Taideyliopiston opiskelijat matkustavat junalla Venetsian biennaaliin – Junamatka on osa kurssia, jolla kehitetään kestävämpiä malleja taiteen kansainvälisyyteen
Venetsian biennaali on yksi maailman merkittävimmistä nykytaidetapahtumista, jossa käy noin puoli miljoonaa ihmistä joka toinen vuosi. Taideyliopiston kuvataiteen opiskelijat matkaavat toukokuussa tapahtumaan junalla läpi Euroopan.
Junamatka on osa kurssia, jonka tavoitteena on tarkastella, purkaa ja analysoida kriittisesti ilmastomuutoksen ja ekologisten uhkien taustaa vasten Venetsian kaupunkia, taidemaailman kansainvälisyyttä sekä etsiä kestävämpiä tapoja toimia taiteilijana tulevaisuudessa.
Matkan aikana opiskelijat työstävät omia teoksiaan ja suunnitelmiaan vaihtoehtoisiksi tavoiksi toimia taiteilijana nykymaailmassa. Perillä Venetsiassa he osallistuvat Taideyliopiston tutkimuspaviljongin ohjelmaan.
”Taidemaailma voisi olla nykyistä itsekriittisempi ja reagoida ongelmiin avantgarden hengessä. Sen sijaan se on kiinni omissa vakiintuneissa markkinaehtoisissa rakenteissaan. Ilmastonmuutosta käsitellään kyllä aiheena paljon, mutta se ei näy taidemaailman omissa arvovalinnoissa ja teoissa”, sanoo kurssin ohjaaja, nykytaiteen tutkimuksen professori Hanna Johansson Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta.
Johanssonin mukaan kansainvälisyys on nuorille taiteilijoille tärkeää, eikä vastaus ilmastokriisiin voi olla se, että ei matkusteta lainkaan. Siksi on löydettävä tapoja, joiden avulla kansainvälistyminen voi olla ekososiaalisesti kestävää.
”Venetsia on ekologisesti hauras kaupunki, joka on hukkumassa. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat tulvat pahentavat tilannetta. Toisaalta kaupungin historia on hieno esimerkki siitä, miten ihminen ja luonto ovat toimineet yhteistyössä toisistaan riippuvaisina.”
Ekologisia aiheita ja Venetsian ympäristön haurautta käsitellään myös Venetsian biennaalin yhteyteen nousevassa Taideyliopiston koordinoimassa tutkimuspaviljongissa. Tutkimuspaviljonki tuo taiteellisen tutkimuksen näkökulmaa biennaaliin toukokuusta elokuun loppuun vanhassa luostarirakennuksessa Sala del Caminossa Giudeccan saarella.
Venetsian biennaali on vanhin globaaleista meganäyttelyistä. Siksi se on Johanssonin mielestä juuri oikea paikka käsitellä kriittisesti taidemaailmaa.
”Opiskelijat voivat etsiä vaihtoehtoja ja kokeilla vapaasti, kun taas monen vakiintuneen taideinstituution on vaikeampi reagoida tällaisiin kysymyksiin.”
Matkalle on lähdössä yhdeksän opiskelijaa. Heitä motivoi muun muassa ilmastoahdistus ja syyllisyys lentämisestä, joka liittyy vahvasti taiteelliseen työhön. Osa lähtijöistä kokee matkustamisen lentämällä toisaalta myös vieraannuttavaksi tai kokemuksellisesti niukaksi ja valitsevat sen vuoksi mieluummin hitaan tavan liikkua.
”Hitaus nähdään usein tehokkuuden vastakohtana, mutta tehokkuuden myötä voi myös menettää yllättävän paljon. Teen esimerkiksi maaleja ja pohjusteita itse. Hitaan työskentelyn myötä olen päässyt lähemmäksi maalausta, ja samaan aikaan ympärilläni oleva maailma on avartunut. Hitaasti matkustaminen on rikkaus eikä rasite: matkalla voi oppia paljon sellaista, jota ei osaa etukäteen nimetä”, perustelee matkalle lähtevä Emma Luukkala, joka opiskelee maalausta Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa.
