Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén nostaa esille neljä asiaa, jotka on huomioitava hallituksen budjettiriihessä
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén painottaa blogikirjoituksessaan, että 3.–4.9. budjettiriihessä tehtävillä päätöksillä tulee tukea elinkeinoelämän murrosta laatimalla luoville aloille oma kasvustrategia ja panostaa taidekasvatukseen. Lisäksi Orpon hallituksen tulee pitää kiinni hallitusohjelman kulttuurialaa koskevista kirjauksista.
”Kulttuurialan leikkauksia perustellaan taloudellisella välttämättömyydellä. Kyse ei kuitenkaan voi olla rahasta ja sen riittävyydestä, sillä samaan aikaan kohdennamme miljardeja euroja julkisia varoja esimerkiksi luontopääomaa vaurioittavan ja ilmastonmuutosta kiihdyttävän toiminnan tukemiseen”, Hildén kirjoittaa.
Hildén nostaa esille neljä asiaa, jotka budjettiriihessä tulisi huomioida:
- Tuetaan elinkeinoelämän murrosta laatimalla luoville aloille oma kasvustrategia.
”Yritystukien ja tki-investointien kohdentamisessa on siirryttävä säilyttävästä uudistavaan ja pitkällä aikajänteellä kilpailuetua synnyttävään politiikkaan. Kestävä korkean lisäarvon tuotanto edellyttää, että siitä syntyy aina taloudellisen, funktionaalisen ja asiakkaalle itselleen merkityksellisen arvon lisäksi laajempaa kulttuurista ja sosiaalista arvoa. Siksi painopistettä on siirrettävä ulkoisvaikutuksiltaan haitallisilta aloilta sellaiseen aineettomaan arvonluontiin, joka tuottaa monipuolisia, laaja-alaisia ja kestäviä hyötyjä kaikille kansalaisille – ilman merkittävää haittaa luonnolle. Luovilla aloilla, joiden liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa, on suuri kehityspotentiaali. Luoville aloille on laadittava oma kasvustrategia ja Suomen tulisi pikaisesti määrittää perinteisten alojen tutkimusta ja tuotekehitystä laajempi tavoite tulevaisuusinvestointeja tehtäessä sekä yritystukien ja verohelpotusten uudelleenkohdentamisessa.
Kirjoitimme aiheesta Etlan tutkimusneuvontaja Petri Rouvisen kanssa maanantain 26.9. Kauppalehdessä. ”
- Katkaistaan henkisen hyvinvoinnin syöksykierre panostamalla taidekasvatukseen ja kulttuuriin.
”Oma hyvinvointimme on sekä keskeisin tuotannontekijä että yhteiskuntapolitiikan tärkein tavoite. Kulttuuriala tuottaa henkisen hyvinvoinnin kannalta keskeisiä palveluita, joiden kehittäminen on paitsi työn tuottavuuden, myös mielekkään elämän ja myönteisen yhteiskuntakehityksen kannalta oleellisen tärkeää. Polarisaatio, eriarvoistumiskehitys, demokratian rapautuminen, luontokato, ilmastonmuutos ja ulkopoliittisten jännitteiden kasvu heikentävät tulevaisuususkoa ja korostavat kulttuurin keskeistä roolia elämäämme koskettavien vaikeiden kysymysten käsittelyssä.”
- Hallituksen tulee pitää kiinni hallitusohjelman kulttuurialaa koskevista kirjauksista.
”Viisasta politiikkaa olisi tunnistaa realiteetit ja panostaa siihen, mikä juuri nyt on välttämätöntä. Suomen hallituksen on pystyttävä seisomaan suoraselkäisesti hallitusohjelmansa takana. On ristiriitaista luvata panostaa kulttuuriin mm. kulttuuripoliittisen selonteon avulla ja tunnistaa kulttuurin merkitys monipuolisena voimavarana hallitusohjelmassa, kun näiden lupausten jälkeen ilmoitetaan historiallisen suurista kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista.”
- Budjettiriihen leikkausten kokonaisuus tulee pohtia uudestaan ja jakaa tasapuolisesti.
”Kulttuuriala on joutumassa kohtuuttoman suurten vähennysten kohteeksi. Kyse on lopulta arvovalinnoista, ei pakosta. Taiteen ja kulttuurin itseisarvon tunnustaminen on myös edellytys elinkeinoelämän murrokselle ja henkiselle hyvinvoinnillemme. Kulttuurin ja taiteen kautta jaamme elämän merkityksiä, ymmärrämme itseämme ja olemme yhteydessä toisiimme. Itseisarvon lisäksi taiteella on avainrooli siinä, miten kyvykkäitä olemme luomaan aineetonta arvoa ja kilpailuetua luovilla ratkaisuilla sekä kiinnostavilla ja merkityksellisillä sisällöillä. Kulttuurialaan kohdistuvat leikkaukset aiheuttaisivat ketjureaktion, joka heikentäisi oleellisesti ja pysyvästi sekä luovien alojen kasvupotentiaalia että kulttuuripalveluiden saavutettavuutta Suomessa. Siihen meillä ei ole varaa.”