Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan ennätysmäärä kansainvälisiä hakijoita
Taideyliopiston Sibelius-Akatemiaan valittiin tänä keväänä 198 uutta perustutkinto-opiskelijaa. Runsas kolmasosa valituista on kansainvälisiä opiskelijoita. Kansainvälinen oppimisympäristö valmistaa musiikin opiskelijoita yhä globaalimpaan ja vaativampaan työelämään.
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian 58 hakukohteeseen tuli tänä keväänä yhteensä 1 505 hakemusta (hakijoita oli yhteensä 1347). Uusia perustutkinto-opiskelijoita valittiin 198.
Suosituimmat koulutusohjelmat olivat musiikkiteknologia, musiikkikasvatus sekä Arts Management, Society and Creative Entrepreneurship.
Sibelius-Akatemiaan keväällä 2021 valitut opiskelijat
Sibelius-Akatemian kansainvälinen vetovoima kasvaa vuosi vuodelta
Kansainvälisten hakemusten osuus kaikista hakemuksista oli tänä keväänä ennätykselliset 42 prosenttia. Uusista opiskelijoista 36 prosenttia on kansainvälisiä opiskelijoita. Kansainvälisiä hakijoita oli siis hieman enemmän suhteessa valittuihin.
Eniten kansainvälisiä hakijoita tuli Espanjasta, Yhdysvalloista, Kiinasta, Venäjältä ja Virosta.
”Suomalaiset ylipistot ovat tänä päivänä kansainvälisiä opiskelu- ja työympäristöjä. Sibelius-Akatemialle kansainvälinen vetovoima on koulutuksen laadun tae: rekrytoimalla maailman parhaat opiskelijat ja osaajat luomme korkeatasoisen oppimisympäristön, joka valmistaa niin suomalaiset kuin ulkomaiset opiskelijamme ammattilaiskentän kansainvälisiin vaatimuksiin”, Sibelius-Akatemian dekaani Emilie Gardberg sanoo.
Kilpailu musiikin korkeakoulutuksessa on myös kiristynyt globaalisti viime vuosina. Sibelius-Akatemia onkin tehnyt määrätietoista työtä kansainvälistymisensä eteen. Tuloksista kertoo kansainvälisten hakemusten määrän moninkertaistuminen viimeisen kymmenen vuoden aikana: vuonna 2011 kansainvälisiä hakemuksia tuli 237, tänä vuonna 635.
”Yhdeksäs sija maailmanlaajuisessa esittävien taiteiden yliopistovertailussa lisännee Sibelius-Akatemian kansainvälistä kiinnostavuutta entisestään”, Gardberg toteaa.
Opiskelijoita ja tutkijoita 60 eri maasta
Tällä hetkellä perustutkinto-opiskelijoista 14 prosenttia on kansainvälisiä opiskelijoita, tohtoriopiskelijoista 15 prosenttia. Opiskelijoita ja tutkijoita on kaikkiaan 60 eri maasta.
Opiskelijavaihto toimii hyvänä rekrytointikanavana. Esimerkiksi tämän vuoden uusista opiskelijoista 12 on vanhoja vaihto-opiskelijoita.
”Musiikin kenttä on kansainvälinen ja muuttovirta kaksisuuntainen: Huomattava osa ulkomaisista opiskelijoistamme jää Suomeen valmistumisen jälkeen rikastuttamaan kotimaista taidekenttää. Vastaavasti monet suomalaiset nuoret muusikot saavat oppinsa ja työllistyvät ulkomailla”, Gardberg kertoo.
Mahdollisuuksia tavoitteelliseen musiikinopiskeluun kaikkialla Suomessa
Aiemmin keväällä julkistetut, yksittäisten instrumenttiryhmien opiskelijavalinnat herättivät julkista keskustelua suomalaisen musiikkikoulutusjärjestelmän ja harrastajakentän tilasta. Kysymyksiä nostatti suomalaisten opiskelijoiden vähäinen osuus esimerkiksi puhallinsoittimissa.
”Kannamme huolta suomalaisten nuorten osaamisesta ja olemme myös havahtuneet muutamien instrumenttien ja musiikin alojen harrastaja- ja hakijamäärien laskuun. Meillä on suuri vastuu alan kehittämisestä osana ainutlaatuista, maailmankuulua musiikkikoulutuksen jatkumoa”, Gardberg sanoo.
Viime joulukuussa julkistettu koko musiikkikoulutuskentän yhdessä rakentama ”Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030” on luonut suuntaa järjestelmän kehittämiselle. Vision avulla halutaan varmistaa, että musiikkikoulutus turvaa yhtä lailla elinikäisen harrastamisen kuin mahdollisuuden kasvaa huippuammattilaiseksi.
”Haluamme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että joka puolella Suomea voi harrastaa musiikkia tavoitteellisesti, yhteisöllisesti ja innostavasti. Tähän kuuluu esimerkiksi valtakunnallinen nuorisokoulutuksemme, joka voi toimia lähtöalustana kohti musiikin ammattilaisuutta. Sen osana Sibelius-Akatemian opettajat pitävät muun muassa viikonloppukursseja nuorille musiikkioppilaitoksissa ympäri maata. Laadukkaan opetuksen lisäksi pyrimme samalla myös vahvistamaan yhteisöllisyyttä, nuorten yhteenkuuluvuutta tärkeässä elämänvaiheessa”, Gardberg summaa.
