Taideyliopisto käynnistää visiotyön esittävien taiteiden ja kuvataiteen koulutuksen tulevaisuudesta
Taideyliopiston Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu tekevät aloitteen taidekasvatuksen ja -koulutuksen kansallisten visioiden luomiseksi kuvataiteen sekä teatterin, tanssin, sirkuksen ja performanssitaiteen aloille.
Esittävien taiteiden kasvatuksen ja koulutuksen toimijakenttä on Suomessa paitsi laaja ja monipuolinen, myös pirstaleinen. Yhteistä kattojärjestöä ei ole, ja toimijoiden ydintehtävät ja resurssit vaihtelevat paljon. Nyt käynnistyvän Esittävien taiteiden koulutuksen visio 2030 -hankkeen tavoitteena on luoda yhdessä esittävän taiteen kentän kanssa innostava näkymä siitä, mitä on tulevaisuuden suomalainen teatterin, tanssin, sirkuksen ja performanssitaiteen kasvatus ja koulutus kaikilla koulutusasteilla. Pitkän tähtäimen tavoitteena on esittävien taiteiden koulutuksen vahva asema muiden taideaineiden rinnalla.
”Esittävien taiteiden opiskelun ja harrastamisen tuomia hyötyjä ovat muun muassa tunne-, vuorovaikutus- ja esiintymistaitojen vahvistuminen. Itse uskon, että me kaikki hyötyisimme siitä, jos näitä aineita opetettaisiin Suomessa kautta linjan jo alakoulusta alkaen muiden taideaineiden tapaan. Tämä hyödyttäisi varmasti myös laajemmin suomalaista yhteiskuntaa ja työelämää,” sanoo Teatterikorkeakoulun varadekaani Ville Sandqvist, joka toimii myös Esittävien taiteiden visio 2030 -ohjausryhmän puheenjohtajana.
Kuvataiteen puolella koulutustoimijoiden kenttä on yhtenäisempi muun muassa siksi, että kuvataide on jo pitkään ollut vakiintunut oppiaine suomalaisissa peruskouluissa. Myös kuvataiteen alalla on kuitenkin tarvetta yhteisen tulevaisuuskuvan luomiseksi. Kuvataidekoulutuksen ja -kasvatuksen visio 2030 -hankkeessa luodaan esittävien taiteiden tapaan katse alaa koskeviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin kuvataiteen kaikkien koulutusasteiden ja alan toimijoiden yhteistyönä.
”Toimintasuunnitelmamme perustuu avoimuuteen, läpinäkyvyyteen ja monipuoliseen vuorovaikutukseen koko kentän kanssa. Siinä unelmoinnillakin on osansa. Olemme onnekkaita, koska voimme hyödyntää myös opetushallinnon rahoittaman Kuvataidekoulujen liiton Iso kuva -koulutus- ja kehityshankkeen tuloksia ja toimia sen kanssa toisiamme täydentäen,” sanoo varadekaani Johanna Vakkari, joka johtaa hanketta Kuvataideakatemiassa.
Taideala kohtaa tällä hetkellä useita haasteita, kuten digitalisaatioon liittyvän toimintaympäristön ja ansaintamallien nopean murroksen, kapenevan ja epävakaan rahoituspohjan sekä alan voimavarojen pirstoutuneisuuden. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildénin mukaan nyt onkin juuri oikea hetki tuoda erilaiset toimijat yhteen visiomaan taidekasvatuksen ja -koulutuksen tulevaisuutta.
”Taiteella on yhteiskunnassa äärimmäisen tärkeä ja monimuotoinen rooli, jonka vahvistamiseksi tarvitaan yhteinen näkemys tulevaisuudesta. Nyt käynnistyvä visiotyöskentely tukee taidealan kasvatus- ja koulutustoimijoiden yhteistyötä. Vahva ja yhtenäinen taidealojen koulutuskenttä edesauttaa koko alan elinvoimaisuutta ja menestystä,” toteaa Hildén.
Molemmat hankkeet käynnistyvät syksyllä 2021 ja niiden tavoitteena on visioiden luomisen lisäksi eri toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen ja työnjaon selkeyttäminen. Luvassa on alueellisia seminaareja ja verkkotapaamisia, kyselyitä ja kartoituksia, joihin kutsutaan mukaan kaikki näiden alojen kasvatuksesta ja koulutuksesta vastaavat tahot. Valmiit visiot julkaistaan vuoden 2022 lopulla.
Teatterikorkeakoulu ja Kuvataideakatemia seuraavat visiotyössään Taideyliopiston Sibelius-Akatemian jalanjälkiä, jonka alulle panema Musiikkikoulutuksen visio 2030 julkaistiin vuoden 2020 lopulla.