Kurssi alkaa jo ennen junamatkaa Helsingissä avoimella luentosarjalla (27.3.-17.4.) Exhibition Laboratoryssa (Merimiehenkatu 36). Ensimmäisellä luennolla (ke 27.3. klo 17-19) Venetsian Pohjoismaisen paviljongin kuraattorit Nykytaiteen museo Kiasman johtaja Leevi Haapala ja amanuenssi Piia Oksanen sekä paviljongin suomalaiset taiteilijat Janne Nabb ja Maria Teeri keskustelevat Pohjoismaisen paviljongin tulevasta näyttelystä, jonka aiheena on ilmastonmuutos ja maaplaneetan ekologinen tila.
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt
Professori Hanna Johansson p.040 541 9733 hanna.johansson@uniarts.fi
Tiedottaja Heta Muurinen p. 050 569 2904, heta.muurinen@uniarts.fi
Kurssiin kuuluvan luentosarjan ohjelma
Paikka: Exhibition Laboratory (Merimiehenkatu 36, Helsinki)
Ke 27.3.2019 17-19
Weather Report: Forecasting the Future
Venetsian Pohjoismaisen paviljongin kuraattorit, Kiasman johtaja Leevi Haapala ja amanuenssi Piia Oksanen, sekä paviljongin suomalaiset taiteilijat Maria Nabb ja Janne Teeri keskustelevat tulevasta näyttelystä, jonka aiheena on ilmastonmuutos ja Maa-planeetan ekologinen tila. Keskustelua moderoi Kuvataideakatemian nykytaiteen tutkimuksen professori Hanna Johansson.
Ke 3.4.2019 17-19
Venetsian ekososiaalinen historia
Ympäristöpolitiikan emeritusprofessori Yrjö Haila kertoo Venetsian historiasta ekososiaalisuuden näkökulmasta, joka kattaa talouden lisäksi yhteisöä koossa pitävät sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet. Venetsiassa myös onnistunut symbioosi laguunin kanssa on ollut tärkeää ekososiaaliselle dynamiikalle.
To 4.4.2019 17-19
Helppovaikea valinta
Kuvataiteilija Jussi Kivi kertoo siitä, miten ympäristönäkökulman ja taidemaailman arvoihin, hierarkioihin ja taiteen jetsetiin kriittisesti suhtautuvan näkökulman huomioon ottaminen on käytännössä vaikuttanut hänen valintoihinsa ja taiteilijanuraansa noin 30 vuoden aikana.
Ke 10.4.2019 17-19
Venetsia poliittisena ja kirjallisena maailmanvaltana
Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo Venetsian vaiheista 1200-luvulta 1700-luvulle, jolloin kaupunki hallitsi itäistä Välimerta ja kauppaa Aasiaan. Lisäksi Venetsia on 1500-luvulta lähtien ollut sekä useiden kirjailijoiden inspiraationlähde että massaturismin kyllästämä.
Taidemaailman globaalit valtarakenteet
Taideyliopiston Kuvataideakatemian professori Anita Sepän luento nostaa esiin kolonialismiin, kapitalismiin ja moderniin estetiikkaan liittyviä valtarakenteita ja kysyy, millaiset hegemoniat säätelevät oman aikamme taidemaailmaa ja mahdollisuuksia kapinoida.
To 11.4.2019 17-19
Mitä vaihtoehtoja meillä on / Onko meillä vaihtoehtoja
Taiteilijuus ilmastonmuutoksen aikakaudella
Puhujana taiteilija ja tutkija Antti Majava.
Ke 17.4.2019 17-19
Matkustaminen politiikkana
Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Maria Hirvi-Ijäs puhuu taiteilijoiden liikkuvuudesta tuoreen Taiteen ja kulttuurin barometrin pohjalta.
Lentämisen vähentäminen: miksi ja miten
Puhujana Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti.