden ja työllisyyden moottoreina.

Kuntien tulisi nähdä taide ja kulttuuri vahvana vetovoimatekijänä ja elinvoiman edistäjänä.

Kulttuuri houkuttelee yrityksiä, matkailijoita ja uusia asukkaita, mikä tukee alueiden kasvua ja taloudellista toimeliaisuutta (Kuntaliitto, 2024). Myös viime vuonna julkaistussa kulttuuripoliittisessa selonteossa todetaan kulttuurin olevan osa kaupunkikehittämistä, kansainvälisyyttä ja elinkeinotoimintaa.

Kulttuuritapahtumien merkitys kunnille on valtava niin taloudellisesti, yhteisöllisesti kuin imagollisesti. Ne elävöittävät paikallista elinkeinoelämää, houkuttelevat matkailijoita ja vahvistavat asukkaiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Hyvin järjestetty kulttuuritapahtuma voi nostaa kunnan profiilia ja tehdä siitä vetovoimaisemman niin uusille asukkaille kuin yrityksille. Savonlinnan Oopperajuhlat on loistava esimerkki siitä, miten kulttuuritapahtumat voivat olla kunnalle elintärkeitä.

Moninaiset, sekä yhteiskunnasta heijastuvat että paikallistason omat haasteet edellyttävät luovia ratkaisuja ja yhteisöllistä kehittämisotetta, joita kulttuuripalvelut voivat merkittävästi tukea. Kulttuurialan toimijoiden ja kuntien välisessä yhteistyössä voidaan kehittää erityisesti pienempiä kuntia tukevia toimintamalleja, joissa luovuus ja paikallisten yhteisöjen tarpeet yhdistyvät. Kulttuurin ja taiteen avulla voidaan esimerkiksi etsiä ratkaisuja, jotka parantavat julkisten tilojen viihtyisyyttä ja edistävät vihreää siirtymää – oli kyseessä sitten taideinstallaatio tai kestävää kehitystä tukeva kaupunkimuotoilu.

Toimenpiteet

• Panostetaan taiteen saavutettavuuteen teknologian avulla. Syrjäseutujen asukkaat voivat hyötyä digitaalisten taidetuntien ja verkkokurssien tarjonnasta.
• Sitoudutaan pitkäjänteiseen kulttuuripalveluiden rahoittamiseen ja tuetaan vapaan kentän taiteilijoita sekä pieniä kulttuuritoimijoita vakailla rahoitusmekanismeilla.
• Kunta sitoutuu tukemaan paikallisia kulttuuritapahtumia lisäämällä niiden rahoitusta ja helpottamalla tapahtumajärjestäjien toimintaa. Tapahtumajärjestäjiä tulee tukea esimerkiksi kohtuullistamalla tilavuokria tai neuvonnalla.

3. Yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia taiteen avulla – tuodaan kulttuurihyvinvointi alueiden terveys- ja hyvinvointistrategioihin.

Taide ja kulttuuri ovat tutkitusti merkittäviä hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä, ja hyvinvointialueiden tulisi nähdä kulttuurihyvinvoinnin tukeminen osana omia strategioitaan.

Taide- ja kulttuuritoiminta vaikuttavat hyvinvoinnin edistämiseen kokonaisvaltaisesti toimien niin haasteiden ennaltaehkäisijöinä kuin hyvinvoinnin ylläpitäjinä. Taide-elämykset ja osallistava kulttuuritoiminta tarjoavat mahdollisuuksia merkitykselliseen vuorovaikutukseen ja auttavat vahvistamaan osallisuuden tunnetta. Kuntaliiton mukaan kulttuuripalvelut tukevat erityisesti ikääntyvien ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten hyvinvointia. Myös kulttuuripoliittisessa selonteossa vaaditaan kulttuurin merkityksen tunnistamista osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä ennaltaehkäisevää toimintaa yksinäisyyden ja segregaation vähentämiseksi.

Toimenpiteet

• Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee sisällyttää taide- ja kulttuuripalvelut osaksi paikallisia hyvinvointistrategioita. Näin voidaan varmistaa, että kulttuurin tarjoamat hyödyt ulottuvat laajasti kaikille kuntalaisille.
• Hyvinvointialueiden tulee panostaa siihen, että kulttuuria tuodaan lähemmäs arkea esimerkiksi tarjoamalla taidetoimintaa hoitokodeissa, kouluissa ja terveydenhuollon yhteydessä. Tällainen toiminta voi lisätä kuntalaisten hyvinvointia ja samalla tarjota taiteilijoille uusia työllistymismahdollisuuksia.
• Kulttuuripalveluiden saavutettavuuden lisääminen tukee kuntien ja alueiden tasavertaisuutta ja hyvinvointia. Kunnallisten palveluiden, kuten kirjastojen, museoiden ja teattereiden, tulisi olla kaikkien saatavilla, jotta kulttuuri voisi rikastuttaa asukkaiden elämää ja tuoda heille uusia elämyksiä ja mahdollisuuksia.

Yhteenveto

Taideyliopiston tavoitteena on, että kuntien ja alueiden päätöksenteossa taide- ja kulttuurialoilla on vahva rooli. Taide ja kulttuuri tuovat alueille taloudellista elinvoimaa, edistävät asukkaiden hyvinvointia ja rikastuttavat yhteisöjä monin tavoin. Laadukas taidekasvatus, kansainvälisyys ja kulttuurihyvinvointi lisäävät kuntien vetovoimaa ja elinvoimaa, ja siten ne tulisi huomioida keskeisinä painopisteinä kuntien ja alueiden kehittämisessä.

Taideyliopiston tavoitteena on vahvistaa taiteen ja kulttuurin asemaa kuntien ja alueiden päätöksenteossa. Vaikka kulttuurin menot ovat vain 2,4 % kuntatalouden kokonaismenoista, niiden tuottamat taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ylittävät moninkertaisesti investoinnit (Kuntaliitto 2024).